1968

Vuosi 1968 oli karkausvuosi, joka alkoi maanantaista.

Tapahtumia tammikuu 1. tammikuuta – Harjavallan kunta muutettiin kauppalaksi ja Kuusjärven kunta Outokummun kauppalaksi. Kakskerran kunta liitettiin Turun kaupunkiin. 2. tammikuuta – Kirurgi Christiaan Barnardin johtama lääkäriryhmä teki toisen onnistuneen sydänsiirron Kapkaupungissa. Potilas oli 58-vuotias hammaslääkäri Philip Blaiberg. 5. tammikuuta – Alexander Dubček valittiin Tšekkoslovakian kommunistipuolueen johtoon, Prahan kevät alkoi. 15. tammikuuta – Suomessa järjestettyjen presidentinvaalien valitsijamiesvaalien ensimmäinen päivä. 17. tammikuuta – Säveltäjä Joonas Kokkonen sai Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon. 21. tammikuuta – Yhdysvaltain ilmavoimien B-52-pommikone putosi Thulen lentotukikohdan lähelle Grönlannissa neljän vetypommin kuormassa. 21. tammikuuta – 31 pohjoiskorealaisen kommandon ryhmä yritti salamurhata Korean tasavallan presidentin Park Chung-heen Soulissa. 23. tammikuuta – Pohjois-Korea kaappasi yhdysvaltalaisen sota-aluksen USS Pueblon. 25. tammikuuta – Israelin sukellusvene Dakar upposi Välimerellä, 69 ihmistä sai surmansa. 27. tammikuuta – Ranskalainen sukellusvene upposi Välimerellä, 52 hukkui. 30. tammikuuta – Vietnamin sota: Tet-offensiivi alkoi Vietkongin yllätyshyökkäyksellä. 31. tammikuuta – Naurun presidentti Hammer DeRoburt julisti maan itsenäiseksi Australiasta.

helmikuu 3. helmikuuta – Tanskan prinsessa Benedikte ja saksalainen Wittgenstein-Berleburgin prinssi Richard vihittiin avioliittoon. 3. helmikuuta – Tulivuorijärveksi luullusta Lappajärvestä julkaistaan tiedeartikkeli Nature -lehdessä, jossa todistetaan järvi törmäyskraatteriksi. 4. helmikuuta – Pispalan kirkko Tampereella tuhoutui tulipalossa. 6. helmikuuta – Kymmenennet talviolympialaiset alkoivat Grenoblessa. 7. helmikuuta – Itävalta poisti kuolemanrangaistuksen lainsäädännöstään. 8. helmikuuta – Boeing 747:n ensilento. 11. helmikuuta – Israelin ja Jordanian rajaselkkaus. 15. helmikuuta – Presidentti Urho Kekkonen valittiin kolmannelle virkakaudelleen. 21. helmikuuta – Postipankin pääjohtaja Teuvo Aura nimitettiin Helsingin kaupunginjohtajaksi. 21. helmikuuta – Ruotsin opetusministeri Olof Palme osallistui Vietnam-mielenosoitukseen Tukholmassa ja piti puheen sotaa vastaan. 25. helmikuuta – Arkkipiispa Makarios III valittiin Kyproksen presidentiksi.

