thumb|right|350px|Suomenkielisten osuus prosentteina väestöstä Etelä-Ruotsin kunnissa vuonna 2005. Ruotsinsuomalaiset ( tai sverigefinländare) ovat äidinkielenään suomen kieltä tai meänkieltä puhuvia Ruotsin asukkaita. Etnisesti he ovat suomalaisia, vaikka osa ei enää osaakaan suomea. Laajemmin käsitettynä termi tarkoittaa kaikkia Suomesta Ruotsiin muuttaneita, jolloin mukaan lasketaan myös suomenruotsalaiset muuttajat, joiden lukumäärä on noin 170 000.

Ruotsinsuomalaisten päivää vietetään Ruotsissa Carl Axel Gottlundin syntymäpäivänä 24. päivänä helmikuuta. Gottlund teki 1800-luvun alussa tunnetuksi Ruotsin keskiosissa asuneet, sorrettuna eläneet metsäsuomalaiset.Metsäsuomalaiset loitsuivat itsensä unohduksiin. Yle Elävä Arkisto. Viitattu 17.6.2014.

Tornionlaakson meänkieliset länsipohjalaiset katsotaan muista ruotsinsuomalaisista eroavaksi ryhmäksi, koska he polveutuvat jo keskiajalla muodostuneesta Pohjois-Ruotsin suomenkielisestä väestöstä, joka jäi vuonna 1809 osaksi Ruotsia Haminan rauhassa.Suomalaiset Ruotsissa 2000, 115-116 Muuten Ruotsin suomenkielinen vähemmistö on muodostunut pääasiassa 1900-luvun puolivälin jälkeen tapahtuneen maahanmuuton seurauksena. Arvioidaan, että noin 220 000 Ruotsin asukasta puhuu suomea äidinkielen tasolla.http://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:225395/FULLTEXT03

Monet Suomesta Ruotsiin muuttaneista ovat olleet ruotsinkielisiä Suomen rannikkoalueilta: 1950-luvulla ruotsinkielisiä oli jopa puolet muuttaneista ja sen jälkeen noin 20–25 prosenttia. On arvioitu, että ruotsinkielisten osuus kaikista Suomesta muuttaneista on noin neljäsosa.http://www.vasa.abo.fi/users/jsaarela/manuscripts/Ekonomisk%20Debatt,%202006,%2034%286%29,%2056-65.pdf Kaikki ruotsinsuomalaiset eivät kuitenkaan osaa ruotsia. Käsitteen ”ruotsinsuomalainen” voikin ruotsiksi kääntää myös ”sverigefinländare”, joka ei viittaa äidinkieleen tai etniseen ryhmään. Tilastot ruotsinsuomalaisista koskevat yleensä tätä laajaa ryhmää, jossa on mukana kaikki ne, joilla on juuria Suomessa, äidinkielestä tai etnisestä taustasta riippumatta.

Historia

Esihistorialliselta ajalta 1600-luvulle Ruotsin alueella on jo esihistoriallisella ajalla asunut suomalais-ugrilaista kieltä puhuvia väestöryhmiä, kuten saamelaisten esivanhempia. Tiiviitä yhteyksiä Suomeen ja Viroon pitäneet itämerensuomalaiset ryhmät asuttivat 800-luvun keskivaiheilla eaa. myös Keski-Ruotsin rannikkoaluetta.

Tukholman kaupunki houkutteli keskiajalla siirtolaisia Suomesta sekä ruotsin- että suomenkielisiltä alueilta.Suomalaiset Ruotsissa 2000, 20 Tukholmassa oli 1600-luvun lopulla noin 30 000 asukasta, joista lähes 3 000 oli suomalaisia. Suomalaisia toimi 1600-luvun Tukholmassa erityisen runsaasti kirvesmiehinä, nuottakalastajina sekä esimerkiksi viinin- ja raudankantajien ammattikunnissa ja palvelusväkenä, piikoina ja renkeinä.Suomalaiset Ruotsissa 2000, 64-65 Ammattikuntarakenne ryhmitti merkittävän osan Tukholman suomalaisasutuksesta Södermalmille.Suomalaiset Ruotsissa 2000, 68

