Lyyrypyrstö (Menura novaehollandiae) on suurikokoinen australialainen lintu. Lajin koiraiden tuntomerkkinä on näyttävä pyrstö. Lyyrypyrstö kykenee matkimaan täydellisesti erilaisia ääniä.
Ulkonäkö ja laulu Lyyrypyrstö on fasaanin kokoinen, se kasvaa noin metrin pitkäksi. Se on väriltään ruskea, mutta koiraalla pyrstön reunasulat ovat pidentyneet, voimakaskuvioiset ja kaartuvat sen laulaessa ruumiin ylle. Pienemmän naaran pyrstö on vaatimattomampi.
Lyyrypyrstön ääntely vaihtelee yksilöstä toiseen. Ne pystyvät matkimaan monia erilaisia ääniä. Lyyrypyrstö laulaa lähellä maata ja aloittaa noin puoli tuntia ennen auringonnousua. Asutusten lähellä lyyrypyrstön ääntely voi olla riesaksi.
Levinneisyys Lyyrypyrstöä tavataan yleisenä sademetsissä ja muissa rehevissä metsissä Australian itärannikolla Tasmaniasta Etelä-Queenslandiin.
Lisääntyminen
Molemmat sukupuolet valtaavat reviirin ja etsivät useita parittelukumppaneita. Koiras yrittää valloittaa mahdollisimman monta naarasta. Naaras rakentaa pesän huhti–lokakuussa matalalle ja vuoraa sen sammaleilla. Se munii yhden munan, jota se hautoo yksin kuusi viikkoa. Poikaset pysyvät pesässä 6–10 viikkoa ja itsenäistyvät 9 kuukauden ikäisinä.
Ravinto
Lyyrypyrstö syö hyönteisiä, kotiloita, matoja ja hämähäkkejä joita se nokkii lehtikarikkeen joukosta.
Nimen alkuperä
Linnun nimitys viittaa soittimeen nimeltä lyyra. Englanniksi lyyra näkyy suoraan nimessä eli suberb lyrebird. Kun uros nostaa pyrstösulat tietyllä tavalla pystyyn, ne muistuttavat lyyran muotoa.https://www.encyclopedia.com/science/encyclopedias-almanacs-transcripts-and-maps/lyrebirds-menuridae
Lähteet
Aiheesta muualla ITIS: Menura novaehollandiae
Luokka:Lyyrypyrstöt