Vuosi 1921 oli normaalivuosi, joka alkoi lauantaista. Tapahtumia Tammikuu–maaliskuu 1. tammikuuta – Oulunkylä (Åggelby) erotettiin omaksi kunnakseen Helsingin maalaiskunnasta. Loimaan rautatieaseman ympäristö erotettiin Loimaan maalaiskunnasta itsenäiseksi kauppalaksi. Seinäjoen rautatieaseman seutu muodostettiin taajaväkiseksi yhdyskunnaksi. 1. tammikuuta – Kuusankosken kunta perustettiin erottamalla se Iitin ja Valkealan kunnista. 9. tammikuuta − Nuoren Voiman Liitto perustettiin Helsingissä. 14. tammikuuta − Suomi ja Neuvosto-Venäjä solmivat diplomaattisuhteet. 19. tammikuuta – Kauppaneuvoksetar Fanny Sinebrychoff lahjoitti Suomen valtiolle kymmenien miljoonien markkojen arvoisen, noin 400 teosta käsittäneen taidekokoelman. Kyseessä oli Pohjoismaiden suurin yksityinen taidekokoelma. Lahjoitukseen kuului myös huonekaluja, pronssi- ja hopeaesineitä sekä posliiniastioita. 21. tammikuuta – Repolan vt. nimismies Bobi Sivén ampui itsensä vastalauseeksi häpeällisenä pitämälleen Tarton rauhansopimukselle, ennen kaikkea sille ettei Repolan kuntaa liitetty Suomeen. 20. tammikuuta – Turkin tasavalta julistettiin perustetuksi. 14. helmikuuta – Suomi luovutti Repolan ja Porajärven kunnat Neuvosto-Venäjälle ja sai vastineeksi Petsamon. 16. helmikuuta – Suomen itsenäisyyden ajan ensimmäiset virantoimituksessa olleiden poliisien surmat Vaasassa (Juho Järvi ja Oskari Lindgren). 21. helmikuuta – Persian vallankumous 1921: Reza Pahlavi kaappasi vallan Iranissa. 25. helmikuuta – Puna-armeija valtasi Georgian demokraattisen tasavallan. 28. helmikuuta – Kronstadtin kapina bolševikkeja vastaan. Kapina murskattiin 17. maaliskuuta ja joukko merimiehiä pakeni Suomeen. 8. maaliskuuta − Neuvosto-Venäjän kommunistinen puolue päätti luopua ns. sotakommunismista ja ottaa käyttöön uuden talouspolitiikan (NEP). 13. maaliskuuta – Mongolia julistautui itsenäiseksi Kiinasta. 17. maaliskuuta – Kronstadtin kapinan kukistamisen jälkeen noin 8 000 Kronstadtissa palvellutta sotilasta pakeni Suomenlahden jään yli Terijoelle Suomen puolelle. Heistä menehtyi jäälle noin 1 500. Kronstadtin pakolaisista jäi Suomeen asumaan noin 1 600 henkilöä, Neuvosto-Venäjälle palasi toukokuun 1921 jälkeen 3 100 miestä. 18. maaliskuuta – Toinen Riian rauha Puolan ja Neuvosto-Venäjän välillä. Bolševikit saivat Ukrainan ja Valko-Venäjän. 20. maaliskuuta – Ylä-Sleesiassa järjestettiin kansanäänestys siitä, tuliko maa kuulumaan Saksaan vai Puolaan. 28. maaliskuuta − Suomen Sanomalehtimiesten Liitto perustettiin.
