Herukat eli viinimarjat (Ribes) on herukkakasvien (Grossulariaceae) heimon ainoa suku. Lajit kasvavat luonnonvaraisina pohjoisen pallonpuoliskon lauhkealla vyöhykkeellä.
Kuvaus Herukat ovat kesävihantia tavallisesti yksikotisia pensaita. Lehdet kasvavat kierteisesti ja ovat tavallisesti hammaslaitaisia. Kukinto on tavallisesti terttu. Kukat voivat olla vihertäviä, keltaisia, punaisia tai harvoin valkoisia. Verhiö ja teriö ovat viisilehtisiä. Verholehdet ovat tavallisesti paljon suurempia kuin terälehdet. Kukkapohjus on maljamainen, kellomainen tai putkimainen. Hedelmä on pallomainen pohjusmarja.
Sukuun kuuluvia kasveja
Punaherukat Marjakasvina viljellyt punaherukkalajit muodostavat lajiryhmän, punaherukkaryhmän (Ribes rubrum -ryhmä). Siihen kuuluvat lännenpunaherukka, alppipunaherukka, pohjanpunaherukka, kartanonpunaherukka ja hollanninpunaherukka. kartanonpunaherukka (Ribes × houghtonianum, lännen- ja pohjanpunaherukan risteymä) hollanninpunaherukka (Ribes × pallidum, alppi- ja pohjanpunaherukan risteymä) alppipunaherukka (Ribes petraeum) lännenpunaherukka (Ribes rubrum) tarhapunaherukat (Ribes Rubrum-ryhmä), lajikeryhmään kuuluvat jalostetut punaherukan ja valkoherukan lajikkeet. pohjanpunaherukka (Ribes spicatum) idänpunaherukka (R. spicatum subsp. hispidulum) lapinpunaherukka (R. spicatum subsp. lapponicum) lehtopunaherukka (R. spicatum subsp. spicatum)
Lajeja ja lajikkeita Suomessa viljeltyjä herukkalajeja, risteymiä ja lajikkeita ovat myös:Suomen Lajitietokeskus: Herukat – Ribes Viitattu 14.2.2022.Hämet-Ahti et al. 1998 s. 234–236. taikinamarja (Ribes alpinum) amerikanherukka (Ribes americanum) kultaherukka (Ribes aureum) silokultaherukka (var. aureum) villakultaherukka (var. villosum) herukkakarviainen eli karukka (Ribes × culverwellii) (mustaherukan ja karviaisen risteymä) harokarviainen (Ribes divaricatum) lamoherukka eli pikkuherukka (Ribes glandulosum) rusoherukka (Ribes × gordonianum) mattoherukka (Ribes laxiflorum) mustaherukka (Ribes nigrum) viherherukka (mustaherukan vihreämarjaiset lajikkeet) lumiherukka (Ribes niveum) tarhakarviainen (Ribes × rusticum) (itäamerikankarviaisen ja hillokarviaisen risteymä) ruusuherukka (Ribes sanguineum) karviainen eli hillokarviainen (Ribes uva-crispa) nystykarviainen (var. sativum) keltakarviainen (var. uva-crispa) karviainen eli tarhakarviainen (Ribes Uva-crispa-ryhmä), lajikeryhmään kuuluvat risteytetyt karviaislajikkeet.
Muita herukkalajeja: Ribes aciculare – neulakarviainen Ribes alpestre – himalajankarviainen Ribes cereum – vahakarviainen Ribes dikuscha – jokiherukka Ribes hirtellum – itäamerikankarviainen Ribes japonicum – japaninherukka Ribes komarovii – tähkäherukka Ribes lacustre – pikiherukka Ribes latifolium – vaahteraherukka Ribes mandshuricum – heloherukka Ribes maximowiczianum – hehkuherukka Ribes oxyacanthoides – vuoristokarviainen Ribes pallidiflorum – huopaherukka Ribes sachalinense – sahalininherukka Ribes speciosumGRIN Taxon: Ribes speciosum Ribes ussuriense – ussurinherukka Ribes warszewiczii – samettiherukka
Herukoiden tuholaisia Herukanrataspunkki (Anthocoptes ribis) Herukanvarsisääski (Resseliella ribis) Herukanversosääski (Dasineura tetensi) Herukka-aamukoi eli herukkakoi (Lampronia capitella) Herukkalasisiipi (Synanthedon tipuliformis) Karviaiskoisa (Zophodia convolutella) Karviaispistiäinen (Nematus ribesii) Mustaherukanäkämäpunkki (Cecidophyopsis ribis) Ojukepistiäinen Viinimarjakoisa (Zophodia grossulariella) Vihannespunkki (Tetranychus urticae) Villakilpikkä (Phenacoccus citri)
Nimi Tihkumista tai valumista merkitsevästä sanasta herua johdettu herukka on alkujaan murresana, jonka professori Toivo Rautavaara vakiinnutti yleiseen käyttöön. Vanhempi nimitys kasville on suomen kielessä ollut siestar, joka on säilynyt paikannimessä Siestarjoki ja useissa muissa itämerensuomalaisissa kielissä: virossa sana tunnetaan muodossa sõstar, vatjassa ses(s)ar, vepsässä sestrikäine ja lyydissä sestroi sekä inkeroisessa sēstara tai sēstarain. Virosta sana on lainattu myös latviaan muodossa zusteri (josta on peräisin liivin sustriń), tarkemmin määrittelemättömästä itämerensuomalaisesta kielimuodosta taas venäjään muodoissa sestreníca ja sestrjanka. Epävarmoja vastineita on esitetty myös mordvasta (ersä tšukštorov, mokša šukštəru), marista (śepter) ja udmurtista (suter) sekä kauempaakin hantista ja mansista asti.
Satakunnan ja Hämeen murteissa herukan nimitys on ollut oivukka, Etelä- ja Kaakkois-Hämeessä on puhuttu ojukasta ja Kymenlaakson tienoilla ojamarjasta. Kirjakielessä on aiemmin käytetty myös etelähämäläistä muotoa ojuke. Muita murteellisia mustaherukan nimityksiä ovat esimerkiksi kollinmarja, vitsamustikka, ämmäkkä ja Ruotsiin pohjautuva ruottukka. Puhekielessä yleinen herukan nimitys viinimarja viittaa marjojen käyttöön juomien valmistuksessa ja on suora käännös marjan ruotsinkielisestä nimestä vinbär.
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla Levinneisyyskartta: http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/maps/grossulariaceaemap.gif Funet: Herukat (Ribes) Proagria: Isa Lindqvist ja Tuomo Tuovinen: Herukan tuholaiset ja niiden torjunta (pdf) ITIS: Ribes UniProt: Taxonomy - Ribes Flora of North America: Ribes Flora of China: Ribes Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Ribes
*