Bali on saari Pienillä Sundasaarilla Indonesiassa, kahdeksan astetta päiväntasaajan eteläpuolella. Balin pohjoispuolella on Jaavanmeri ja eteläpuolella Intian valtameri. Balin länsipuolella on Jaavan saari ja itäpuolella on Lombokin saari.
Bali muodostaa Indonesiassa oman provinssinsa, johon kuuluvat myös Balin kaakkoispuolella olevat pienet lähisaaret. Provinssin pinta-ala lähisaarineen on 5 780 km². Provinssin asukasluku on noin 4 300 000 (vuonna 2020). Balin pääkaupunki on Denpasar. Balilaiset muodostavat pääosan provinssin väestöstä. He puhuvat balin kieltä, mutta myös indonesiaa osataan yleisesti.
Balin kulttuuri on säilynyt ainutlaatuisena, saari on pysynyt hindulaisena saarekkeena keskellä islamilaista Indonesiaa. Balin ainutlaatuinen kulttuuri, trooppinen ilmasto ja luonnonnähtävyydet ovat tehneet Balista yhden maailman kuuluisimmista matkailukohteista.
Maantiede Sijainti
Balin saari sijaitsee Pienillä sundasaarilla. Bali on saarijonon läntisin saari. Balinsalmi erottaa Balin sen länsipuolella sijaitsevasta Isoihin Sundasaariin kuuluvasta Jaavan saaresta. Kapeimmillaan Balinsalmi on 3,2 km. Balin itäpuolella, Lombokinsalmen toisella puolella on Lombokin saari. Lombokinsalmi on kapeimmillaan noin 35 km. Balin pohjoispuolella on Jaavanmeri ja eteläpuolella Intian valtameri. Balin provinssiin kuuluvat lisäksi pääsaaren kaakkoispuolella sijaitsevat kolme pientä saarta Nusa Penida, Nusa Lembongan ja Nusa Ceningan. Balin saaren pinta-ala on 5 636 km² ja se on pohjois-eteläsuunnassa pisimmillään 87 km ja itä-länsisuunnassa 100 km.
Kallioperä ja pinnanmuodot pienoiskuva|Batur-vuoren ympäristö on erittäin hedelmällistä. Vuori on myös tärkeä turistikohde. Bali sijaitsee tyynenmeren tulirenkaaksi kutsutulla alueella, paikassa jossa indo-australian mannerlaatta ja euraasian laatta törmäävät. Balin alla on alityöntövyöhyke, jossa indo-australian laatta työntyy euraasian laatan alle. Tämän johdosta maanjäristykset ovat saarella yleisiä ja niiden aikaansaamat tsunamit ovat mahdollisia.
Mannerlaattojen törmäyskohdassa sijaitsevan Balin saaren maaperä on tuliperäistä ja sen vuoristo koostuu tulivuorista, jotka ovat jatke Jaavan vuoriketjulle. Korkein vuori ja saaren korkein kohta on 3 142 metriä korkea Gunung Agung. Se on aktiivinen tulivuori ja sen viimeisimmät purkaukset ovat tapahtuneet vuosina 1963 ja 2017. Vuoden 1963 purkaus tuhosi useita kyliä ja siinä sai surmansa 1 500 ihmistä. Saaren aktiivisin tulivuori on Gunung Batur. Se on myös matkakohteena saaren merkittävin tulivuori. 30 000 vuotta sitten tapahtuneen Baturvuoren purkauksen on todettu olleen yksi tunnetun historian voimakkaimmista tulivuorenpurkauksista.
Saaren pohjoisella rannalla vuoren rinteet kohoavat jyrkästi merestä ja suurin osa asutuksesta on keskittynyt saaren eteläosaan. Vuorilta saavat alkunsa useat joet. Pisin joki on 75 km pitkä Ayung-joki.
