thumb|pysty=1.6|Energian kokonaiskulutus Suomessa energialähteittäin vuonna 2021. Puupolttoaineet (Muut puupolttoaineet+Puun pienkäyttö), öljy ja ydinvoima ovat selvästi suurimmat energianlähteet. thumb|pysty=1.6|Suomen sähkönkulutus energialähteittäin vuonna 2021. Energia Suomessa käsittelee Suomen energian tuotantoon, kulutukseen ja jakeluun liittyviä asioita.
Energiankulutus asukasta kohti on Suomessa Euroopan unionin suurinta. Syitä ovat paljon energiaa kuluttava teollisuus (noin puolet kulutuksesta), korkea elintaso, kylmä ilmasto (lämmitykseen 25 % kulutuksesta) ja pitkät etäisyydet (liikenne 16 %).
Energiantuotannon tärkeimmät lähteet ovat puupolttoaineet, öljy ja ydinvoima.
Energiapolitiikka ja ilmastopolitiikka ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa, sillä kasvihuonekaasupäästöistä noin 80 prosenttia on peräisin energian tuotannosta ja kulutuksesta, mukaan lukien liikenne.
Vuonna 2021 uusiutuvan energian osuus energian kulutuksesta oli 42,1 prosenttia.Vuoden 2021 energiankulutus palautui koronavuoden jälkeen normaalille tasolle Tilastokeskus 14.12.2022 Kun tuohon lisätään ydinvoiman osuus (vuonna 2021: 18,2 prosenttia), 60,3 prosenttia Suomessa kulutetusta energiasta on päästötöntä.12vq -- Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (kaikki luokat), 1970-2021 Tilastokeskus PxWeb-tietokanta 14.12.2022 Energiatuotanto muuttuu, koska kiviihiilen käyttöä on vähennetty ja hiilivoimaloita suljetaan, uudet sellu- tai biotuotetehtaat tuottavat mustalipeää ja tuulivoimalla on kasvutrendi. Vuonna 2025 Suomessa oli viisi suurta kivihiilivoimalaa, joista vain yksi tuotti sähköä pelkällä kivihiilellä.Hiilivoimalat hupenevat Suomen kartalta, Kauppalehti Vuonna 2014 suljettiin Inkoon suuri kivihiilivoimala, joka oli Suomen suurin.Jättihiilivoimala suljettu, kahden laitoksen kohtalo auki, Suomen Kuvalehti
Suomi on EU:n jäsenenä sitoutunut yhteisön tavoitteisiin kasvihuonepäästöjen vähentämisestä, energiatehokkuuden nostosta ja uusiutuvien energialähteiden suosimisesta. EU-tavoitteena oli, että Suomen olisi katettava 38 prosenttia energiasta uusiutuvilla vuonna 2020. Tämä tavoite ylitettiin. Energia- ja ilmastostrategian mukaan hiilen energiakäytöstä luovutaan Suomessa vuoteen 2030 mennessä.
Energiankulutus thumb|pysty=1.6|Suomen energiankulutus energialähteittäin 1960-2021 thumb|pysty=1.6|Suomen sähkönkulutus energialähteittäin 1990-2021 thumb|pysty=1.6|Energian loppukäyttö Suomessa sektoreittain vuonna 2021. thumb|Stora Enson Oulun tehtaat. Energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2021 oli Tilastokeskuksen mukaan 1 358 PJ (petajoulea) eli 377 TWh (terawattituntia). Kokonaiskulutus kasvoi seitsemällä prosentilla vuodesta 2020. Siirto- ja muuntohäviöiden jälkeen lasketusta loppukäytöstä teollisuus käyttää 45,3 %, rakennusten lämmitys 27,0 %, liikenne 15,4 % ja muut 12,2 %.
Energiankulutus asukasta kohti on Suomessa Euroopan unionin suurinta. Syitä ovat paljon energiaa kuluttava teollisuus, korkea elintaso, kylmä ilmasto ja pitkät etäisyydet. Energiankulutuksen kasvu pysähtyi 2000-luvulla ennen kaikkea teollisuuden muutosten takia. Raskas teollisuus on vähentynyt ja teollisuuden energiatehokkuus parantunut. Uusia energiankuluttajia ovat kansainvälisten yritysten laskentakeskusten konesalit.
Teollisuus Eri teollisuuden aloista eniten energiaa käyttävät paperiteollisuus (270 PJ vuonna 2020), metalliteollisuus (65 PJ), öljynjalostus (42 PJ) ja kemianteollisuus (38 PJ).
Metsäteollisuus käyttää puuta sekä raaka-aineena että energianlähteenä. Se käyttää suuren osan Suomen puupolttoaineesta. Metalliteollisuudessa suurimman osan energiasta kuluttaa rauta- ja terästeollisuus. Värimetallien, kuten kuparin, jalostus kuluttaa suuren määrän ennen kaikkea sähköenergiaa. Kemianteollisuudessa sähköä kuluu eniten muovituotteiden ja teollisuuskaasujen valmistukseen elektrolyysillä.
