Migraatio on eläinten muuttamista alueelta toiselle.
Eläimet muuttavat useasta syystä, kuten löytääkseen ruokaa, siirtyäkseen lämpimämmille tai kuivemmille seuduille, paetakseen saalistajaa, etsiäkseen kumppania tai lisääntymään.Pryor 2012, s. 4–5.
Joidenkin lajien yksilöt muuttavat edestakaisin joka vuosi, keväällä yhteen suuntaan ja syksyllä takaisin. Toisten lajien yksilöt muuttavat vain kerran elämänsä aikana. Eläin muuttaa lajista riippuen kävellen, lentäen tai uiden. Muuttavat eläimet käyttävät suunnistamiseen erilaisia keinoja, kuten Auringon ja tähtien asentoja, tuoksuja sekä maamerkkejä kuten vuoria.Pryor 2012, s. 5.
Jotkin lajit muuttavat kokonaan, mutta joistakin lajeista vain osa yksilöistä muuttaa.Pryor 2012, s. 22–23. Pöllöt ja muut yöaktiiviset linnut muuttavat öisin.Pryor 2012, s. 25.
Esimerkkejä Linnut thumb|Muuttolintuja, tässä hanhiparvi. Linnuista pisimmän muuttomatkan tekee lapintiira, joka muuttaa pohjoisen pallonpuoliskon kesäksi Arktiksen alueelle ja eteläisen pallonpuoliskon kesäksi Antarktiksen alueelle.Pryor 2012, s. 6–7. Pisimmän yhtäjaksoisen muuttolennon tekee punakuiri, 11 000 kilometriä ja jopa yhdeksän päivää lentäessään syksyllä pohjoisesta Australiaan tai Uuteen-Seelantiin.Pryor 2012, s. 30.
Jättiläisalbatrossi lentelee meren yllä vuosikausia, kunnes se palaa lisääntymään saarelle, jossa se itse syntyi.Pryor 2012, s. 20.
Metsäkana Dendragapus obscurus muuttaa keväällä alas vuorilta lisääntymään ja syksyllä takaisin ylös vuorille talveksi ruoan perään.Pryor 2012, s. 11.
Rubiinikurkkukolibri muuttaa keväisin itäiseen Pohjois-Amerikkaan lisääntymään ja palaa syksyllä etelämmäs Keski-Amerikkaan.Pryor 2012, s. 24.
Maanisäkkäät Pisimmän maaeläimen muuton tekevät porot, jotka voivat kulkea keväällä jopa 5000 kilometriä lisääntymään. Kesällä porot siirtyvät tuulisille rannikoille päästäkseen kärpäsiä ja hyttysiä pakoon. Talveksi ne muuttavat metsiin syömään jäkälää.Pryor 2012, s. 9.
thumb|Gnuita muuttomatkallaan. Gnuut tekevät Afrikassa kerran vuodessa tuhannen kilometrin mittaisen ympyränmuotoisen vaelluksen sateiden perässä päästäkseen ruohon ja veden äärelle.Pryor 2012, s. 8.
Ohutsarvilammas muuttaa keväällä ylös vuorille lisääntymään ja alas vuorilta syksyllä lumen tulon jälkeen etsimään ruokaa alempaa.Pryor 2012, s. 10.
Tunturisopulit lähtevät vaellukselle joka kolmas tai neljäs vuosi, kun niiden populaatio on kasvanut liian suureksi.Pryor 2012, s. 29.
Merieläimet thumb|Lohi vaeltamassa koskea ylös. Punalohi kuoriutuu makeassa vedessä ja muuttaa sieltä suolaiseen veteen. Se palaa muutaman vuoden kuluttua omaan synnyinpaikkaansa lisääntymään.Pryor 2012, s. 16. Ankerias kuoriutuu Atlantin Sargassomeren suolaisessa vedessä mutta elää suurimman osan elämästään makeassa vedessä. Se muuttaa takaisin Sargassomerelle lisääntymään.Pryor 2012, s. 17.
Harmaavalas tekee pidemmän muuttomatkan kuin tiettävästi mikään toinen nisäkäs. Se ui talveksi lisääntymään Beringinmereltä ja Tšuktšimereltä Alaskan läheltä Meksikon vesille.Pryor 2012, s. 15.
Merinahkakilpikonna tekee meressä pitkän muuttomatkan rannalle, jolla se parittelee ja munii.Pryor 2012, s. 14.
Karibialla elävä langusti Panulirus argus viettää kesän lämpimässä vedessä lähellä pintaa. Syksyllä se kävelee jonossa merenpohjaa pitkin syvemmälle.Pryor 2012, s. 19. Etelänkrilli nousee joka yö lähelle merenpintaa syömään ja palaa syvempiin vesiin aamuksi.Pryor 2012, s. 18.
Muut eläimet Kulkusirkat muuttavat jopa miljardien yksilöiden suuruisina parvina etsiessään ruokaa.Pryor 2012, s. 28.
Joulusaaren punaravut muuttavat joka vuosi rannikoille parittelemaan ja munimaan.Pryor 2012, s. 12.
Rupikonnat muuttavat lisääntymään lampeen, jossa ne itse syntyivät.Pryor 2012, s. 13.
Monarkkiperhoset muuttavat keväällä pohjoiseen ja syksyllä etelään suurissa parvissa. Kokonaiseen kierrokseen menee kaksi tai kolme sukupolvea, sillä monarkkiperhonen elää vain muutaman viikon.Pryor 2012, s. 26.
Katso myös Dispersaali Tulokaslaji
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Luokka:Etologia Luokka:Eliömaantiede