thumb|Repinin historiamaalaus Pietari Suuresta vuoden 1709 Pultavan taistelussa (1910). Juri Iljitš Repin (; 10. huhtikuuta (J: 29. maaliskuuta) 1877 Tšuhujiv, Harkovan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 9. elokuuta 1954 Helsinki, Suomi)РЕПИН Юрий (Георгий) Ильич Искусство и архитектура Русского зарубежья (D. S. Lihatšovin säätiö). Viitattu 2.9.2022. oli ukrainalaissyntyinen venäläinen taidemaalari, joka asui myöhemmin emigranttina Suomessa. Hänen isänsä oli taidemaalari Ilja Repin.
Repin sai taideopetusta ensin isältään, minkä jälkeen hän opiskeli vuosina 1894–1899 yksityisessä ruhtinatar Marija Teniševan taidekoulussa ja vuosina 1899–1905 Pietarin taideakatemiassa. Hän ei maalannut koskaan akatemian diplomityötä. Repin asui vuodesta 1918 perheineen Karjalankannaksella Terijoen Kuokkalassa isänsä Penaty-huvilan pihapiirissä olleessa talossaan.Lappeenrannassa on esillä Juri Repinin maalauksia (vain tilaajille) Helsingin Sanomat 4.4.1992, s. 21. HS Aikakone. Viitattu 2.9.2022.E. L.: Juri Repin: Erikoinen taiteilijankohtalo (vain tilaajille) Helsingin Sanomat 20.6.1960, s. 11. HS Aikakone. Viitattu 2.9.2022. Talvisodan alla Repin muutti Helsinkiin. Hän asui 1940-luvulla Mäntsälässä. Viimeiset vuotensa Repin eli köyhyydessä Helsingin Kallion kaupunginosassa sijainneessa Pelastusarmeijan yömajassa. Hän kuoli vuonna 1954 pudottuaan yömajan neljännen kerroksen ikkunasta kadulle. Hänet on haudattu Helsingin ortodoksiselle hautausmaalle.
Repinin töitä on säilynyt noin 300 kappaletta perheen Kuokkalan kotimuseosta Penatysta, mistä ne evakuoitiin sodan jaloista Pietariin. Näistä maalauksista on järjestetty näyttelyitä muun muassa Viipurin linnassa sekä Etelä-Karjalan taidemuseossa. Lisäksi Repinin töitä on tuntematon määrä suomalaisissa yksityiskokoelmissa. Hän lahjoitti Kristuksen ylösnousemus -nimisen maalauksen alttaritauluksi Pertunmaan kirkkoon. Repinin Suomen-vuosina syntynyttä taidetta hallitsee uskonnollinen aihepiiri. Koko 1930-luvun ajan hän maalasi samaa aihetta, Golgatan ristiä. Hän myös piti ”Elämän kirjaksi” kutsumaansa päiväkirjaa, johon kirjasi omat ja toisten unet ja näyt. Hän oli kiinnostunut uskonnollisesta mystiikasta.
Repin oli kasvissyöjä. Hän myös kieltäytyi käyttämästä eläinten villasta tehtyjä sukkia ja kulki talvipakkasellakin sukattomissa sandaaleissa.
Maalauksia Virkapukuisen miehen muotokuva (1894) Pietari Suuri ratsastaa Pultavalta (1910) Kristuksen ylösnousemus (alttaritaulu) Ilmari Kiannon muotokuva (tuhoutui Turjanlinnan palossa 1939) Kämpin juhlasali (Elias ja Eero Erkko etualalla, 1943) Presidentti Kallio ojentaa marskille kunniamerkin
Lähteet
Aiheesta muualla
Yrjö Teppo : Syksyisenä keskiviikkoiltana Rjepinien luona, Seura, 01.12.1927, nro 11-12, s. 88, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Jurij Rjepinin kappeli, Suomen Kuvalehti, 21.08.1937, nro 34, s. 23, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Ilmari Kianto : Kumma Jyri Karjalan kannaksella, Suomen Kuvalehti, 08.07.1939, nro 27, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Penaty-huvilan ruokasalissa. Taustalla seisoo Juri Repin, pöydän ääressä Juri Repinin vaimo Praskovja, tuntematon naishenkilö, Ilja Repin, tytär Vera Repina ja tuntematon mieshenkilö, valokuva 1920-luvulta. Kansallisgalleria
Luokka:Venäläiset taidemaalarit Luokka:Ukrainalaiset taidemaalarit Luokka:Suomen venäläiset Luokka:Vuonna 1877 syntyneet Luokka:Vuonna 1954 kuolleet