Huhtikuu–kesäkuu 6. huhtikuuta – Henkiparantaja Simon Kimbangu aloitti lähetystyön Belgian Kongossa. Hänen liikkeestään muodostui myöhemmin kimbangulaisuus. 8. huhtikuuta – Suomessa sattui osittainen auringonpimennys, joka oli Jäämerellä rengasmainen. 9. huhtikuuta − Presidentti K. J. Ståhlberg myönsi eron Rafael Erichin hallitukselle ja nimitti aikaisemman pääministerin Juho Vennolan muodostaman hallituksen. 11. huhtikuuta – Transjordanin emiraatti perustettiin, Abdullah I tuli hallitsijaksi. 15. huhtikuuta – Eduskunta sääti oppivelvollisuuslain, joka tuli voimaan 1. elokuuta. 16. huhtikuuta − Iso-Britannia solmi ensimmäisenä Euroopan valtiona kauppasopimuksen Neuvosto-Venäjän kanssa. 24. huhtikuuta – Kansanäänestys Tirolissa tuki liittymistä Saksaan. 28. huhtikuuta – Eduskunta sääti lain virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta sekä suomen ja ruotsin kielten käytöstä tuomioistuimissa ja muissa virastoissa. 28. huhtikuuta – Kuubalainen filosofi ja matemaatikko José Capablanca voitti shakin maailmanmestaruuden saksalaiselta Emanuel Laskerilta, joka oli pitänyt sitä hallussaan vuodesta 1894. 1. toukokuuta – Suomi ryhtyi noudattamaan Itä-Euroopan aikaa. Kelloja siirrettiin 1. toukokuuta vastaisena yönä kello 24 eteenpäin 20 minuuttia 10,9 sekuntia, jolloin ne olivat tasan kaksi tuntia edellä Greenwichin ajasta. 1. toukokuuta – Havis Amanda lakitettiin ensimmäisen kerran. Yle teema 2. toukokuuta – Sleesian kolmas kansannousu saksalaisia vastaan Puolaan liittymisen puolesta. 6. toukokuuta – Norjassa alkoi yleislakko. 6. toukokuuta − Saksa ja Neuvosto-Venäjä solmivat kauppasopimuksen, mikä merkitsi Saksan tunnustusta Neuvosto-Venäjälle. 8. toukokuuta – Ruotsi poisti rauhanaikaisen kuolemanrangaistuksen. 12. toukokuuta – Tornion kaupunki täytti 300 vuotta. 22. toukokuuta – Sundin keskiaikainen kirkko vaurioitui pahoin tulipalossa. 31. toukokuuta – Tulsan joukkomurhassa Yhdysvaltain Oklahomassa kuoli 150–300 ihmistä afroamerikkalaisen kaupunginosan tuhoutuessa. 9. kesäkuuta – Suojeluskuntaselkkaus: Hufvudstadsbladetissa julkaistiin kenraalimajuri Paul von Gerichin (nimimerkki v.G:n) kirjoittama artikkeli ”Skall Finland ingå i ett baltiskt förvarsförbund?” Gerich onnistui loukkaamaan Baltian ja Puolan lisäksi Saksaa, Ranskaa ja Italiaa, joiden diplomaatit vaativat hyvitystä. 20. kesäkuuta – Presidentti Ståhlberg erotti Didrik von Essenin tehtävästään ja nimitti tämän tilalle sotaväen esikuntapäällikön, kenraalimajuri Karl Emil Bergin. Berg kuitenkin teki itsemurhan jouduttuaan kollegoidensa painostamaksi. Maassa alkoi kiertää huhupuheita mahdollisesta suojeluskuntien suunnittelemasta vallankaappauksesta. 21. kesäkuuta – Yhdysvaltalaiset pommikoneet upottivat Saksalta sotasaaliina saadun taistelulaiva SMS Ostfrieslandin lentopommeilla Billy Mitchellin johdolla. 27. kesäkuuta – Kansainliitto päätti, että Ahvenanmaa kuuluu Suomelle.
