Palolakki, aiemmin palonapalakki (Loreleia postii) on kupera tai laakealakkinen kirkkaanoranssi sienilaji. Sen jalka on vaalean kellanoranssi. Malto on lakin värinen. Heltat ovat sienessä kellertävät. Sieni kasvaa kosteissa paikoissa ja turpeessa. Se ei ole ruokasieni. Laji on Suomessa harvinainen.
Taksonomia Palolakki on eri aikoina luokiteltu useisiin eri sukuihin, kuten napalakkeihin (Omphalina) ja kantolakkeihin (Gerronema). Vuonna 2002 palolakki siirrettiin tyyppilajiksi uuteen lorelakkien sukuun (Loreleia). Samaan sukuun luetaan myös keuhkolakki (Loreleia marchantiae), jota on joskus arveltu palolakin synonyymiksi. Tutkijoiden keskuudessa on ollut erimielisyyttä siitä, miten palo- ja keuhkolakin erottaa toisistaan. Yksi oletettu ero on se, että palolakki kasvaa lehtisammalten ja keuhkolakki keuhkosammalten yhteydessä.
On epäselvää, mihin lahkoon ja heimoon palolakki kuuluu. Vuonna 2018 julkaistun fylogeneettisen analyysin perusteella keuhkolakki kuuluu Hymenochaetales-lahkoon ja Rickenellaceae-heimoon. Samassa tutkimuksessa sekvensoitiin myös yksi palolakkinäyte, joka kuitenkin sijoittui Agaricales-lahkoon napalakkien yhteyteen. Lisätutkimuksia tarvitaan lorelakkien sukulaissuhteiden selvittämiseksi.
Ekologia Sekä palolakki että keuhkolakki kasvavat sammalten yhteydessä. Keuhkolakki on ektomykorritsojen kautta yhteydessä keuhkosammaliin, mutta palolakin yhteyttä sammaliin ei vielä tunneta yhtä hyvin. Palolakkikin saattaa muodostaa ektomykorritsoja sammalten kanssa, mutta se saattaa myös olla saprotrofi. Sammallajeja, joilla palolakkia on tavattu, ovat esimerkiksi metsäkulosammal (Ceratodon purpureus) ja nuotiosammal (Funaria hygrometrica). Lisäksi sitä on havaittu rahkasammalilla (Sphagnum).
Lähteet
Luokka:Varsinaiset avokantaiset