thumb|150px|Muromalaisten heimoon kuuluneen naisen korut 800–900-luvulta.
Muromat eli muromalaiset () on suomalais-ugrilaista muroman kieltä puhunut kansa, joka asui Oka-joen varrella Keski-Venäjällä. Muromat mainitaan Nestorin kronikassa Vladimirista itään olevana kansana. Heidän pääkaupunkinaan oli Murom. Elinkeinoinaan heillä oli maanviljely, metsästys ja myös kaupankäynti. Useat tutkijat, kuten M. A. Castrén, ovat pitäneet muromia mordvalaisille läheisenä kansana.Tietosanakirja osa 6, 1914 Muromilaiset joutuivat valloituksen kohteeksi 1200 ja 1300 luvuilla, jonka jälkeen maksoivat veroa moskovalaisille ruhtinaille ja naapurimaan merjalaisten tavoin sulautuivat osittain itäslaavilaisiin 1200–1400-luvuilla, kun heidän alueensa liitettiin Kiovan Venäjään.
thumb|left|280px|Asuinseutu Okan ja Volgan yhtymäkohdassa kartan oikeassa ylänurkassa.
Muromin kieli oli (on) suomalais-ugrilainen. Kiinteään kyläasutukseen perustunut kulttuuri oli vallalla 600–1200-luvulla ja asuinpaikat oli Okan ja Volgan yhtymäkohdassa.WSOY Iso tietosanakirja 6, s. 285, WSOY 1997
Lähteet
Luokka:Muinaiset kansat Luokka:Volgansuomalaiset kansat
en:Volga Finns#Muroma