Verenpisarat (Fuchsia) on horsmakasvien suku, jonka monia lajeja kasvatetaan koristekasveina. Sukuun kuuluu ainakin sata lajia,National collection (lajiluettelo) ja lisäksi on jalostettu useita lajikkeita. Useimmat lajit ovat kotoisin Etelä-Amerikasta, mutta lajeja on myös Meksikossa, yksi Tahitilla ja neljä Uudessa-Seelannissa.Fuchsia The Cultivation of New Zealand Trees and Shrubs
Ulkonäkö Verenpisarat ovat pensaita tai puita, jotka pudottavat lehtensä talveksi viileässä ilmastossa mutta kasvavat ikivihreinä lämpimämmillä alueilla. Kukan terälehdet muodostavat alaspäin suuntautuvan torven ja sen kantaan kiinnittyneen kruunun.Fuchsia Photos Suurimmat verenpisarat ovat 12–15 metriä korkeita puita.Fuchsia excorticata Kenneth i Stockholm
Lye’s Unique -lajikkeen lohenpunaiset kukat ovat vuodelta 1886. Kestävä pensaslajike Charming on vuodelta 1877. Stephanie Donaldson s. 86
Historia Euroopassa verenpisaroita kasvatettiin ensimmäisen kerran 1780-luvulla. Useita 1800-luvulla jalostettuja lajikkeita viljellään edelleenkin. Vuodelta 1872 tunnetaan ’Bland’s New Striped’ ja vuodelta 1880 ’Claire de Lune’.
Verenpisara ravintona Verenpisaran hedelmät ovat meheviä, ja yhtä lajia kasvatetaan lähinnä marjojensa takia.Country fam and Garden Koristekasveina kasvatettavat verenpisarat ovat kookkaita, noin 50 cm korkeita kasveja. Ne kasvavat pensaan muodossa, ja niiden kukat ovat melko isot, fuksianpunaiset. Uudessa-Seelannissa elävät, hyvin harvinaiset kakapo-papukaijat käyttävät verenpisaran hedelmiä ravinnokseen.
Verenpisarat huonekasveina
Sisätiloihin kannattaa valita pienikasvuisia lajikkeita. Esimerkiksi lajike ’Ballet Girl’ kasvaa vain 30-47 cm:n korkuiseksi, ja sillä on suuret, kerrannaiset, kirsikanpunaiset ja valkoiset kukat. Rentovartiset muodot, kuten lajike ’Marinka’, sopivat mainiosti kukkapylvään päälle. Ne tulevat noin 30 cm:n korkuisiksi ja jopa 60 cm:n levyisiksi. Multa pidetään kosteana. Keväästä syksyyn kasvia lannoitetaan kerran viikossa miedolla nestemäisellä, kukkiville kasveille sopivalla lannoitteella. Keväällä voi ottaa puutumattomia pistokkaita ja myöhäiskesällä puolipuutuneita pistokkaita, jotka juurrutetaan kylvömullassa.
Verenpisaralajeja puuverenpisara (Fuchsia arborescens) bolivianverenpisara (Fuchsia boliviana) helakkaverenpisara (Fuchsia coccinea) tuliverenpisara (Fuchsia fulgens) siroverenpisara (Fuchsia magellanica) kääpiöverenpisara (Fuchsia procumbens) Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Fuchsia (suomenkielisten nimien lähde.)
Lähteet Stephanie Donaldson: Kaunis ruukkupuutarha, Viherpiha, Gummerus 2002, .
Viitteet
Aiheesta muualla Suomen Lajitietokeskus: Verenpisarat – Fuchsia
Luokka:Horsmakasvit