thumb|Tienhaaran Kasakkakivi

Tienhaara oli taajama entisessä Viipurin maalaiskunnassa ja vuosina 1933-1944 Viipurin kaupunginosaAhtinen, Fontell, Sormunen 1990, s. 11., rautatien ja maantien varrella heti Viipurin ja Suomenvedenpohjan länsipuolella. Tienhaara sijaitsi paikassa, jossa Viipurista länteen johtava maantie haarautuu. Eteläisempi haara, entinen Kuninkaantie, vie Turkuun ja Helsinkiin, pohjoisempi Lappeenrantaan. Kolmihaarainen tienristeys oli muodostunut Kasakkakiveksi kutsutun ison siirtolohkareen ympärille.Muistomerkkejä – matkaviljanen.fi

Historia thumb|Tienhaaran asema vaurioituneena Perimätiedon mukaan Tienhaaran alueella on jälkiä esihistoriallisista haudoista ja asumuksista. Keskiajalta 1800-luvulle asutus keskittyi Tienhaaran alueen kartanoiden lähelle. Saimaan kanavan ja etenkin Pietarin radan rakentaminen 1800-luvun puolivälissä johtivat väestön asettumiseen Tienhaaran nykyiselle alueelle niin rakennuksiin liittyvien töiden perässä, kuin myös radan luomien yhteyksien, pääasiassa Viipuriin ja Pietariin kohdistuvan, henkilö- ja tavaraliikenteen takia.Ahtinen, Fontell, Sormunen 1990, s. 12-24.

Myös linnoitustyöt vuosina 1914-17 Sormunen 1996, s. 9. ja Saimaan kanavan laajennustyöt vuodesta 1927 vuoteen 1939 työllistivät monia Tienhaaran asukkaita. Lisäksi taajaman sijainti neljän tien risteyksessä vaikutti alueen kasvuun maantieliikenteen lisääntyessä Suomen itsenäistymisen jälkeen.Ahtinen, Fontell, Sormunen 1990, s. 24-27. Tienhaara liitettiin Viipurin kaupunginosaksi vuonna 1933.

Vuonna 1880 perustettiin Ykspään kansankoulu Aleksanteri II:n hallitsijuuden 25. juhlavuoden kunniaksi, joka toimi vuoteen 1939 Tienhaaran alueen kouluna. Sormunen 1996, s. 48.

Tienhaara oli valtaosan Suomen sisällissodasta punaisten miehittämä. Valkoiset joukot yrittivät epäonnistuneesti hyökätä Tienhaaraan ja ampuivat tässä yhteydessä 700 kranaattia. Lopulta punaiset vetäytyivät valkoisten Viipurin itä- ja pohjoispuolella saavuttamien menestysten seurauksena mikä johti Naulasaaren taisteluun. Sormunen 1996, s. 20.

Jatkosodan loppuvaiheessa Tienhaara toimi tärkeänä kokoamispaikkana Karjalankannaksen evakuoinnissa Viipurin Maaskolan ratapihan pommituksen jälkeen. 22.–25. kesäkuuta 1944 Tienhaarassa taisteltiin Tienhaaran taistelu. Kasakkakiveen on vuonna 1994 kiinnitetty taistelun muistolaatta.

Nykyisin paikalla sijaitsee venäläisen Tienhaaran eli Seleznjovon kunnan keskustaajama; kunta ulottuu Suomen rajalle asti.

Yritystoiminta Tienhaarassa toimi mm. Tienhaaran Auto Oy joka oli 1930-luvun lopulla Suomen 18 suurimman linja-auto yhtiön joukossa,Ahtinen, Fontell, Sormunen 1990, s. 25. Suur-Merijoen lentokenttä, Tienhaaran Kattohuopateollisuus Oy, Bauerin myllynä tunnettu Tienhaaran Valssimylly ja Elovena tuotemerkistä tunnettu Karjalan Mylly Oy.Ahtinen, Fontell, Sormunen 1990, s. 68-81. Tienhaarassa sijaitsi myös postitoimisto.T22. TIENHAARA + Viipuri

Tunnettuja tienhaaralaisia Elga Sesemann, taidemaalari Mikko von Deringer, kapellimestari Matti Poutvaara, taidevalokuvaaja Joel Räsänen, taidemaalari ja -graafikko Aila Silventoinen, näyttelijä Topi Valkonen, taidemaalari ja -graafikko

Lähteet

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla Karttalinkki 1:100 000. Karjalan kartat. Maanmittauslaitos.fi https://www.elgasesemann.com/fi/levnadsberattelse/ Tällä kotisivulla on tietoja ja noin 20 valokuvaa Tienhaarasta.

Luokka:Viipurin kaupunginosat Luokka:Viipurin maalaiskunnan kylät