Vuosi 1932 oli karkausvuosi, joka alkoi perjantaista. __TOC__ Tapahtumia Tammikuu−maaliskuu 1. tammikuuta – Suolahden ja Äänekosken kauppalat perustettiin. Öja erotettiin itsenäiseksi kunnaksi Kaarlelasta. 3. tammikuuta – Britit pidättivät ja internoivat Mohandas Gandhin ja Vallabhbhai Patelin. 8. tammikuuta – Britanniassa Canterburyn arkkipiispa kielsi eronneilta kirkolliset häät. 12. tammikuuta – Hattie W. Carawaysta tuli ensimmäinen Yhdysvaltain naissenaattori. 21. tammikuuta – Suomi ja Neuvostoliitto solmivat keskinäisen hyökkäämättömyyssopimuksen. 26. tammikuuta – Brittien sukellusvene M-2 upposi, 50 ihmistä hukkui. 28. tammikuuta – Japani valtasi Shanghain. 31. tammikuuta – Japanin sota-alukset saapuivat Nanjingiin.
2. helmikuuta – Yleinen aseistariisuntakonferenssi alkoi Genevessä. 2. helmikuuta – Kansainliitto suositteli neuvotteluja Kiinan tasavallan ja Japanin välillä. 4. helmikuuta – Talviolympialaiset alkoivat Lake Placidissa. 4. helmikuuta – Japani valtasi Harbinin. 9. helmikuuta – Alkoholijuomien kieltolaki kumottiin Suomessa. Sen tilalle tuli uusi väkijuomalaki, joka määräsi alkoholijuomien valmistuksen ja myynnin Alkoholiliikkeen yksinoikeudeksi. 11. helmikuuta – Paavi Pius XI tapasi Benito Mussolinin Vatikaanivaltiossa. 18. helmikuuta – Japani julisti Mantšukuon itsenäiseksi Kiinasta. 25. helmikuuta – Adolf Hitler sai Saksan kansalaisuuden ennen presidentinvaaleja. 27. helmikuuta – Lapuanliikkeen kannattajat keskeyttivät SDP:n kansanedustajan, tohtori Mikko Erichin puhetilaisuuden Ohkolan työväentalolla Mäntsälässä. Mäntsälän kapina alkoi. 29. helmikuuta – Lapuan liikkeen johto vaati Juho Sunilan hallituksen eroa. 29. helmikuuta – Ilta-Sanomien ensimmäinen numero ilmestyi.
1. maaliskuuta – Charles Lindberghin ja Anne Morrow Lindberghin lapsi Charles Augustus Lindbergh kidnapattiin. 2. maaliskuuta – Presidentti P. E. Svinhufvud ilmoitti pitämässään radiopuheessa ottaneensa henkilökohtaisen vastuun järjestyksen säilymisestä maassa ja käski Mäntsälän kapinan osanottajia palaamaan koteihinsa. 6. maaliskuuta – Mäntsälän kapinan johtomiehet antautuivat viranomaisille. 7. maaliskuuta – Fordin nälkämarssi: poliisit ja Ford-autotehtaan turvamiehet ampuivat mielenosoitusmarssin osallistujia Detroitissa Yhdysvalloissa. Neljä ihmistä kuoli ja yli 50 loukkaantui, minkä lisäksi yksi loukkaantunut kuoli myöhemmin vammoihinsa. 9. maaliskuuta – Éamon de Valera valittiin Irlannin vapaavaltion hallituksen johtoon ensimmäisessä vallanvaihdoksessa kymmeneen vuoteen. 12. maaliskuuta – Ruotsalainen sijoittaja Ivar Kreuger teki itsemurhan Pariisissa. 24. maaliskuuta – Sisäministeri Arvo Manner kielsi Lapuanliikkeen toiminnan. 26. maaliskuuta – Ilmavoimien de Havilland D.H.60 Moth -harjoituskone syöksyi jäälle noin 100 metrin korkeudesta ja paloi poroksi Helsingin Pohjoissatamassa. Koneen mekaanikko kuoli vammoihinsa ja ohjaaja loukkaantui pahoin.Tuhoisa lento-onnettomuus, Helsingin Sanomat, 27.03.1932, nro 84, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Huhtikuu−kesäkuu 5. huhtikuuta – Kieltolaki päättyi ja ensimmäinen Alko avattiin aamulla kello 10.00, mistä on jäänyt aikakirjoihin numerosarja 5-4-3-2-1-0. 10. huhtikuuta – Saksan presidentinvaalit 1932: Paul von Hindenburg valittiin Saksan presidentiksi 53 %:lla äänistä. Adolf Hitler sai 13 miljoonaa ääntä. 17. huhtikuuta – Haile Selassie ilmoitti orjuuden päättämisestä Abessiniassa (nyk. Etiopiassa).