Heinäkuu–syyskuu 1. heinäkuuta – Kiinan kommunistinen puolue perustettiin. 29. heinäkuuta – Adolf Hitler nousi Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen johtoon ja syrjäytti siihenastisen puheenjohtajan Anton Drexlerin. 1. elokuuta – Suomeen perustettiin valtion elokuvatarkastamo. 1. elokuuta – Oppivelvollisuuslaki tuli voimaan Suomessa. 2. elokuuta − Neuvosto-Venäjän puoluejohtaja Vladimir Lenin vetosi länsimaiden työläisiin, jotta nämä auttaisivat hänen nälänhädästä kärsivää maataan. Norjalainen tutkimusmatkailija Fridtjof Nansen matkusti Moskovaan perustaakseen kansainvälisen avustuskomitean. 5. elokuuta − Presidentti K. J. Ståhlberg lähti vierailulle Pohjois-Suomeen ja Petsamoon. Hän lähti Petsamosta paluumatkalle kohti Oulua 19. elokuuta ja vieraili vielä Puolangalla, syntymäpitäjässään Suomussalmella ja Sotkamossa sekä 26. elokuuta Kajaanissa.Presidentens resor, Österbottningen, 02.08.1921, nro 61, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 8. elokuuta – Puoluejohtaja Vladimir Lenin antoi julistuksen kapitalismin osittaisesta palauttamisesta Neuvosto-Venäjälle, mikä aloitti NEP-kauden. 14. elokuuta – Viisi henkilöä hukkui purjeveneen kaaduttua Paraisilla Airistolle johtavassa Norrsundin salmessa.Surullinen purjehdusonnettomuus, Aamulehti, 16.08.1921, nro 186, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 21. elokuuta – Omat sotilaat luovuttivat Mongoliaa diktaattorina hallinneen Roman von Ungern-Sternbergin bolševikeille, jotka teloittivat hänet ampumalla Novosibirskissa 15. syyskuuta. 23. elokuuta – Faisal I kruunattiin Irakin kuninkaaksi. 24. elokuuta – Maailman suurin jäykkärunkoinen ilmalaiva, R.38-luokan ZR-2 tuhoutui rakenteellisen vian vuoksi ollessaan koelennolla Hullin kaupungin yläpuolella Englannissa. Onnettomuudessa menehtyi 44 ilmalaivan 49 hengen miehistöstä. 26. elokuuta – Hintojen nousu aiheutti mellakoita Münchenissä. 26. elokuuta – Äärioikeistolaiset Consul-organisaation salaliittolaiset murhasivat Saksan entisen valtionvarainministerin ja katolisen keskustapuolueen poliitikon Matthias Erzbergerin. 29. elokuuta – Saksassa tuli voimaan sotatilalaki Matthias Erzbergerin salamurhan jälkeen. 5. syyskuuta – Näyttelijä Virginia Rappe sairastui vakavasti elokuvakoomikko Roscoe Arbucklen San Franciscon St. Francis-hotellissa järjestämien juhlien aikana. Rappe kuoli neljä päivää myöhemmin ja Arbuckle joutui oikeuteen, koska Rappen vammojen väitettiin syntyneen Arbucklen tekemän raiskauksen seurauksena. Oikeus totesi Arbucklen syyttömäksi mutta skandaali tuhosi hänen elokuvauransa. 5. syyskuuta – Albania, Itävalta, Bulgaria, Suomi ja Luxemburg hyväksyttiin Kansainliiton jäseniksi. 16. syyskuuta – Eduskunta sääti asetuksen, jolla suojeluskunnat erotettiin armeijasta itsenäiseksi organisaatioksi. 17. syyskuuta − Jääkärieverstiluutnantti Lauri Malmberg nimitettiin suojeluskuntajärjestön ylipäälliköksi. 17. syyskuuta − Ernest Shackletonin johtama Rowett-Shackletonin retkikunta lähti Lontoosta Quest-höyrykuunarilla kohti Etelämannerta. Shackleton kuoli sydänkohtaukseen 5. tammikuuta 1922 Etelä-Georgian saarella, jonne hänet haudattiin ja retkikunta palasi Englantiin 16. syyskuuta 1922. Retki päätti vuonna 1897 alkaneen Etelänaparetkien sankariajan. 18. syyskuuta − Marokon pohjoisosassa Rifin alueella asuvat berberit julistivat Abd el-Krimin johdolla Rifin tasavallan itsenäiseksi Espanjan ja Marokon sulttaanin alaisuudesta. Abd-el-Krimin johtamat kapinalliset olivat sotineet menestyksellä Espanjan joukkoja vastaan kesällä 1921 ja ottaneet haltuunsa suuren osa Espanjan Marokkoa. 21. syyskuuta − Yli 560 ihmistä kuoli ja noin 2 000 loukkaantui, kun tornisiiloon varastoitu 4 500 tonnin ammoniumsulfaatti- ja ammoniumnitraattilannoite-erä räjähti BASFin tehtailla Oppaussa Ludwigshafenin lähellä Saksassa. Räjähdys synnytti 90x125 metrin kokoisen ja 19 metriä syvän kraaterin. 26. syyskuuta − Ruotsin valtiopäivävaaleissa naisilla oli ensimmäistä kertaa äänioikeus.
