thumb|300px|Yrjönkatu poikkikatuineen ja puistoineen. Kuvan etäisyydet eivät ole oikeassa mittakaavassa. pienoiskuva|Näkymä Yrjönkadun kaakkoisosasta luoteeseen. Keltainen kerrostalo vasemmalla on Yrjönkatu 4.

Yrjönkatu () on vajaan kilometrin mittainen kaakkois-luoteissuuntainen katu Helsingin keskustassa. Sen varrella sijaitsee muun muassa historiallisesti merkittävä Hotelli Torni. Katu on saanut nimensä venäläisen Pyhän Yrjön ritarikunnan mukaanKysy museolta Keisarilliset kadunnimet? Helsingin kaupunginmuseo. Alun perin (1820) kadun nimi oli Sankt Georgs Gatan, mutta jo vuonna 1836 sana Sankt (pyhä) poistettiin kadun nimestä. Suomenkielinen nimi Yrjönkatu vahvistettiin vuonna 1909.Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24, 1970

Yrjönkadun kaakkoisin osa (Yrjönkatu 2a) sijaitsee Ullanlinnan kaupunginosassa, muutoin kadun alkupään parillinen puoli (Yrjönkatu 2b–Yrjönkatu 12-14) on Punavuoren alueella ja pariton puoli (Yrjönkatu 1 ja Yrjönkatu 3) Kaartinkaupungissa. Uudenmaankadun risteyksestä luoteeseen Yrjönkatu sijaitsee Kampin alueella.

Katu on yksiajoratainen, kaksikaistainen ja kaksisuuntainen (Eerikinkadun ja Simonkadun välinen osuus on yksisuuntainen). Autokaistat on päällystetty nupukivin, jalkakäytävät ovat asfalttipäällysteisiä, paitsi Kalevankadun ja Simonkadun välisellä osuudella, missä on käytetty harmaita katukiviä. Katu on valaistu ylösripustetuin valaisimin.

Yrjönkadulla on liikennevalot seuraavissa risteyksissä: Uudenmaankatu, Bulevardi, Lönnrotinkatu ja Simonkatu.

Yrjönkadun vanhin rakennus on Sebastian Gripenbergin käsialaa vuodelta 1884 osoitteessa Yrjönkatu 18–Bulevardi 8 ja uusin vastaavasti Hänninen & Hansion suunnittelema talo vuodelta 1980 kadun luoteisosassa.

Vuonna 2018 Yrjönkadulle avattiin uusi hotelli Hotel St. George.

Profiili Korkeavuorenkatu–Bulevardi

thumb|Näkymä Yrjönkadun ja Uudenmaankadun risteyksestä luoteeseen. Taustalla Hotelli Torni.

Yrjönkatu haarautuu Korkeavuorenkadusta luoteeseen hieman Johanneksenkirkon pohjoispuolella. Sen alkupää sijaitsee usean eri kaupunginosan alueella. Erottajankadun, Uudenmaankadun ja Yrjönkadun muodostamassa kolmiossa sijaitsee Dianapuisto, viralliselta nimeltään Kolmikulman puisto. Puisto peruskorjattiin vuosina 2006 ja 2007. Suihkulähteet otettiin jälleen käyttöön, kalusteet ja valaistus uusittiin.https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004504091.html Valtaosa Yrjönkadun alkupään arkkitehtuurista on 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Yrjönkadun kaakkoisimmassa osassa kulkee raitiolinja 10.

Rakennuksista on lueteltu pariton ja parillinen puoli erikseen kaakosta lähtien, kursiivilla on mainittu poikkikadut, Yrjönkadulta alkavat kadut sekä Yrjönkatuun välittömästi liittyvät puistot.

Itäpuolella: Koulupuisto, jossa Zachris Topeliuksen patsas Ratakatu Yrjönkatu 1, arkkitehti Runar Finnilä, valmistumisvuosi 1928 Yrjönkatu 3, Pauli Lehtinen, 1963 Pieni Roobertinkatu Erottajankatu → Mannerheimintie Kolmikulma (Dianapuisto) Uudenmaankatu Yrjönkatu 5, Grahn Hedman & Wasastjerna, 1910 Yrjönkatu 7, Theodor Granstedt, 1888 Bulevardi Länsipuolella: Johanneksenkenttä Merimiehenkatu Yrjönkatu 2a, arkkitehti ja vuosi ei tiedossa Ratakatu Yrjönkatu 2b, Selim A. Lindqvist, Elia Heikel, 1889 Yrjönkatu 4, Ole Gripenberg, 1938 Iso Roobertinkatu Yrjönkatu 6, Oscar Bomanson, Bertel Jung, 1907 Yrjönkatu 8–10, John Settergren, 1909, ent. elokuvateatteri Diana Yrjönkatu 12–14, Mauritz Gripenberg, John Settergren, 1904 Uudenmaankatu Yrjönkatu 16, Grahn Hedman & Wasastjerna, 1898 Yrjönkatu 18, Sebastian Gripenberg, 1884 Bulevardi

Bulevardi–Kalevankatu

thumb|Yrjönkatu 11 sijaitsee Vanhaa kirkkopuistoa vastapäätä.

