Digamma, alun perin wau (isona kirjaimena Ϝ, pienenä ϝ, , ), on käytöstä pois jäänyt kirjain kreikkalaisessa kirjaimistossa. Sen äännearvo muinaiskreikassa oli . Digammaa käytettiin vielä arkaaisella kaudella. Se oli aakkosissa kuudentena, epsilonin ja zeetan välissä. Kreikkalaisissa numeroissa digamman lukuarvo oli 6.
Suomen kieleen muinaiskreikan digamma translitteroidaan tarvittaessa w.
Muoto ja sen historia
Sana digamma (dis + gamma) merkitsee ”kaksoisgammaa” ja johtuu siitä, että se muodoltaan muistuttaa kahta päällekkäin asetettua versaaligammaa. Kirjaimen harvemmin käytetty, todennäköisesti alkuperäinen nimi wau viittaa paitsi kirjaimen ääntöasuun myös sen alkuperään: kirjain on kehittynyt foinikialaisen kirjaimiston kirjaimesta 15px (vav), jota vastaa heprean ו (vav) ja arabian و (waw). Samaan esikuvaan perustui myös kreikkalainen ypsilon.
Digamma merkitsi alkujaan samaa /u/:n tapaista puolivokaalista äännettä, joka englannissa merkitään w:llä. Tämä äänne kuitenkin hävisi useimmista kreikan murteista, kuten Attikan murteesta, jo ennen klassista kautta, minkä jälkeen digammaa ei kirjoituksessakaan käytetty. Muun muassa Argoksen, Delfoin ja Kreetan murteissa äänne kuitenkin säilyi kauemmin kuin muualla,Pakarinen, Weikko: Kreikan kielioppi, huomautus 2 sivulla 1, 6. painos, Ykkös-Offset Oy 1993, ja esimerkiksi työtä tarkoittanut kreikan sana ergon (), josta on johdettu esimerkiksi sanat 'ergonomia' ja 'energia', oli Argoksen murteella wergon (), ja sana onkin samaa indoeurooppalaista alkuperää kuin esimerkiksi saksan Werk.
Digamma oli käytössä useimmissa paikallisissa kreikkalaisissa kirjaimistoissa, mutta ei kuitenkaan esimerkiksi Aiginan, eteläisten Kykladien, Joonian siirtokuntien, Knidoksen ja Rhodoksen kirjaimistoissa.Voutiras, E.: ”The introduction of the alphabet”. Teoksessa Karali, M.: ”Writing systems”. Teoksessa Se poistui käytöstä 400-luvulle eaa. tultaessa. Ennen kuin digamma oli hävinnyt kreikasta, se oli jo omaksuttu latinalaisiin aakkosiin, joissa siitä muodostettiin kirjain F, koska vastaavaa äännettä [f] ei esiintynyt kreikassa eikä siksi äänteelle ollut vielä omaa kirjoitusmerkkiäkään.
Kreikassa digamma sen sijaan jäi käyttöön vain luvun 6 numeromerkkinä. Tässä käytössä sen korvasi myöhemmin stigma ja sittemmin kirjainyhdistelmä .
Variantteja
Epigrafisissa lähteissä digammasta esiintyy muun muassa seuraavanlaisia variantteja:
Numeromerkkinä tunnetaan myös seuraavat variaatiot:
Esimerkkejä
Esimerkkejä sanoista, joissa on alun perin ollut digamma:
(anaks) < (wanaks), 'kuningas' (ergon) < (wergon), 'työ' (vrt. saksan Werk, englannin work) (hespera) < (wespera), 'ilta' (vrt. latinan vesper) (hēdys) < (swēdys), 'suloinen' (vrt. englannin sweet) (neos) < (newos), 'uusi' (vrt. latinan novus, englannin new) (kseinos, ksenos) < (ksenwos), 'vieras' (oinos) < (woinos), 'viini' (vrt. latinan vinum) (horaō) < (woraō), 'nähdä'
Jäänteet runokielessä
Digamma ei esiinny Homeroksen Iliaan ja Odysseian vanhimmissakaan säilyneissä käsikirjoituksissa.Pakarinen, s. 123–124 Kuitenkin runoissa on havaittavissa selviä jälkiä siitä, että sillä merkitty äänne on niihin alkujaan kuulunut. Muinaiskreikkalaisessa runoudessa sananloppuiset lyhyet vokaalit näet katoavat (elisio) ja pitkät vokaalit ja diftongit lyhenevät, jos seuraava sana alkaa vokaalilla. Sana, jossa on alun perin ollut digamma, ei Homeroksella yleensä noudata tätä sääntöä.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Kreikkalaiset kirjaimet