maaliskuu 1. maaliskuuta – Juutalainen maailmankongressi syytti Saksan liittopresidentti Heinrich Lübkeä osallistumisesta natsien keskitysleirien rakentamiseen 1930- ja 1940-luvuilla. Lübke torjui syytökset. 1. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen antoi eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen kolmannen virkakautensa aluksi. 7. maaliskuuta – Vietnamin sota: ensimmäinen Saigonin taistelu alkoi. 8. maaliskuuta – Yhdysvallat kutsui Tukholman-suurlähettiläänsä kotiin vastalauseena Ruotsin omaksumalle asenteelle Vietnamin sotaa kohtaan. 12. maaliskuuta – Mauritius itsenäistyi. 16. maaliskuuta – Vietnamin sota: My Lain verilöyly. 19. maaliskuuta – Korkein oikeus piti voimassa kirjailija Hannu Salaman ja Otavan hovioikeudessa jumalanpilkasta saamat tuomiot, mutta alensi maksettavaksi määrättyjä korvauksia. 19. maaliskuuta – Norjan kruununprinssi Harald ja neiti Sonja Haraldsen kihlautuivat. 22. maaliskuuta – Tohtori Mauno Koivisto muodosti ensimmäisen hallituksensa. 22. maaliskuuta – Eduskunnan puhemieheksi valittiin Keskustapuolueen V. J. Sukselainen ja toiseksi varapuhemieheksi SKDL:n Leo Suonpää heidän edeltäjiensä Johannes Virolaisen ja Paavo Aition siirryttyä ministereiksi. Ensimmäinen varapuhemies, SDP:n Veikko Kokkola jatkoi tehtävässään. 27. maaliskuuta – kosmonautti Juri Gagarin menehtyy lento-onnettomuudessa lähellä Moskovaa. 31. maaliskuuta – Yhdysvaltain presidentti Lyndon B. Johnson ilmoitti, ettei hän pyri toiselle kaudelle. 31. maaliskuuta – Romanian pääministeri Ion Gheorghe Maurer ja ulkoministeri Corneliu Manescu saapuivat viralliselle vierailulle Suomeen.

huhtikuu thumb|right|150px|Martin Luther King vuonna 1964 2. huhtikuuta – Stanley Kubrickin tieteiselokuvan 2001: Avaruusseikkailu ensi-ilta oli Yhdysvalloissa. 4. huhtikuuta – Martin Luther King murhattiin Memphisissä Tennesseessä. 5. huhtikuuta – Britannian kuninkaallisten ilmavoimien kapteeni Alan Pollock lensi Hawker Hunter -hävittäjäkoneella kolmasti Westminsterin palatsin ympäri ja kerran Tower Bridgen ali luvattomassa lentonäytöksessä ja joutui laskeuduttuaan pidätetyksi. Pollock oli pettynyt siihen, ettei ilmavoimien 50-vuotisjuhlapäiväksi ollut järjestetty virallisia lentonäytöksiä. 6. huhtikuuta – Eurovision laulukilpailu järjestettiin Lontoossa Britanniassa. Espanjan edustaja Massiel voitti kappaleella ”La, la, la”. 7. huhtikuuta – Kilpa-ajaja Jim Clark kuoli Formula 2 -kisassa Saksan Hockenheimissa. 9. huhtikuuta – Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Heikki Tuominen nimitettiin Postisäästöpankin pääjohtajaksi. 11. huhtikuuta – Saksassa vasemmistolaiset opiskelijat saartoivat Springer Pressin päämajan Berliinissä. Moni opiskelija pidätettiin, muun muassa Ulrike Meinhof. Opiskelijajohtaja Rudi Dutschke haavoittui vakavasti mellakan aikana sattuneessa ampumavälikohtauksessa. 18. huhtikuuta – Vuonna 1831 valmistunut London Bridge-silta myytiin amerikkalaiselle öljyalan yrittäjälle Robert P. McCullochille. Tämä siirrätti sillan kivet Arizonaan, Lake Havasu Cityyn, jossa niistä rakennettiin entisen London Bridgen näköinen, vuonna 1971 valmistunut silta. 19. huhtikuuta – Uudistetun Saimaan kanavan täyttö vedellä aloitettiin. Myös kanavan koekäyttö alkoi huhtikuun aikana. 20. huhtikuuta – Konservatiivipuoluetta edustanut Englannin parlamentin jäsen Enoch Powell piti maahanmuuttoa arvostelleen Rivers of Blood -puheensa. 20. huhtikuuta – Pierre Trudeausta tuli Kanadan uusi pääministeri. 23. huhtikuuta – Neuvostoliiton Suomen-suurlähettiläs Andrei Kovaljov ei pitänyt antamassaan lausunnossa Suomen ja Neuvostoliiton välisen ystävyyden kannalta miellyttävänä, että Karjala-oluen etiketissä on Karjalan vaakuna. Repliikki herätti Suomessa vilkkaan keskustelun, ja Karjala-oluen myynti kasvoi räjähdysmäisesti. 30. huhtikuuta – Neuvostoliitto hyökkäsi rajusti Romanian pääministeri Ion Gheorghe Maureria ja ulkoministeri Corneliu Manescua vastaan sanoen heidän osoittaneen kunnioitusta ”natsien liittolaisille”. Tämä johtui siitä, että Maurer ja Manescu olivat Suomen-vierailunsa aikana laskeneet kukkatervehdyksen marsalkka Mannerheimin haudalle Helsingin Hietaniemessä.