Asuminen Asumisen energiankulutuksesta 68 % meni tilojen lämmitykseen, 15 % käyttöveden, ja 5 % saunan vuonna 2018. Sähkölaitteet ja ruoanlaitto veivät 13 %. Asuminen muodosti 20 % energian loppukäytöstä. Vapaa-ajan asunnot olivat mukana luvuissa. Asuminen kulutti 66 TWh, edellisvuosia vähemmän mutta enemmän kuin ennätyslämpimänä vuonna 2015.
Lämmitys Rakennusten lämmityskustannuksia vertaillaan lämmitystarvelukujen avulla. Ne lasketaan ulkoilman ja sisätilojen lämpötilaerosta. Laskennallinen sisälämpötila on tässä +17 °C, lämpötilaero siitä todelliseen lämpötilaan katsotaan tulevan mm. erilaisten laitteiden hukkalämmöstä ja auringon lämmityksestä. Vertailukauden 1981–2010 keskimääräinen lämmitystarveluku on Etelä-Suomessa noin 4 000 vuorokausiastetta, Oulun korkeudella noin 5 000 ja Lapissa yli 6 000 vuorokausiastetta. pienoiskuva|Asumisen energiankulutus energialähteittäin 2008 - 2023 Asuinrakennuksissa käytetty energiamäärä on kasvanut, kun väkiluku ja asumisväljyys ovat lisääntyneet. Toisaalta vanhoja, vetoisia rakennuksia poistuu käytöstä ja uusien rakennusten energiatehokkuus on parempi. Siksi lämmitykseen käytettävän energiamäärän arvioidaan vähenevän 20–25% vuosina 2010–2050.
Kaukolämmön tuotanto kiinteistöjen lämmitykseen aloitettiin 1960-luvulla. Nykyään yli puolet kiinteistöjen lämmitysenergiasta on kaukolämpöä.
Liikenne Liikenne käyttää noin 16 % Suomen energiankulutuksesta. Suurin osa liikenteen energian kulutuksesta muodostuu tieliikenteestä. Tieliikenteen energiankulutus on viime vuosina hieman alentunut ja fossiilisten polttoaineiden osuus kulutuksesta on kääntynyt laskuun. Biopolttoaineiden energiasisällön osuus liikenteen polttonesteistä on velvoitettu olemaan nyt 18 % ja kasvamaan vuoteen 2029 mennessä 30 prosenttiin. Fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaan kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä ja liikenne muutetaan nollapäästöiseksi viimeistään vuoteen 2045 mennessä.
Pääteiden varrella sijaitsevilla pikalatauspisteillä on suuri merkitys sähköautoilun yleistymisen kannalta. Niinpä valtio tukee niiden lisäämistä. Keväällä 2022 pisteitä oli 700–800, ja suunnitteilla oli noin 500 uutta latauspistettä.
Tuonti, vienti ja hinnat Energian tuonti ja vienti Suomessa (1 000 M€) Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat : 004 -- Energian tuonti ja vienti alkuperämaittain Vuosi Tuonti Vienti Erotus 2010 9,8 4,3 5,6 2011 13,6 5,6 7.9 2012 13,4 6,3 7,1 2013 13,8 7,0 6,9 2014 12,3 6,2 6,1 2015 7,7 3,7 4,1 2016 7,3 3,9 3,3 2017 8,9 4,8 4,1 2018 10,7 5,4 5,3 2019 10,3 5,7 4,6 ref Tilastokeskus: 1000 M€ = tuhat miljoonaa eli miljardi €/vHuom: Tuonti-vienti € ei vastaa kulutusta sillä jalostetun tuotteen arvo kasvaa
Energiaan tuonnin ja viennin erotus vuodessa oli 2011–2014 yli 6 miljardia euroa ja 2015–2017 noin 4 miljardia euroa. Tuonnin ja viennin arvoa ei voi suoraan verrata energian kulutuksen määriin, koska jalostetun tuotteen arvo kasvaa. Energian vientiin 2010–2017 sisältyi etenkin moottoribensiini ja keskitisleet, joiden yhteisarvo vaihteli 2,6–5,4 miljardia €. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat : 004 -- Energian tuonti ja vienti alkuperämaittain
Vuonna 2014 Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita 10 miljardin euron arvosta, joka oli 25 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suurimman tuontimaan Venäjän osuus tuonnin arvosta oli noin 61 prosenttia. Myös energiatuotteiden vienti pieneni 25 prosenttia, ja sen arvo oli 5,2 miljardia euroa. Kolme neljäsosaa energiatuotteiden viennistä kohdistui EU-maihin.
Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n arvion vuodelta 2007 mukaan Suomen suurin haaste on energiavarmuus eli tuontiriippuvuus ja riippuvuus yhdestä tuontimaasta.Energy Policies of IEA Countries – Finland – 2007 . Executive Summary, IEA 26.3.2008. (PDF) Huoltovarmuuden ylläpitämiseksi Suomessa on päätetty vuodesta 2013 alkaen pitää tuontipolttoaineita varastossa viiden kuukauden normaalikulutusta vastaava määrä. Maakaasu vaati oman erityisjärjestelynsä, koska sitä ei voida varastoida Suomen maaperään, kuten esimerkiksi Keski-Euroopassa tehdään. Ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti kotimaisen sähköntuotantokapasiteetin tulee kattaa kulutus kaikissa tilanteissa, myös sähköntuonnin ollessa estyneenä. Kaasuntoimitusten katkeamisten varalta teollisuus on valmistautunut käyttämään muuta polttoainetta, käytännössä polttoöljyä. Maakaasua korvaavaa kaasua voidaan tarvittaessa valmistaa putkiverkostoon Porvoossa sijaitsevassa ilmapropaanilaitoksessa, tai tuoda maahan nestemäisenä.()
Vuonna 2022 sähkön kuluttajahinta Suomessa oli Euroopan keskitason alapuolella, se oli 18. korkein 28 maan joukossa. Kun maan yleinen hintataso otetaan huomioon, suomalaisten maksama hinta on vielä halvempi.
Syyskuussa 2015 E95-bensiinin hinta oli EU:n korkeimpien joukossa: kalliimpaa bensiiniä oli Alankomaissa, Britanniassa, Italiassa ja Tanskassa. Samaan aikaan diesel oli Suomea kalliimpaa Britanniassa, Italiassa ja Ruotsissa.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 liikennepolttonesteiden hinta nousi rajusti. Kesällä 2022 ne olivat yli 50% kalliimpia kuin vuotta aikaisemmin. Syksyä kohti hinta lähti laskuun.
Energianlähteet Suomen tärkeimmät energialähteet vuoden 2021 aikana olivat puupolttoaineet (30 % kokonaiskulutuksesta), öljy (19 %), ydinenergia (18 %), hiili (6 %), maakaasu (6 %), vesivoima (4 %) ja turve (3 %). Tuulivoimalla katettiin kaksi prosenttia kulutuksesta, muilla energialähteillä yhteensä 7 prosenttia.
Puupolttoaineet Suomessa kulutetusta energiasta noin neljännes tuotetaan puupolttoaineella. Polttoaineeksi ei kasvateta varsinaisia energiapuumetsiä, vaan suurin osa puupolttoaineesta syntyy joko metsäteollisuuden sivutuotteina tai hakkuiden yhteydessä. Metsäteollisuudesta saadaan energiakäyttöön puun kuorta ja sahanpurua sekä selluntuotannon sivutuotetta mustalipeää. Nämä käytetään yleensä teollisuuden omissa voimalaitoksissa. Metsähaketta syntyy sekä harvennushakkuissa että päätehakkuiden yhteydessä oksista ja kannoista.
Vuonna 2013 kiinteistä puupolttoaineista käytettiin kolmasosa (18 TWh) pienpoltossa eli (asuin-, teollisuus-, maatalous- ja palvelurakennukset) ja energialaitoksissa kaksi kolmannesta (36 TWh).
Suomen itsenäisyyden alusta toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan asti metsistä hakattiin lähinnä polttopuuta. Metsäteollisuuden puunkäyttö syrjäytti myöhemmin polttopuun.
Öljy thumb|Porvoon jalostamon säiliöalue ja öljysatama kuvattuna ilmasta heinäkuussa 2011. Toinen Suomen kahdesta suurimmasta energialähteestä on öljy, jonka osuus energian kokonaiskulutuksesta on 20–25 %. Osuus on yksi kehittyneiden teollisuusmaiden eli OECD-maiden pienimmistä.
Suomessa toimii kaksi öljynjalostamoa, Porvoon öljynjalostamo ja Naantalin jalostamo. Lähes kaikki Suomessa jalostettava raakaöljy tuodaan Venäjältä Primorskin öljyterminaalista säiliöaluksilla. Runsas kolmannes jalostetusta öljystä menee vientiin.
Öljyn ja muiden fossiilisten polttoaineiden käyttö alkoi kasvaa voimakkaasti 1960-luvulla. Kasvu hidastui energiakriisin aikana 1970-luvulla.
Ydinvoima thumb|Teollisuuden Voima Oyj:n omistama Olkiluodon ydinvoimalaitos Eurajoella tuottaa kahdella ydinvoimalaitosyksiköllä noin 18 prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä. Kuvaan on visualisoitu myös nykyisin käytössä oleva kolmas laitosyksikkö.
Ydinvoimaa tuottavat viisi toimivaa ydinvoimalaitosyksikköä. Laitosyksiköistä kolme on Satakunnassa, Eurajoen Olkiluodossa ja toiset kaksi Itä-Uudellamaalla, Loviisassa. Näiden voimaloiden yhteenlaskettu nettosähköteho on 4 369 megawattia.
Suomen ydinvoimalat ovat vuosina 2000–2014 tuottaneet sähköä vuosittain 21,4–22,7 TWh, joka on ollut vuodesta riippuen 27–35 prosenttia Suomen tuotannosta ja 24–28 prosenttia maan kulutuksesta.
Suomen hallituksen kansallinen energia- ja ilmastostrategia keväältä 2013 näkee ydinvoiman puhtaan energian muotona, jonka avulla voidaan vähentää esimerkiksi kivihiilen käyttöä ja kasvihuonepäästöjä.