Bulevardin ja Lönnrotinkadun välisellä osuudella Yrjönkadun parillinen puoli rajoittuu Vanhaan kirkkopuistoon eli Ruttopuistoon. Yrjönkatu 9:ssä toimii muun muassa Suomen Hypoteekkiyhdistys. 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun arkkitehtuurin lisäksi Bulevardin ja Kalevankadun välisellä osuudella on pelkistetympää 1930-luvun arkkitehtuuria. Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu toimi osoitteessa Yrjönkatu 24 vuodesta 1890 vuoteen 1937.http://www.yksityiskoulut.fi/matrikkeli/suomyhteiskoulu.htm Bulevardia pitkin Yrjönkadun poikki kulkevat raitiolinjat 3 ja 6.

Itäpuolella: Yrjönkatu 9, Sigurd Frosterus, 1912 Yrjönkatu 11, Waldemar Aspelin, 1899 Yrjönkatu 13, Onni Tarjanne, 1890 Lönnrotinkatu Yrjönkatu 15, Florentin Granholm, 1896 Yrjönkatu 17, Oiva Kallio, 1936 Yrjönkatu 19, Arvo O. Aalto, Niilo Kokko, 1939 Kalevankatu Länsipuolella: Vanha kirkkopuisto Lönnrotinkatu Yrjönkatu 22, Armas Lindgren, 1911 Yrjönkatu 24, A. Hytönen, R-V. Luukkonen, 1938 Kalevankatu

Kalevankatu–Simonkatu

thumb|Yrjönkatu 23:n kohdalla katu tekee 90 asteen mutkan. Vasemmalla Hotelli Torni, oikealla Yrjönkadun uimahalli. thumb|Yksityiskohta uimahallin sisäänkäynnistä.

Yrjönkadun luoteinen osa on molemmin puolin tiiviisti rakennettu. Katu tekee tällä kohdalla kaksi noin 90 asteen mutkaa. Osuudella sijaitsee muun muassa kolme arkkitehti Heikki Kaartisen suunnittelemaa taloa. Arkkitehtonista yleisilmettä hallitsee noin 70-metrinen Hotelli Torni. Osoitteessa Yrjönkatu 21b sijaitsee 4. kesäkuuta 1928 avattu Yrjönkadun uimahalli, joka oli vuosikymmeniä Suomen ainoa julkinen uimahalli.http://www.hel.fi/wps/portal/Liikuntavirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/fi/Liikuntavirasto/Liikuntapaikat/Uimahallit/Yrj%C3%B6nkadun+uimahalli Parittomalla puolella on myös Amos Andersonin taidemuseo. Se sijaitsee Forumin kauppakeskuksen korttelissa, ja rakennuksen porttikäytävän kautta Yrjönkadulta on kulkuyhteys kauppakeskuksen sisäpihalle. Vastakkaisella puolella katua Yrjönkatu 30:ssä sijaitsee Lilla Teatern.

Yrjönkatu päättyy Simonkadulle, jonka toisella puolella on Narinkkatori.

Itäpuolella: Yrjönkatu 21, Emil Svensson, 1913 Yrjönkatu 21b, Väinö Vähäkallio, 1928 (Yrjönkadun uimahalli) Yrjönkatu 23, Gunnar Stenius, 1908 Yrjönkatu 25, Heikki Kaartinen, 1906 Yrjönkatu 27, W. G. Palmqvist, 1913 (Amos Andersonin taidemuseo) Yrjönkatu 29, arkkitehti ei tiedossa, 1980-luvulla Yrjönkatu 31, Usko Nyström, Vilho Penttilä ja Albert Petrelius, 1907 (Koiton talo) Simonkatu Länsipuolella: Yrjönkatu 26, Jung & Jung, 1930 (Hotelli Torni) Yrjönkatu 28, Georg Wasastjerna, K.V. Polón, 1903 Yrjönkatu 30, Rurik Packalén, Per-Mauritz Alander, Karl-Erik Hagner, 1962 (Lilla Teatern) Eerikinkatu Yrjönkatu 32, Heikki Kaartinen, 1905 Yrjönkatu 34, Jussi ja Toivo Paatela, 1924 Yrjönkatu 36, Hänninen & Hansio, 1980 Yrjönkatu 38, Heikki Kaartinen, 1908 Simonkatu

Lähteet

Korttelit.fi (kaikkien artikkelin talotietojen lähde)

Viitteet

Aiheesta muualla

Palmberg.fi

Luokka:Helsingin kadut Luokka:Ullanlinna Luokka:Kaartinkaupunki Luokka:Punavuori