Ruotsin pohjoisosat saivat keskiajalla suomenkielistä uudisasutusta, josta Tornionlaakson meänkieltä puhuvat länsipohjalaiset polveutuvat. 1600-luvulla Keski- ja Pohjois-Ruotsin erämaihin siirtyi kaskenpoltolla eläviä savolaistaustaisia uudisraivaajia. Nämä metsäsuomalaiset (ruots. skogsfinnar) sulautuivat lopullisesti ruotsinkieliseen väestöön 1900-luvun alussa jättäen kuitenkin muistoksi itsestään suomalaisperäistä paikannimistöä.

Meänkieli koostuu suomen kielen peräpohjalaisiin murteisiin kuuluvista Ruotsissa puhuttavista Jällivaaran murteista ja niistä Tornion murteista, joita puhutaan Tornionlaakson länsipuolella. Ruotsi kuitenkin pitää meänkieltä virallisena vähemmistökielenä muun muassa suomen rinnalla. Jälkiä ja tietoja vanhasta maahanmuutosta löytyy eri puolilta Keski- ja Pohjois-Ruotsia. Merkkejä muutosta on jo ristiretkiä edeltävältä ajalta. Huhtikuussa 2000 Ruotsin valtio tunnusti suomen viralliseksi vähemmistökieleksi ja suomalaiset viralliseksi kansalliseksi vähemmistöksi.

1900-luvulta 2000-luvulle Nykyisin ruotsinsuomalainen vähemmistö koostuu pääosin niistä suomalaisista, jotka siirtyivät Ruotsiin 1900-luvulla sekä heidän jälkeläisistään. Suomalaisten muutto Ruotsiin kasvoi huomattavaksi toisen maailmansodan päätyttyä. Sodan aikana Suomen puolustusvoimien niin sanotuissa jatkosodan heimosoturiyksiköissä palveli myös ruotsinsuomalaisia taistelijoita. Viisumipakko poistettiin Ruotsiin muuttavilta suomalaisilta vuonna 1949.Suomalaiset Ruotsissa 2000, 149

1960- ja 1970-luvun taitteessa muuttoliike Suomesta Ruotsiin oli voimakkaimmillaan. Vuosina 1960–1979 tehtiin noin 322 000http://www.scb.se/Grupp/Hitta_statistik/Historisk_statistik/_Dokument/SOS/Befolkningsstatistik/Befolkning%20Befolkningsforandringar%201979%20Del%203.pdf muuttoa Suomesta Ruotsiin. Tosin varsinainen muuttajien määrä ei ollut yhtä suuri, koska tilastot eivät ota huomioon, että sama henkilö on voinut muuttaa useasti Ruotsiin. Siirtolaisuutta vauhditti Ruotsissa vallinnut työvoimapula ja aktiivinen työvoiman värväystoiminta. Suomessa taas työntävinä tekijöinä olivat muun muassa työttömyys, maatalouden vähenevä merkitys, suuret ikäluokat ja Neuvostoliiton Suomen-politiikkaa kohtaan tunnettu pelko.Suomalaiset Ruotsissa 2000, 148 Suomalaisia lasketaan muuttaneen vuosina 1969 ja 1970 Ruotsiin jopa 40 000 henkilöä vuodessa.

Monilla tuohon aikaan Ruotsiin muuttaneilla oli suunnitelmana vain ansaita rahaa muutaman vuoden ajan ja palata sen jälkeen Suomeen. Tämän vuoksi monet muuttajat eivät pitäneet tarpeellisena opetella ruotsia. Kielen huono hallinta vaikutti erityisesti perheen mukana muuttaneisiin lapsiin. Ruotsalaisissa kouluissa opetus tapahtui ruotsiksi, eivätkä suomalaiset lapset pystyneet seuraamaan opetusta. Suomessa hyvin menestyneitä lapsia joutui erityisluokille, ja vain harva suomalaisnuori suoritti lukion.Finne - ruotsinsuomalaiset, viitattu 7.5.2016 Kouluongelmaa yritettiin ratkaista lähettämällä Suomesta Ruotsin kouluihin suomenkielisiä opettajia, joiden avulla haluttiin ylläpitää suomen kielen taitoa, mikä oli tärkeää mahdollisen paluumuuton kannalta. Lähetettyjen opettajien määrä jäi kuitenkin vähäiseksi.

