Glinde-interstadiaali oli lämmin kausi viime jääkaudella noin 50 000 vuotta sitten. Kausi oli edellistä Oerelin interstadiaalia hieman kylmempi. Pohjois-Saksassa oltiin lämpimimmillään pensastundran eteläosissa.Ehlers 1996, s. 290.
Kausi on NGRIP-näytteen interstadiaali 14 tai 16–17. Pohjoisen pallonpuoliskon pohjoisosien lämpötila oli enimmillään noin 6,5 astetta nykyistä alempi, kun se oli viime jääkauden kylmimmässä vaiheessa 10 astetta nykyitä alempi.Pertti Haapala: Suomen historian kartasto. Karttakeskus 2007. , s. 10..
Eri lähteiden mukaan merenpinta olisi ollut 25–60 m nykyistä alempi, Koiviston Jääkaudet-kirjan mukaan 30 m.Koivisto: 2004, s. 39
Keski-Veikselin löydöistä Suomessa Eteläinen Suomi lienee ollut jäätön 55000–25000 BP, sen jälkeen kun jää oli ensin saapunut sinne ehkä 60000 BPGlobaalimuutos, s. 41 . Toisten lähteiden mukaan Suomi oli jään peitossa 75 000–50 000 vuotta sittenTaipale & Saarnisto 1991, s. 236.
Veikselin varhais- ja keskivaiheiden kerrostumien ajoituksesta Suomessa on käyty keskustelua. Perinteisillä radiohiilimittauksella ei voitu ajoittaa yli 40 000 vanhoja esineitä, ja kohti tuota takarajaa ajoitukset käyvät epävarmoiksi. Monien tutkijoiden mielestä radiohiilellä aikaan 42 000–50 000 vuotta sitten ajoitetut Permantokosken ja Tervolan Kauvonkankaan turvekerrokset, joissa on koivumetsistä kertova siitepölystö, sopisivat paremmin Varhais-Veikseliin 80 000–100 000 vuotta sitten. Savukosken Soklista löydetty kolmas Eem-kauden jälkeinen moreenipatjojen välissä ollut arktiseen tundraan viittaava kerrostuma saattaa vastata Keski-Veikselin varhaista jäätöntä kauttaKoivisto 1984, s. 56. Suunnilleen Glint-vaiheeseen liittyy Keski-Lapista löydetty lehtikuusi, jonka harrastajatutkija Keijo Parkkunen on kirjassaan Sadan vuoden harha-askel väittnyt kasvaneen jäätikön sisällä ja siten kumoavan jääkaudenParkkunen 1984.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Veiksel-jääkausi