Balin ja Lombokin välinen salmi on erityisen syvä ja se on myös osa huomattavaa eläinmaantieteellistä rajalinjaa, Wallacen linjaa. Eläimistöltään Bali, samoin kuin Sumatra ja Jaava, muistuttavat läheisesti Kaakkois-Aasian mannerta, Lombok ja sen itäpuolella olevat saaret sen sijaan eivät. Tämän oletetaan johtuvan siitä, että jääkaudella meren pinta oli huomattavasti nykyistä alempana, jolloin Sumatra, Jaava ja Bali yhdessä muodostivat Aasian mantereeseen liittyneen niemimaan, mutta Balin ja Lombokin välissä oli silloinkin syvä salmi, jota useimmat eläimet eivät kyenneet ylittämään.
Balin saarta ympäröivät koralliriutat. Saaren eteläisillä rannoilla hiekka on yleensä valkoista, kun taas pohjoisessa ja lännessä hiekka on mustaa.
Kulttuurimaantiede Balin pääkaupunki ja saaren suurin kaupunki on etelärannikolla sijaitseva 800 000 asukkaan Denpasar. Toiseksi suurin kaupunki on pohjoisrannikolla sijaitseva siirtomaa-ajan pääkaupunki Singaraja, jossa on 133 000 asukasta. Muita merkittäviä kaupunkeja ovat Denpasarin esikaupunkialueella sijaitseva Kuta ja Denpasarin pohjoispuolella sijaitsevat Ubud ja Tabanan, joissa kussakin asuu noin 30 000 asukasta.
Ilmasto
Päiväntasaajan tuntumassa sijaitsevalla Balilla vallitsee trooppinen ilmasto. Ilmasto on kuuma ja kostea ympäri vuoden. Balin ilmasto jakautuu sadekauteen loka-maaliskuussa ja kuivaan kauteen huhti-syyskuussa. Rannikon tuntumassa päivälämpötilat ovat vuoden ympäri yli +30 astetta. Kuumien päivien jälkeen illalla saapuvat viileämmät tuulenvireet, jotka tasoittavat kuumuutta. Sadekuurot kestävät yleensä alle tunnin ja ne tulevat yleensä iltaisin ja öisin. Myös sadekautena päivä on suurelta osalta sateeton.
Säätila vaihtelee alueittain. Balin pohjoisrannikko on kuivempaa kuin lännen vuoristo. Kuivinta on saaren koillisosassa. Sisämaan vuoristossa lämpötila on alavia rannikkoseutuja viileämpää ja sateita saadaan useammin. Myös vuoristossa lämpötila nousee päivän aurinkoisina tunteina kuumaksi.
Kasvillisuus pienoiskuva|Mangrovekasvustoa kansallispuistossa. Balin luonnollinen kasvillisuus on trooppista sademetsää. Tuliperäinen maa on erittäin hedelmällistä ja suuri sademäärä aiheuttaa sen, että kasvillisuus on runsasta ja nopeakasvuista. Rikkaan maaperän myötä maataloustuotanto on erittäin tuottavaa. Vuorten etelärinteet laskevat tasaisesti tarjoten hyvän riisinviljelymahdollisuudet. Vuorten etelärinteillä on kasvatettu suurin osa Balin riisistä. Muita tärkeitä maataloustuotteita ovat kahvi, maissi ja vihannekset. Myös karjanhoito on tärkeä ala.
Suuri osa saaresta on viljeltyä, joten alkuperäistä trooppista sademetsää on jäljellä enää saaren länsiosan luonnonsuojelualueella Länsi-Balin kansallispuistossa. Suurin osa kansallispuiston kasvillisuudesta ei kuitenkaan ole trooppista sademetsää joka vaatii ympärivuotista sadetta, vaan rannikolla olevaa savannimaista kasvustoa, jossa lehtipuut pudottavat lehtensä kuivana kautena. Saaren etelärinteet saavat enemmän säännöllistä sadetta, jolloin niissä on enemmän trooppista kasvillisuutta, kun taas rannikon alangoilla on laajalti mangrovekasvustoa.