6. toukokuuta – Paul Gordulof salamurhasi presidentti Paul Doumerin Pariisissa. Dourmer kuoli seuraavana päivänä. Albert Lebrunistä tuli seuraava Ranskan presidentti. 8. toukokuuta – Ensimmäiset Eläintarhan ajot (aluksi Suomen Suurajot) järjestettiin Helsingissä. Voittaja oli Mercedes-Benzillä ajanut ruotsalainen Per-Viktor Widengren. 10. toukokuuta − Eduskunta hyväksyi lain Mäntsälän kapinaan vähemmän syyllisten armahtamisesta. SDP:n kansanedustajat äänestivät lakiesitystä vastaan. 12. toukokuuta – Charles Lindberghin poika löytyi kuolleena kymmenen viikkoa kaappauksen jälkeen. 14. toukokuuta – Kouvolan Seuratalo Oy:n kaksikerroksinen liike- ja teatteritalo tuhoutui tulipalossa Kouvolan kauppalan keskustassa. Talo oli Suomen toiseksi suurin puutalo ja se oli tuotu 10 vuotta aikaisemmin Terijoelta, jossa talo oli ollut Riviera-nimisenä hotellina.Suurpalo Kouvolassa. Teatteritalo, toiseksi isoin puutalo maassamme, paloi kahdessa tunnissa poroksi, Helsingin Sanomat, 15.05.1932, nro 130, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 15. toukokuuta – Japanilaiset joukot vetäytyivät Shanghaista. Toukokuun viidennentoista päivän vallankaappausyritys Japanissa, missä pääministeri Inukai Tsuyoshi sai surmansa. Armeija sai tämän jälkeen merkittävän vallan maan asioissa. 16. toukokuuta – Tuhansia ihmisiä sai surmansa mellakoissa hindujen ja muslimien välillä Bombayssa. 28. toukokuuta – Lapuan liike määrättiin oikeuden päätöksellä lakkautettavaksi. 30. toukokuuta – Saksan kansleri Heinrich Brüning erosi. Presidentti Hindenburg nimitti Franz von Papenin muodostamaan uuden hallituksen.
5. kesäkuuta – Isänmaallinen kansanliike perustettiin Hämeenlinnassa. 7. kesäkuuta – Kaarlo Kares jätti presidentti P. E. Svinhufvudille lähes 3 000 henkilön allekirjoittaman adressin, jossa anottiin Lapuan liikkeen johtomiesten vapauttamista. Svinhufvud kuitenkin kieltäytyi tästä. 11. kesäkuuta – Nivalassa puhkesi ”konikapina”. 12. kesäkuuta − Tampereella järjestettiin ensimmäiset Pyynikinajot. 14. kesäkuuta – SS ja SA sallittiin Saksassa. 20. kesäkuuta – Benelux-tulliunionista sovittiin. 23. kesäkuuta – 2. heinäkuuta – XIII yleinen maatalousnäyttely pidettiin Viipurissa. 24. kesäkuuta – Verettömän sotilasvallankaappauksen jälkeen Siamista tuli perustuslaillinen monarkia. 30. kesäkuuta – Suomalainen nelimastoparkki Melbourne upposi törmättyään yhteen englantilaisen tankkilaivan Seminolen kanssa. Laivan päällikkö ja 10 miehistön jäsentä hukkui, 15 miestä saatiin pelastettua.
