Tanganjikajärven biotooppiakvaario on akvaario, joka jäljittelee olosuhteita Tanganjikajärvessä.
thumb|Siniseepra-ahven Neolamprologus tretocephalus on melko aggressiivinen Tanganjikajärven kirjoahven
Tanganjikajärvessä elää useita endeemisiä kirjoahvenlajeja, jotka tulevat toimeen melko pienessä vesitilavuudessa ja ovat värikkäitä ja käytökseltään melenkiintoisia. Eräät pienikokoiset lajit kutevat kotilonkuoriin, joissa ne myös hoitavat poikasiaan kunnes nämä osaavat uida vapaasti. Useimmat isokokoisemmat lajit kutevat kallionkoloihin tai pohjahiekalle, ja järvessä on myös joitakin suuhautojia. Akvaarioharrastajien mukaan Tanganjikajärven kalat ovat usein herkempiä oikeille vesioloille kuin malawiakvaarion kalat.
Kalojen ruokailutavat vaihtelevat lajista toiseen. Varsinaiset pedot syövät toisia kaloja. Hyönteissyöjät nappaavat hyönteisiä joko vedestä tai pinnan läheltä. Pohjan tonkijat kaivelevat selkärangattomia hiekan seasta. Jotkut nyppivät tuuhean levämaton seassa eläviä öttiäisiä ja kalanpoikasia. Kasvinsyöjätkin saavat yleensä levän joukossa näitä proteiinipommeja, joten niille tarjotaan akvaariossa kasvipitoista sekaruokaa eikä pelkkää puhdasta kasviruokaa.
Akvaarion vesi ja sisustus Tanganjikajärven vesi on kovaa, emäksistä (pH 7,5-9,3) ja melko lämmintä (22-28 °C). Järviveden lämpötila riippuu syvyydestä; eräät akvaariossa pidetyt lajit ovat kotoisin syvänteistä. Suomalainen vesijohtovesi on yleensä liian pehmeää tällaiseen akvaarioon, ja sitä muokataan erityisillä mineraalilisillä. Tavoiteltava kokonaiskovuus 10-12 °dH ja karbonaattikovuus 15-18 °dH; kovuudesta kertoo myös sähkönjohtavuus 550-600 µS.
Sisustussuunnittelu riippuu valituista kalalajeista. Kotiolokutijat tarvitsevat luonnollisesti kotilonkuoria, hiekkapohjan lajit hiekkaa. Usein käytetään korallihiekkaa, joka auttaa pitämään veden kovuuden ja pH:n sopivana. Kalliorannan lajit tarvitsevat kallionkoloja ja luolia jäljittelevän ympäristön. Kaikki lajit tarvitsevat myös paljon vapaata uimatilaa. Kalliota ja kivimuureja esittävää sisutusta tehdään jonkun verran myös valutekniikalla, jolloin oikeaa materiaalia käytetään muotin tekoon, ja erikoislaastista valetaan saman muotoinen, mutta paljon kevyempi rakennelma.
Eliöt Ainoa akvaariossa kasvatettava Tanganjikajärven kasvi on karvalehti Ceratophyllum demersum, joka kelluu vedessä lähellä pintaa. Niinpä jotkut käyttävät biotooppiakvaarion periaatteiden vastaisesti muualta tuotuja lajeja, esimerkiksi vallisnerioita.
Kaloja Harrastajat käyttävät kaloista yleensä niiden tieteellisiä nimiä.
helmikuonoahven Altolamprologus calvus juovasulkahautoja Benthochromis tricoti killiahven Cyprichromis leptosoma okrakilliahven Cyprichromis microlepidotus safiirikilliahven Cyprichromis pavo pahkakirjoahven Cyphotilapia frontosa ruutukoruahven Julidochromis marlieri kultakoruahven Julidochromis ornatus keltakotiloahven Lamprologus ocellatus laikkuviiriahven Neolamprologus buescheri lyhytkotiloahven Neolamprologus brevis aurinkokirjoahven Neolamprologus leleupi seeprakotiloahven Neolamprologus multifasciatus siniseepra-ahven Neolamprologus tretocephalus kalteriluola-ahven Neolamprologus sexfasciatus neonkilliahven Paracyprichromis nigripinnis vyökirjoahven Tropheus duboisi maswa keltaripsimonni Synodontis petricola
Kuvagalleria
Katso myös Malawijärven biotooppiakvaario Riutta-akvaario Amazonjoen biotooppiakvaario Itämeren biotooppiakvaario
Lähteet
Aiheesta muualla Aqua-Web - suomalainen foorumi NL-Aqua - kirjoahventen erikoisliike Riftlakes.com - paljon lajiesittelyjä Ciklid.org - ruotsalainen foorumi
The Tropical Tank Freshwater Tropical Fishkeeping Antti Rasila (suomalaisen harrastajan kuvia)
Kirjallisuutta Akvaristi-lehti 3/2006 Boruchowitz, D. (2000): African Cichlids of Lake Tanganyika. TFH. Brichard, P (1989): Cichlids and All the Other Fishes of Lake Tanganyika Fryer G & Iles TD. (1972): Cichlid fish of the great lakes of Africa. Oliver and Boyd. Smith, M. (1998) Lake Tanganyika Cichlids. Barrons Zurlo. G. The Lake Tanganyika Cichlid Aquarium. Barrons.
Luokka:Akvaariot