Puiston pinta-ala on 190 km² ja lisäksi 550 km² laajuinen ala on varattu kansallispuiston alueen laajentamiseksi. Lisäksi rannikkovesien koralliriutta-aluetta kuuluu kansallispuistoon 70 km². Kansallispuiston luonnonsuojelullinen merkitys on erittäin suuri, niinkin tiheästi asutulla saarella kuin Bali.
Saaren puusto on monipuolista monsuuni-ilmaston luomaa sademetsää, mutta korkeilla vuorilla kasvaa myös havupuita. Saarella kasvaa muun muassa tiikkiä ja hindujen pyhänä pitämiä banian-puita. Elintarvikkeita saadaan muun muassa intianleipäpuusta, kookospalmusta ja bambusta. Saaren kukkaloistoon kuuluvat muun muassa orkideat, temppelipuut ja hibiskukset. Kukilla on balilaisessa kulttuurissa suuri merkitys paitsi koristekasveina, myös erilaisissa temppeliseremonioissa.
Eläimistö pienoiskuva|upright|Erittäin uhanalaista balinkottaraista tavataan vain Balilla. Balin eläimistö edustaa läntistä aasialaista faunaa, jotka Wallacen linja erottaa itäisestä australialais-aasialaisesta faunasta. Balin ja Lombokin saarten syvä salmi kovine merivirtauksineen ovat eristäneet eläimistöt toisistaan.
Balin luonnonvarainen eläimistö on kärsinyt laajalle levinneestä ihmisasutuksesta ja harvinaisimpia lajeja tavataan enää saaren länsiosan kansallispuistossa. Tehomaataloudesta huolimatta Balilla on edelleen runsaasti kasveja ja eläimiä. Saarella on tavattu lähes kolmeasataa lintulajia, josta noin puolet on suhteellisen yleisiä. Kuuluisinta lintulajia, balinkottaraista, esiintyy enää luonnonsuojelualueella. Intensiiviset suojelutoimenpiteet ovat auttamatta myöhässä harvinaisen lintulajin pelastamiseksi, ja luonnonvaraiset balinkottaraiset tulevat todennäköisesti häviämään sukupuuttoon. Balin ainoa endeeminen nisäkäs, balintiikeri, kuoli sukupuuttoon 1930-luvulla.
Länsi-Balin kansallispuiston alueella tavattavia isoja nisäkkäitä ovat muun muassa jättiorava, muntjakki, villisika, bantengi, kääpiökauris, muurahaiskäpy, hidaslori, musanki ja jaavanmakaki. Jaavanmakakeja pidetään Balilla pyhinä eläiminä, ja ne ovat oppineet hankkimaan ravintonsa ihmisiltä. Kissaeläimistä Balilla tavataan leopardikissaa. Elinvoimaisista lintulajeista näkyvimmät ovat riisipelloilla ruokailevat haikarat.
Historia Esihistoria
Balin pohjoisosista löytyneiden kivityökalujen perusteella Balin on päätelty olleen asuttu jo neoliittisella kaudella. Varhaisimmat Balilta löytyneet todisteet ihmisasutuksesta ovat noin 3 000 vuoden takaa. Varmasti tiedetään, että saari oli asutettu jo ennen pronssikauden aikaa. Yksi varhaisimpia todisteita Balin asutuksesta on Pedjengin kuuksi nimetty pronssirumpu, joka löydettiin Balin Pedjengin läheltä. Sen arvellaan olevan noin 2 000 vuotta vanha. Rituaalisessa gongirummussa on vaikutteita vietnamilaisesta muotoilusta, mutta Balilta löydettyjen kivimuottien perusteella on arveltu että se on saatettu valmistaa alueella. Ensimmäisten asukkaiden arvioidaan saapuneen alueelle eteläisen Kiinan alueelta noin 4 500 vuotta sitten.