Heinäkuu−syyskuu 5. heinäkuuta – António de Oliveira Salazarista tuli Portugalin pääministeri (seuraavaksi 36 vuodeksi). 17. heinäkuuta – Altonan verisunnuntai Saksassa: kommunistit hyökkäsivät kansallissosialistien mielenosoitusta vastaan, tuloksena 18 kuollutta. Monia poliittisia katumellakoita seurasi. 17. heinäkuuta – Lapuan liikkeen kannattajat yrittivät kyyditä puolustusministeri Jalo Lahdensuon hänen kotoaan Lapuan Honkimäeltä. 30. heinäkuuta – Kesäolympialaiset alkoivat Los Angelesissa.
4. elokuuta – Suomen oloissa harvinaisen voimakkaat trombit tekivät tuhoa Nurmijärveltä Konginkankaalle ulottuvalla vyöhykkeellä (yksi kuolonuhri). 6. elokuuta – Ensimmäiset Venetsian filmifestivaalit järjestettiin. 18. elokuuta – Auguste Piccard saavutti ilmapallolla 16 500 metrin korkeuden. 19. elokuuta − Eduskunta hyväksyi asetuksen tasavallan suojelulakiin perustuvista vangitsemisista. 30. elokuuta – Hermann Göring valittiin Saksan senaatin puhemieheksi.
20. syyskuuta – Mohandas Gandhi aloitti nälkälakon Poonan vankilassa. 25. syyskuuta – Katalonia sai jälleen autonomian Espanjan toiselta tasavallalta. 25. syyskuuta – Oripäässä paljastettiin kansalaissodassa surmattujen suojeluskuntalaisten muistomerkki. Paljastustilaisuudessa puhuivat Lapuan liikkeen johtohenkilöt Kaarlo Kares ja Hilja Riipinen. Muistomerkistä tuli myöhemmin IKL:n mielenosoitusten pitopaikka.
Lokakuu−joulukuu 2. lokakuuta – Hakkapeliittain patsas paljastettiin Tammelassa 24 tammelalaisen 30-vuotisen sodan ratsumiehen muistomerkiksi. 9. lokakuuta – Josif Stalin erotutti Neuvostoliiton kommunistisesta puolueesta ”vastavallankumouksellisen ryhmän”, johon kuuluivat muun muassa Lev Kamenev ja Grigori Zinovjev. Kamenev ja Zinovjev oli jo kertaalleen erotettu NKP:sta, mutta he olivat saaneet jäsenyytensä takaisin tunnustettuaan ”virheensä”. 14. lokakuuta – Lapuan liikkeen pää-äänenkannattajalle Ajan Sanalle annettiin ilmestymiskielto. Lehden viimeiseksi jäänyt numero ilmestyi seuraavana päivänä. 17. lokakuuta – Lapuan liikkeen johtomies Vihtori Kosola vapautettiin Turun lääninvankilasta. Liikkeen kannattajat järjestivät hänelle sankarin vastaanoton Seinäjoen rautatieasemalla 20. lokakuuta. 19. lokakuuta − Ruotsin prinssi Kustaa Aadolf ja saksalainen Coburg-Gothan prinsessa Sibylla vihittiin avioliittoon Tukholmassa. 20. lokakuuta – Sisäministeri Arvo Manner ja sosiaaliministeri Erkki Paavolainen erosivat hallituksesta vastalauseena sille, ettei kaikkia Mäntsälän kapinan johtomiehiä vapautettu vankilasta.
