Immuunivaste tai immuunireaktio on elimistön tapa reagoida havaitsemaansa antigeeniin. Immuunivasteen laukaisevana antigeenina voi toimia vieras mikrobi tai sen osa, vieras kudos tai syöpäsolut. Immuunivastetta on kahta päätyyppiä: luonnollista (synnynnäistä) ja hankinnaista.
Luonnollinen (synnynnäinen) immuunivaste muodostuu seuraavista tekijöistä:
Fyysiset esteet, jotka estävät mikrobien pääsyä elimistöön (mm. iho ja limakalvot) Kemialliset esteet (mm. matala pH) Vieraita soluja tuhoavat yhdisteet Veressä mm. lysotsyymit, interferonit, fibronektiini, komplementti Syljessä tiosyanaatti Syöjäsolut eli fagosyytit (mm. neutrofiilit, monosyytit ja makrofagit) sekä NK-solut
Hankinnainen immuunivaste muodostuu humoraalisesta eli vasta-ainevälitteisestä sekä soluvälitteisestä vasteesta. Lymfosyytteihin kuuluvat B-solut vastaavat vasta-aineiden tuotannosta ja T-solut osallistuvat soluvälitteiseen vasteeseen. Kun elimistö kohtaa uuden antigeenin ensimmäistä kertaa, puhutaan primaarista immuunivasteesta. Tässä vaiheessa vain pieni osa B-soluista aktivoituu (ne jotka tunnistavat kyseisen antigeenin). Osa näistä erilaistuu B-muistisoluiksi, jotka jäävät verenkiertoon. Kun elimistö kohtaa saman antigeenin uudelleen, puhutaan sekundaarisesta immuunivasteesta. Tämä on yleensä paljon nopeampi ja voimakkaampi kuin primaari immuunivaste, koska elimistössä on jo valmiina B-muistisoluja.
Autoimmuniteetiksi sanotaan immuunivastetta, joka ilmenee elimistöä itseään ja sen rakenteita vastaan.
Katso myös Tulehdusvaste Immuniteetti Luonnollinen immuniteetti Hankittu immuniteetti Autoimmuunisairaus
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Immuunijärjestelmä