toukokuu 4. toukokuuta – Pariisissa alkoivat 1960-luvun opiskelijaliikkeen rajuimmat mellakat ylioppilaiden vaatiessa yliopistojen hallinnon uudistamista. Työläiset alkoivat tukea opiskelijoita lakoin. 5. toukokuuta – Professori Pekka Tarjanne valittiin Liberaalisen Kansanpuolueen puheenjohtajaksi. 10. toukokuuta – Oikeuskansleri Jaakko Enäjärven tekemästä selvityksestä ilmeni, että eduskunnan taloudenhoitajana vuodesta 1940 lähtien toiminut varatuomari Björn Feiring oli vuosina 1944–1947 osittain ja siitä lähtien kokonaan jättänyt suorittamatta valtiolle kansanedustajien palkkojen ennakonpidätykset ja eräät muut maksut. Kassavajauksen suuruudeksi todettiin yli 16 miljoonaa markkaa ja suurin osa näistä rahoista löytyi käteisenä eduskunnan kassaholvista. Tästä huolimatta eduskunnan tilintarkastajat olivat vuosittain hyväksyneet tilit. SMP:n puheenjohtaja Veikko Vennamo vaati tapauksen vuoksi Feiringin, eduskunnan tilintarkastajien ja eduskunnan pääsihteerin Olavi Salervon asettamista syytteeseen. 14. toukokuuta – SKDL:n kansanedustaja Pekka Silander kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli asentaja Ensio Laine. 19. toukokuuta – Italiassa pidettiin parlamenttivaalit. Vaalit voitti jälleen Italian kristillisdemokraattinen puolue. 21. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi peruskoulun puitelain. Laki tuli voimaan elokuun alusta 1970. 22. toukokuuta – Ydinkäyttöinen sukellusvene USS Scorpion upposi 99 miehistön jäsenen kanssa 650 km Azoreilta. 25. toukokuuta – Åbo Akademi vietti 50-vuotisjuhlansa. 26. toukokuuta – Islannin H-päivä: Islanti siirtyi oikeanpuoleiseen liikenteeseen. 28. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi vuoden 1969 alussa voimaan tulleen keskiolutlain äänin 137–33. 29. toukokuuta – Presidentti Antonín Novotný ja kuusi muuta vanhoillisen linjan kannattajaa erotettiin Tšekkoslovakian kommunistipuolueesta. pienoiskuva|Barrikadeja hallitusvastaista mielenosoitusta vastaan Bordeauxissa. 30. toukokuuta – Ranskan presidentti Charles de Gaulle hajotti Kansalliskokouksen opiskelijaliikkeen levottomuuksien ja laajalle levinneiden lakkojen vuoksi ja määräsi uudet vaalit pidettäviksi 23. kesäkuuta.