6. marraskuuta − Saksassa järjestettiin Lützenin taistelun 300-vuotismuistojuhla, jossa Suomea edusti kenraali Gustaf Mannerheim. 8. marraskuuta – Franklin D. Roosevelt voitti Herbert Hooverin Yhdysvaltain presidentinvaalissa. 9. marraskuuta – Konservatiivien ja sosialistien välisiä mellakoita Sveitsissä, 12 kuollutta. 9. marraskuuta – Josif Stalinin toinen vaimo Nadežda Allilujeva-Stalina löytyi kuolleena kotoaan. 11. marraskuuta – Isänmaallisen Kansanliikkeen kustannusyhtiö Kansan Sana Oy perustettiin. 21. marraskuuta − Turun hovioikeus tuomitsi 32 Mäntsälän kapinan johtomiestä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. Lapuan liikkeen johtaja Vihtori Kosola ja kenraalimajuri K. M. Wallenius tuomittiin kumpikin yhdeksän kuukauden ehdolliseen vankeuteen, liikkeen operatiivinen johtaja luutnantti Artturi Vuorimaa kahdeksi vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi sekä kauppaneuvos Rafael Haarla kuudeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen. Syytettyinä oli ollut kaikkiaan 102 henkilöä. Tuomitut ilmoittivat hakevansa valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta. 29. marraskuuta – Ranska ja Neuvostoliitto allekirjoittivat keskinäisen hyökkäämättömyyssopimuksen.
2. joulukuuta – Isänmaallisen Kansanliikkeen pää-äänenkannattajan Ajan Suunnan ensimmäinen numero ilmestyi. Pian myös Akateeminen Karjala-Seura ilmoittautui uuden lehden kannattajaksi. 3. joulukuuta – Papenin erottua Hindenburg nimesi Kurt von Schleicherin Saksan kansleriksi. 3. joulukuuta – Ruotsin kruununprinssi Kustaa Aadolf ja prinsessa Louise vierailivat Suomessa. 6. joulukuuta – Kansainliitto arvosteli Japania kansainvälisten sopimusten rikkomisesta sen Kiinan-politiikassa. 12. joulukuuta – Japani ja Neuvostoliitto palauttivat diplomaattiset suhteet. 14. joulukuuta – T. M. Kivimäki muodosti uuden vähemmistöhallituksen Juho Sunilan vähemmistöhallituksen seuraajaksi. 25. joulukuuta – Maanjäristys Gansun provinssissa Kiinassa, 70 000 kuollutta.
Tuntematon päivämäärä kesäkuu – Chacon sota Paraguayn ja Bolivian välillä muuttui täysimittaiseksi ja avoimeksi bolivialaisten vallattua Paraguayn asemat Pohjois-Chacossa ja hyökättyä Fortin Boquerónin Keski-Chacossa. Asunciónissa määrättiin elokuussa mobilisaatio ja kenraali José Estigarribia määrättiin ottamaan Fortin Boquerón takaisin.
Harry St. John Philby löysi Wabarin kraatterit Rub' al Khalin hiekka-autiomaasta. Bauhaus muutti Berliiniin. Saudi-Arabia yhdistyi ibn Sa’ud kuninkaanaan. Kennedy–Thorndike-koe osoitti, että aika ja pituus riippuvat havaitsijan liiketilasta, siten todistaen suppean suhteellisuusteorian. James Chadwick löysi neutronin. Jan Oort määritti galaksin massan. J. B. S. Haldanen teos The Causes of Evolution yhdisti mendeliläisen genetiikan ja evoluutioteorian.
Syntyneitä Tammikuu−maaliskuu 2. tammikuuta – Richard Thorp, englantilainen näyttelijä (k. 2013) 3. tammikuuta – Eeles Landström, suomalainen seiväshyppääjä (Euroopan mestari) (k. 2022) 4. tammikuuta – Satu Waltari, suomalainen kirjailija (k. 2014) 5. tammikuuta – Umberto Eco, italialainen semiotiikan professori ja kirjailija (k. 2016) 5. tammikuuta – Raisa Gorbatšova, Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšovin puoliso (k. 1999) 18. tammikuuta – Robert Anton Wilson, yhdysvaltalainen kirjailija, filosofi, psykologi ja futurologi (k. 2007) 20. tammikuuta – Alv Jakob Fostervoll, norjalainen poliitikko (k. 2015) 1. helmikuuta – Matti Ruokola, suomalainen lääkäri, poliitikko ja pääjohtaja (k. 1993)