Kielitaidon puute haittasi myös aikuisten asiointia viranomaisten kanssa, sillä 55 prosenttia suomalaissiirtolaisista ei osannut lainkaan ruotsia. Tulkkien saatavuus oli huonoa. Ruotsin parempi elintaso houkutteli myös alkoholisoituneita ja rikollisia suomalaisia Ruotsiin, mikä näkyi heti Ruotsin poliisin tilastoissa.

1990-luvulla suomalaisia muutti Ruotsiin enää noin 3 000 vuodessa ja 2000-luvulla paluumuutto onkin ylittänyt Ruotsiin suuntautuvan muuttoliikkeen hienoisesti.

Tilastotietoa ruotsinsuomalaisista Sisuradion Statistiska centralbyrånilta tilaaman selvityksen mukaan Ruotsissa asui vuoden 2016 lopussa noin 720 000 suomalaistaustaista. Vuoden 2008 lopussa vastaava luku oli noin 675 000. Vuoden 2025 lopulla sellaisia toisen sukupolven suomalaistaustaisia, joiden vanhemmista vähintään toinen oli syntynyt Suomessa oli 259 000 henkeä ja heidän keski-ikänsä oli 46 vuotta.

Sisuradion mukaan suomalaistaustaisten lukuihin sisältyivät vuoden 2016 lopussa Suomessa syntyneitä 153 620 henkeä, ne, joiden vanhemmista vähintään toinen on syntynyt Suomessa (262 836 henkeä) sekä ne, joiden isovanhemmista vähintään yksi on syntynyt Suomessa (302 723 henkeä).

Statistiska centralbyrånin tilastotietokantojen mukaan Ruotsissa asui vuoden 2011 lopussa 166 723 Suomessa syntynyttä ja 67 936 Suomen kansalaista.

Statistiska centralbyrån on julkaissut myös tilaston Ruotsin väestön syntymämaista ja syntyperistä vuosien 2011 ja 2012 osalta. Tilaston perusteella:

Syntymämaa tai syntyperä Henkeä(31.12.2011) Henkeä(31.12.2012) Suomessa syntyneitä 166 723 163 867 Ruotsissa syntyneitä, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa 63 701 63 499 Ruotsissa syntyneitä, joiden isä syntynyt Suomessa ja äiti jossain muussa maassa kuin Ruotsissa tai Suomessa 4 327 4 376 Ruotsissa syntyneitä, joiden äiti syntynyt Suomessa ja isä jossain muussa maassa kuin Ruotsissa tai Suomessa 13 776 13 800 Ruotsissa syntyneitä, joiden isä syntynyt Suomessa ja äiti Ruotsissa 65 016 65 267 Ruotsissa syntyneitä, joiden äiti on syntynyt Suomessa ja isä Ruotsissa 114 140 114 140 Yhteensä 427 683 424 949

Vuoden 1980 lopussa Ruotsissa asui 251 168 Suomessa syntynyttä. Tämän jälkeen Suomessa syntyneiden määrä on ollut laskusuunnassa.

Ruotsin Suomessa syntyneet asukkaat ovat ikääntyneitä: suomalaissyntyisillä naisilla keski-ikä oli 61 vuotta ja miehillä 59 vuotta. Noin 60 prosenttia suomalaissyntyisistä Ruotsissa on naisia ja 40 prosenttia miehiä.

Ruotsinsuomalaiset kunnittain Ruotsin tilastoviranomaisen Statistiska centralbyrånin julkaisuissa on tilastoja Suomen kansalaisten ja Suomessa syntyneiden määrästä kunnittain. Seuraavassa oleva tilasto kuvaa tilannetta 31. joulukuuta 2009. Tilastosta on poimittu tähän vain ne Ruotsin kunnat, joissa Suomessa syntyneiden määrä tai väestöosuus on suurehko.