kesäkuu 1. kesäkuuta – Ydinsulkusopimus avattiin YK:ssa allekirjoituksille. Ensimmäisenä sen allekirjoitti Irlanti ja nykyisin vain neljä maata ei ole allekirjoittanut sitä. 4. kesäkuuta – Suomen puolustusvoimat vietti 50-vuotisjuhlaansa. 5. kesäkuuta – Presidenttiehdokas Robert F. Kennedyä ammuttiin Los Angelesissa. Hän kuoli seuraavana päivänä. 15. kesäkuuta – Ranskan presidentti Charles de Gaulle armahti vuonna 1962 elinkautiseen vankeuteen tuomitut äärioikeistolaisen OAS-järjestön johtajat. 25. kesäkuuta – Tšekkoslovakian kansalliskokous hyväksyi lain, jonka nojalla palautettiin vuoden 1948 jälkeen poliittisista syistä tuomittujen kunnia. 27. kesäkuuta – Yleisradion hallintoneuvosto tuomitsi väkivaltaisten ohjelmien esittämisen televisiossa. 29. kesäkuuta – Paavi Paavali VI tuomitsi syntyvyydensäännöstelyn. Paavin lausuntoa arvosteltiin voimakkaasti eri puolilla maailmaa. 30. kesäkuuta – Historiantutkija, filosofian tohtori Kristján Eldjárn valittiin Islannin presidentiksi.

heinäkuu 2. heinäkuuta – Biafran oloja tutkinut komitea totesi raportissaan 400 000 lapsen olevan kuolemassa nälkään Biafrassa 60 lähimmän vuorokauden aikana.Mitä-Missä-Milloin 1969, Otava 1968, Helsinki, s. 48. Biafraan oli jo tällöin lähetetty aineellista apua, mutta tarvikkeita ei ollut saatu turvallisesti perille. 4. heinäkuuta – Biafra ilmoitti kieltäytyvänsä Ison-Britannian tarjoamasta avusta niin kauan kuin Britannia toimittaa aseita Nigerian hallitukselle. 4. heinäkuuta – Tanskaan adoptoitu Jari-poika, josta oli paljon kirjoitettu pohjoismaisessa lehdistössä, luovutettiin Suomeen. 14. heinäkuuta – Ensimmäiset Sulkavan Suursoudut järjestettiin Sulkavan Hakovirralla. 17. heinäkuuta – Saddam Husseinista tuli Irakin vallankumousneuvoston varapuhemies vallankaappauksen jälkeen. 12. heinäkuuta – Sambian presidentti Kenneth Kaunda saapui valtiovierailulle Suomeen ensimmäisenä Päiväntasaajan eteläpuolisen valtion päämiehenä. 25. heinäkuuta – Paavi Paavali VI julkaisi ”Humanae Evitae” -kiertokirjeen, jossa otetaan kielteinen kanta keinotekoiseen syntyvyyden säännöstelyyn. 31. heinäkuuta – Ranska ilmoitti tukevansa Biafran itsenäisyystaistelua.

elokuu 2. elokuuta – Suomen vanhin puukirkko, 1600-luvulla rakennettu Hailuodon kirkko, tuhoutui salaman sytyttämässä tulipalossa. 3. elokuuta – Vehmassalmen tanssilavalla Vehmaalla sattui Danny-show’n yhteydessä räjähdysonnettomuus, jossa loukkaantui useita ihmisiä. 5. elokuuta – Saimaan kanava vihittiin uudelleen käyttöön. 9. elokuuta – Presidentti Urho Kekkonen armahti kirjailija Hannu Salaman tälle jumalanpilkan takia langetetusta ehdollisesta vankeustuomiosta ja korvauksista. Presidentti teki ratkaisunsa vastoin korkeimman oikeuden kantaa. 9. elokuuta – Rhodesian korkein oikeus tuomitsi 32 mustaihoista kuolemaan aseiden luvattomasta maahantuonnista sekä järjestyksen ja turvallisuuden vaarantamisesta. 19. elokuuta – Kyproksen presidentti, arkkipiispa Makarios III saapui vierailulle Suomeen. thumb|Miehitystä vastustavat tšekit kantavat Tšekkoslovakian lippua palavan panssarivaunun vieressä Prahassa. 21. elokuuta – 200 000 Varsovan liiton sotilasta ja 5 000 panssarivaunua miehittivät Tšekkoslovakian ja päättivät ”Prahan kevään”.