Grindvalaat (Globicephala) on valaiden lahkoon ja delfiinien heimoon kuuluva nisäkässuku. Siihen kuuluu kaksi lajia: Pitkäeväpallopää eli pallopäävalas, ehdotettu nimeä eväpallopää (Globicephala melas, synon. Globicephala melaena) Lyhyteväpallopää, ehdotettu nimeä pallopää (Globicephala macrorhynchus).
Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut, että suvun suomenkieliseksi nimeksi vaihdettaisiin pallopäävalaat. Kyseinen nimi tarkoitti aiemmin Globicephalidae-heimoa, johon luettiin grindvalaiden lisäksi melonipäävalas (Peponocephala electra), kääpiömiekkavalas (Feresa attenuata), pikkumiekkavalas (Pseudorca crassidens) ja miekkavalas (Orcinus orca). Nykyisen luokittelun mukaan kaikki edellä mainitut lajit kuuluvat delfiinien heimoon (Delphinidae), jolle nimitys ”Globicephalidae” on synonyymi.
Ulkonäkö Pitkäevä- ja lyhyteväpallopäät eroavat toisistaan vain vähän. Yleensä lajeja ei voi erottaa toisistaan merellä niiden yhteisillä esiintymisalueilla.
Grindvalaat ovat väritykseltään mustia tai tummanharmaita. Täysikasvuiset urosvalaat voivat kasvaa 6,1 metriä pitkiksi ja painaa 3 tonnia, ja täysikasvuiset naaraat voivat kasvaa 4,9 metriä pitkiksi ja painaa 1,5 tonnia.
Esiintymisalue Grindvalaita esiintyy trooppisissa ja lauhkeissa vesissä sekä pohjoisella että eteläisellä pallonpuoliskolla. Lyhytevä- ja pitkäeväpallopäiden esiintymisalueet ovat yhteisiä joillain alueilla, mutta useimmiten esiintymisalueet ovat erillisiä.
Lyhyteväpallopäävalaat elävät lämpimämmissä vesissä kuin pitkäeväpallopäävalaat, niitä esiintyy päiväntasaajan molemmin puolin sijaitsevalla leveällä vyöhykkeellä. Pitkäeväpallopäitä elää pohjois-Atlantilla ja Eteläisellä jäämerellä. Pohjois-Atlantilla, suunnilleen Espanjan leveysasteilta Kanariansaarten leveysasteille, on yhteinen esiintymisalue.
Elintavat Uroksien elinikä on noin 45 vuotta ja naaraiden 60 vuotta. Grindvalaat saalistavat pääasiassa kalmareita.
Saalistustapa Syvällä sukeltavia valaita pidetään yleensä hitaasti liikkuvina ja energiaa säästävinä eläiminä. Kansainvälinen tutkijaryhmä on tarkkaillut Kanariansaarten vesillä eläviä lyhyteväpallopäitä niihin kiinnitettyjen antureiden avulla. Anturit rekisteröivät valaiden nopeutta, syvyyttä ja suuntaa, ja valaiden ääntelyä ja valaiden kuulemia ääniä.
Lyhyteväpallopäiden on havaittu saalistaessaan uivan jopa nopeudella 32 km/h. Valaat voivat pitää nopeutta yllä noin 200 metrin matkan, jonka jälkeen ne joko saavat saaliin kiinni tai luovuttavat. Valaat saalistavat pilkkopimeässä yli 800 metrin syvyydessä kaikuluotaimensa avulla.
Lyhyteväpallopäiden saalistustapa muistuttaa gepardien saalistustapaa, jossa suurella nopeudella suoritetussa sprintissä kulutetaan paljon energiaa ja happea. Gepardit yli kaksinkertaistavat hengitystiheytensä sprintin aikana, mutta lyhyteväpallopäät saalistavat kuluttaen happea joka on sisäänhengitetty pinnalla.
Tutkijat ovat saaneet epäsuoria todisteita siitä, että valaat saalistavat muun muassa jättiläiskalmareita.
Lähteet
Esiintymisalue-osio
Viitteet
Luokka:Delfiinit