Lokakuu–joulukuu 1. lokakuuta − Suomen Kuvalehden painatuksessa otettiin käyttöön Suomen ensimmäinen syväpaino.Mikä on syvennyspaino, Suomen Kuvalehti, 01.10.1921, nro 40, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 2. lokakuuta − Kansainliitto kieltäytyi avustamasta Neuvosto-Venäjää, koska se katsoi siellä vallinneen nälänhädän olevan Leninin hallituksen politiikan syytä. 13. lokakuuta − Sosialidemokraattien Hjalmar Brantingista tuli Ruotsin pääministeri. 20. lokakuuta – Kansainliitto vahvisti Ahvenanmaan aseman puolueettomana vyöhykkeenä ja kielsi saarten linnoittamisen. 21. lokakuuta − George Melfordin ohjaaman Sheikki-elokuvan ensi-ilta oli Los Angelesissa. Elokuvan pääosassa oli Rudolf Valentino. 24. lokakuuta − Unkarin valtionhoitaja amiraali Miklós Horthy kukisti Itävalta-Unkarin viimeisen hallitsijan Kaarle I:n järjestämän vallankaappausyrityksen. Kaarle ja hänen puolisonsa Zita pidätettiin ja lähetettiin lopulta maanpakoon Madeiralle. 29. lokakuuta − Suomi ja Viro solmivat keskinäisen kauppa- ja merenkulkusopimuksen. 2. marraskuuta – Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan perustamiskokous pidettiin. 2. marraskuuta – Keskuskatu avattiin liikenteelle Helsingin keskustassa. 4. marraskuuta – Hallituksen toimiin pettynyt rautatieläinen, Nakaoka Kon'ichi, puukotti Japanin pääministerin Hara Takashin kuoliaaksi Tokion rautatieasemalla. 5. marraskuuta – Höyrylaiva S/S Kustavi kaatui ja upposi kovassa merenkäynnissä Hangon edustalla Meierfeltin vieressä. Onnettomuudessa kuoli 28 henkilöä, joista 15 kuului laivan miehistöön ja 13 oli matkustajia. Vain kaksi henkilöä onnistui pelastautumaan. 9. marraskuuta – Reykjavíkissa mellakoitiin. 11. marraskuuta – Saksalais-neuvostoliittolainen lentoyhtiö Deruluft (Deutsch Russische Luftverkehrs) perustettiin. Yhtiö aloitti lentoliikenteen Königsbergin ja Moskovan välillä 1. toukokuuta 1922 ja Berliinin ja Leningradin välillä 1928. Yhtiön toiminta päättyi 1937. 12. marraskuuta – Washingtonin laivastokonferenssi alkoi Washingtonissa. Aseistariisuntaa ja sotalaivastojen supistamista käsitelleeseen konferenssiin osallistuivat Yhdysvallat, Britannia, Ranska, Italia, Japani ja Kiina. 16. marraskuuta – Neuvostoliiton valtionpankki Gosbank aloitti toimintansa. 1. joulukuuta – Hintojen nousu aiheutti mellakoita Wienissä. 6. joulukuuta – Ison-Britannian ja Irlannin sopimus allekirjoitettiin Lontoossa. Se astuu voimaan tasan vuotta myöhemmin, jolloin syntyy Irlannin vapaavaltio.