Hindulais-Buddhalaisen kulttuurin alku
Balin kulttuuri sai 100-luvulta lähtien vaikutteita Jaavan kautta tulleesta intialaisesta kulttuurista. Tuon aikaisista intialaisista kirjoituksista on löytynyt merkintöjä Balin saaresta. Tänä aikana on arvioitu hindulaisuuden uskonnollisten ja kulttuuristen tapojen saapuneen Balille.
Balia ja sen itäpuolella sijaitsevaa Lombokia hallitsivat 900–1000-lukujen vaihteessa jaavalaiset hindukuninkaat. Balia hallitsi vuosina 1019-1045 kuningas Airlangga, ja alue kuului itäjaavalaiseen Kahuripan kuningaskuntaan. Kahuripanin historia oli lyhytaikainen, sillä Airlanggan kuoltua valtakunta jakautui hänen kahdelle pojalleen läntiseen Kediriin ja itäiseen Janggalaan. Airlanggan kuoleman jälkeen Bali säilyi kuningaskunnan puoli-itsenäisenä osana, kunnes Singhasarin kuningaskunnan hallitsija Kertanagara valloitti Balin vuonna 1284. Hänet valtansa kesti vain kahdeksan vuotta, sillä Kertanagara murhattiin vuonna 1292, hänen valloittamansa Kedirin kuningaskunnan kapinoidessa Singhasaria vastaan. Kertanagaran kuoltua Singhasarin valtakunta romahti ja hänen perillisensä perusti Majapahitin valtakunnan, jonka onnistui kukistaa Kedirin kapina mongolivaltakunnalta saamansa tuen avulla.
Majapahitin kuningaskunnan vaikutusvalta ulottui Jaavalta myös Balille, kun vuonna 1343 Majapahitin pääministeri Gajah Mada palautti Majapahitin vallan. Majapahitin kuningaskunnan aikana Bali alkoi saada voimakkaita vaikutteita Jaavalta levinneestä hindulais-buddhalaisesta kulttuurista. Jaavan saari oli tuolloin suurimmalta osaltaan hindulainen.
Majapahitin kuningaskunta alkoi heiketä Gajah Madan kuoleman jälkeen vuonna 1364. Maa ajautui sisäisiin sotiin 1400-luvun alussa ja maa alkoi hajota pienempiin osiin. 1500-luvulla Majapahitin valtakunta kukistui lopullisesti kun islamilainen Demakin sulttaanikunta valloitti sen. Majapahitin hajoamisen ja islamin leviämisen seurauksena monet Majapahitin hindut pakenivat Jaavalta Balille. Balin kulttuuri sai näin voimakkaita vaikutuksia itäjaavalaisesta kulttuurista, kun osa jaavalaisesta hindupapistosta ja aristokratiasta onnistui pakenemaan Balille. Balista muodostui näin hindulainen saareke nopeasti islamilaistuvassa Malaijien saaristossa. Balin omaperäinen hindukulttuuri on säilynyt meidän päiviimme asti.
1500-luvulla Balin saari yhdistyi Gelgelin valtakunnaksi, mikä edisti hindulaisuuden elpymistä. Jaavalla taas islamiin kääntynyt saari hajosi useiksi pieniksi sulttaanikunniksi. Balilla islamiin ei suhtauduttu vihamielisesti, mutta sen leviämistä vastustettiin. Balilla suhtauduttiin islamilaisiin jaavalaisiin naapureihin hyvin varautuneesti ja saari pysyi muusta, muslimien hallitsemasta saaristosta erillään. Jako näkyy Indonesiassa nykyäänkin. Balilla hindulaisuus uudistui ja syntyi kastijärjestelmä, jossa papisto, ylimystö ja kuninkaat muodostivat ylimmän kastin, he elivät tiukasti erillään tavallisesta rahvaasta.