Taistelu Mantšuriasta (tunnetaan myös nimillä Neuvostoliiton invaasio Mantšuriaan ja operaatio Elokuun myrsky) oli Neuvostoliiton suorittama sotilasoperaatio toisessa maailmansodassa 9.–20. elokuuta 1945 välisenä aikana. Neuvostoliitto päätti vuonna 1941 solmitun Japanin ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimuksen ja käynnisti sotaretken Japania vastaan Kiinassa ja Kuriileilla.
Hyökkäys perustui vuonna 1943 pidettyyn Teheranin konferenssiin, jossa Neuvostoliitto oli luvannut auttaa liittolaistaan Yhdysvaltoja Tyynenmeren sodassa hyökkäämällä Japania vastaan Kiinassa. Vastineeksi länsiliittoutuneet lupasivat avata uuden rintaman Euroopassa sodassa Saksaa vastaan: Pohjois-Ranskaan tehtiin Normandian maihinnousun kesällä 1944. Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin lupasi Jaltan konferenssissa helmikuussa 1945 julistaa sodan Japanille, kun Saksan antautumisesta olisi kulunut kolme kuukautta. Toukokuun alussa 1945 Saksa antautui ja sota Euroopassa päättyi. Tasan kolme kuukautta myöhemmin Neuvostoliiton julisti Japanille sodan.
Neuvostoliitto siirsi Itä-Aasiaan runsaasti Euroopan rintamalta vapautuneita ensilinjan taistelujoukkoja. Taistelut käytiin pääasiassa Kwantungin armeijaa eli Japanin Mantšukuohon sijoitettuja joukkoja vastaan. Toisaalta Yhdysvallat ei enää pitänyt Neuvostoliiton osallistumista sotaan välttämättömänä, sillä Japani oli päätetty kukistaa ydinasein. Neuvostoliiton osallisuuden pelättiin vahvistavan kommunistien asemaa Kaakkois-Aasiassa.
Nimitys Mantšurian taistelusta käytetään englanniksi joskus nimitystä August Storm (). Nimityksen keksi yhdysvaltalainen upseeri David M. Glantz, joka käytti sitä väitöskirjansa nimessä vuonna 1983. Neuvostoliitossa käytettiin ja Venäjän federaatiossa käytetään operaatiosta nimeä taistelu Mantšuriasta tai Mantšurian operaatio.
Operaation kulku Neuvostoliitolla oli operaatioon käytössään 1,5 miljoonaa miestä, 28 000 tykkiä ja kranaatinheitintä, 5 500 panssarivaunua ja 4 370 lentokonetta. Neuvostoliitossa pelättiin, että Japani saattaisi käyttää Yksikkö 731:n kehittämiä biologisia aseita. Tästä syystä neuvostoliittolaiset sotilaat oli ennen operaation alkua rokotettu ja heille oli jaettu suojanaamioita.
Japanin keisarikunnan Kwantungin armeijan riveissä oli 1 200 000 miestä, joista tosin osa oli Mantšurian ulkopuolella Sahalinin saarella ja Kuriileilla. Armeijaa komensi kenraali Otozō Yamada. Neuvostoliittolaisen Suuren Isänmaallisen sodan historia -kirjan mukaan japanilaisilta puuttui automaattiaseita, panssarintorjunta-aseita, vastatykistöä ja heillä oli vain vähän raketinheittimiä ja raskaita tykkejä. Divisioonien ja rykmenttien tykit olivat pääasiassa vain 75 millimetrin kaliiperia.
Jaltan konferenssissa Neuvostoliitto oli luvannut liittyä sotaan Japania vastaan parin kolmen kuukauden kuluessa Saksan antautumisesta. Hyökkäys alkoikin 9. elokuuta puolenyön jälkeen. Neuvostoliitto luovutti Japanin Moskovan-suurlähettiläälle Naotake Satōlle sodanjulistuksen vain joitakin minuutteja ennen hyökkäyksen alkamista.
Neuvostoliiton pääasiallinen hyökkäys tapahtui marsalkka Rodion Malinovskin johdolla Mongoliasta käsin. Malinovskin joukko-osastot etenivätkin lähes 500 kilometriä vain kolmen vuorokauden aikana. Tämä yllätti Yamadan, koska hän oli uskonut alueen vaikeakulkuisen maaston estävän panssarioperaatiot. Malinovskin joukkojen suurimmaksi ongelmaksi nousivatkin japanilaisten vastarinnan sijasta huolto- ja maasto-ongelmat.
Japanilaisjoukoista vain osa osallistui taisteluihin, mutta nämä kärsivät silti huomattavasti suurempia tappioita kuin neuvostoliittolaiset. Vielä tulitauon jälkeenkin japanilaisia on arveltu kuolleen jopa sata tuhatta. Koko operaation ajan Neuvostoliitolla oli Mantšuriassa myös ilmaherruus, ja japanilaiset lentokoneet joutuivat vetäytymään Koreaan ja Japaniin.
Japanin keisari Hirohito ilmoitti Japanin antautumisesta 14. elokuuta, minkä Yamada samoin tunnusti 18. elokuuta. Neuvostojoukot jatkoivat silti tunkeutumistaan Japanin hallitsemille alueille aina 2. syyskuuta 1945 tapahtuneeseen antautumiseen asti. Tuolloin ne olivat jo saavuttaneet 38. leveyspiirin Korean niemimaalla.
Vaikutukset Neuvostoliitto otti Mantšuriassa haltuunsa suuria määriä teollisuuslaitteita ja rautatietekniikkaa ja siirsi sen Siperiaan. Alueen teollisuustuotanto laski pakko-ottojen vuoksi noin 60 prosenttiin aiemmasta.
Neuvostoliitto valtasi useita Japanin pohjoisia saaria, kuten Kuriilit ja Sahalinin. Stalin myös suunnitteli Hokkaidon miehittämistä, mutta Yhdysvallat kieltäytyi ja korosti, että Japani tulisi kuulumaan täysin Yhdysvaltain vaikutuspiiriin. Neuvostoliiton tunkeutuminen Koreaan johti siihen, että Stalin ja Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman ja sopivat Korean jakamisesta Etelä- ja Pohjois-Koreaan.World War II and Korea South Korea: A Country Study. Library of Congress, 1990. Kylmä sota suurvaltojen välillä käynnistyikin heti toisen maailmansodan jälkeen, ja siihen kuului vuonna 1950 alkanut Korean sota.
Sotavangit Japanilaisia jäi Neuvostoliiton vangiksi noin 594 000. Heidät vietiin pakkotyöhön Neuvostoliittoon, mistä selvityneitä alettiin myöhemmin palauttaa kotimaahansa. Viimeiset vangit palasivat Neuvostoliitosta vasta vuonna 1956. Japanilta saamaansa sotamateriaalia Neuvostoliitto luovutti Kiinan kommunistien kansan vapautusarmeijalle. Materiaaliin sisältyi 3 700 tykkiä, 600 panssarivaunua ja 861 lentokonetta.
Kuriilien kiista
Mantšurian operaation jatkona Neuvostoliitto miehitti myös Japanille kuuluneet Kuriilien saaret. Japani ei ole hyväksynyt eteläisten saarten liittämistä Venäjään.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Tyynenmeren sodan taistelut toisessa maailmansodassa luokka:Neuvostoliiton taistelut luokka:Toisen maailmansodan taistelut * Luokka:Vuoden 1945 sotahistoria Luokka:Neuvostoliitto toisessa maailmansodassa Luokka:Japani toisessa maailmansodassa