Kunnat, joissa yli 1 500 Suomessa syntynyttä: Kunta Suomessasyntyneitä % Tukholman kunta 18 273 2,2 Göteborgin kunta 7 399 1,5 Eskilstunan kunta 5 212 5,5 Västeråsin kunta 4 549 3,3 Södertäljen kunta 4 522 5,3 Boråsin kunta 3 816 3,7 Haaparannan kunta 3 733 36,9 Botkyrkan kunta 3 438 4,2 Huddingen kunta 2 908 3,0 Uppsalan kunta 2 886 1,5 Haningen kunta 2 637 3,5 Nackan kunta 2 590 2,9 Upplands Väsbyn kunta 2 412 6,2 Norrköpingin kunta 2 340 1,8 Järfällan kunta 2 253 3,5 Uumajan kunta 2 085 1,8 Norrtäljen kunta 2 065 3,7 Luulajan kunta 2 048 2,8 Örebron kunta 1 690 1,3 Malmön kunta 1 678 0,6 Solnan kunta 1 673 2,5 Gävlen kunta 1 625 1,7 Sigtunan kunta 1 541 3,9 Sundsvallin kunta 1 541 1,6 Köpingin kunta 1 508 6,1

Kunnat, joissa alle 1 500 Suomessa syntynyttä, mutta väestöosuus vähintään 4,0 prosenttia: Kunta Suomessasyntyneitä % Ylitornion kunta 948 19,3 Skinnskattebergin kunta 414 9,1 Pajalan kunta 559 8,9 Oxelösundin kunta 638 5,7 Hälleforsin kunta 415 5,7 Nykvarnin kunta 522 5,7 Olofströmin kunta 739 5,6 Kungsörin kunta 438 5,4 Norbergin kunta 284 5,0 Håbon kunta 960 4,9 Hoforsin kunta 473 4,8 Storforsin kunta 207 4,7 Ljusnarsbergin kunta 220 4,4 Smedjebackenin kunta 455 4,2 Trosan kunta 479 4,2 Avestan kunta 906 4,2 Lilla Edetin kunta 513 4,0 Flenin kunta 642 4,0

Edellä olleissa luvuissa eivät ole mukana Suomessa syntyneiden Ruotsissa saamat lapset. Tarkat tilastot toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisten määristä kunnittain selviävät Sisuradion vuonna 2017 teettämästä tilastosta. Kyseisessä tilastossa on ilmoitettu Suomessa syntyneet muualla kuin Suomessa syntyneet, joiden vanhemmista vähintään yksi on syntynyt Suomessa muualla kuin Suomessa syntyneet, joiden isovanhemmista vähintään yksi on syntynyt Suomessa. Tämän tilaston mukaan edellä lueteltuihin kolmeen ryhmään kuuluvia henkilöitä on määrällisesti eniten Tukholmassa (76 600 henkeä eli 8,2 % väestöstä). Suhteellisesti eniten näihin ryhmiin kuuluvia henkilöitä asuu Haaparannalla eli 7 356 henkeä eli 74,6 prosenttia väestöstä.

Länsipohjan suomalaiset

Nykyiseen Norrbottenin lääniin Tornionjoen länsipuolelle jäi Haminan rauhassa vuonna 1809 myös suomenkielistä väestöä. He eivät ole mukana edellä olevissa tilastoissa, jotka perustuvat henkilön itsensä tai hänen vanhempiensa tai isovanhempiensa syntymämaahan.

Vuoden 1930 väestönlaskennan mukaan Ruotsissa asui 33 929 suomalaista (ruots. finnar). Heistä Norrbottenin läänissä asui 32 736 suomalaista eli 96,5 prosenttia. Oheisessa taulukossa esitetään eri kansallisuuksien lukumäärä ja osuus väestöstä Norrbottenin läänin varsinaisen suomalaisalueen kunnissa vuonna 1930.

thumb|350px|Norrbottenin läänin kunnat 1952. Entisestä Jukkasjärven kunnasta oli 1948 tullut Kiirunan kaupunki.