pienoiskuva|upright|Grönlannin kartta, jossa näkyy mannerjään paksuus. pienoiskuva|Grönlannin mannerjää on painanut saaren keskiosan kuopalle. Grönlannin mannerjäätikkö on Grönlannin sisäosia peittävä jäätikkö. Se on laajalti kaksi kilometriä paksu ja paksuimmalta kohdaltaan noin 3,2 kilometriä paksu. Se on 2 500 km pitkä ja 1 000 km leveä.Swaney, Deanna, 1997, s. 362.
Uutta jäätikköä syntyy jatkuvasti oman painonsa ansiosta tiivistyvästä lumesta. Osa jäästä sulaa pois kesän aikana, osa sulaa jään aiheuttaman valtavan paineen takia jäätikön pohjalla ja osa virtaa pois jäävuorina.
Grönlannin mannerjäästä 7 % laskeutuu mereen Sermeq Kujalleqista (, ”eteläinen jäätikkö”) ja se synnyttää myös enemmän jäävuoria kuin mikään muu pohjoisen pallonpuoliskon jäätiköistä.
Historia Grönlannin mannerjäätikkö yhdistyi useammista yksittäisistä jäätiköistä isoksi jäämassaksi kahdesta yhteen miljoonaa vuotta sitten. Grönlannin jäätikkö oli nykyistä laajempi jääkaudella, mutta se oli hieman nykyistä pienempi tuhansia vuosia sitten holoseenin lämpöhuipun aikoihin. Grönlannissa oli nykyistä lämpimämpää vielä keskiajan lämpökaudella, jolloin viikingit kävivät siellä.Valpola, Veli & Anttila, Inkeri & Jauho, Pekka & Littunen, Yrjö, s. 179.
Jään sulaminen Jää sulaa jäätikön reunaa ympäröivällä sulamisalueella, jossa lämpötila nousee kesällä kyllin korkeaksi. Sulamisalue on ollut esimerkiksi vuonna 2007 40 % koko jäätiköstä. Sen reunalla jää on noin 500 metriä paksua. Sulamista tapahtuu alueella huhti–lokakuussa ja tämä alue laajenee huhti–lokakuun välillä. Yöpakkasia on tällä alueella kesälläkin, ja ne jäädyttävät pinnan yöksi. Nopeimmin jäätikkö sulaa reunoiltaan, kun taas keskellä jäätikköä on havaittu myös jään paksunemista.
Jäätä sulattavat osaltaan kryokoniitiksi sanotut pienet tummat hituset, jotka koostuvat muun muassa tuulen tuomasta pölystä ja levistä. Niiden tummuus heikentää jään heijastavuutta ja lisää lämmön imeytymistä, mikä taas sitten nopeuttaa sulamista. Jäälle syntyy kesällä sulamisvedestä jäätikköjärviä ja -jokia. Jäähän syntyy sen liikkuessa peruskallion päällä suuria halkeamia, joihin järvet lopulta syöksyvät synnyttäen kuilumaisen jäätikkökaivon. Vesi virtaa jään alla liukastaen sen liikettä.
1990-luvun puolivälissä sulamisvedet nostivat merenpintaa 0,13 millimetriä vuodessa, kun taas 1997–2003 vuosittainen määrä oli jo 0,25 millimetriä. Jos mannerjäätikkö sulaisi kokonaan, se nostaisi merenpintaa kuudella metrillä.
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Luokka:Grönlannin maantiede Luokka:Jäätiköt