pienoiskuva|Kolmen rotkon pato rakennettiin maailman suurinta vesivoimalaa varten.
Energia Kiinassa käsittelee Kiinan energian tuotantoon ja kulutukseen liittyviä asioita.
Vuonna 2018 Kiinan energiankulutus oli noin viidenneksen maailman energiankulutuksesta. Se on kehittänyt päästöttömiä energian lähteitä 2000-luvulla. Enää alle puolet maan energiantuotannosta perustuu fossiilisiin polttoaineisiin. Kiina tuottaa yli neljäsosan maailman vesivoimasta. Sillä on käytössä 55 ydinreaktoria.
Teollisuus, etenkin rautamalmin jalostaminen raakateräkseksi kuluttaa suuren osan kivihiilestä. Kiina on pitkään rakentanut strategista reserviä varastoimalla öljyä.
Energiankulutus Energiankulutus asukasta kohti vuonna 2023 oli 113,805 miljoonaa BTU:ta, maailman 195 valtion joukossa sijalla 38. Käytännössä koko väestö oli sähköverkon piirissä.
Energiankulutus jakautui vuonna 2019 (yksiköissä Mt SCE joka vastaa miljoonaa tonnia kivihiiltä) suunnilleen seuraavasti: teollisuus 3200, kotitaloudet 600, liikenne 400, muut 600.
Teollisuus Tärkein energiaa käyttävä teollisuuden haara on terästeollisuus. Kiinan osuus maailman teräksentuotannossa on kasvanut vuoden 2004 neljänneksestä vuoden 2013 puoleen. Rautamalmin jalostaminen raakateräkseksi kuluttaa suuren osan kivihiilestä.
Kiinalla on kunninahimoisia suunnitelmia korvata teräksentuotannossa hiiltä käyttäviä masuuneja valokaariuuneilla, joisssa voidaan sulattaa myös kierrätysrautaa. Koksin käytön masuuneissa pitäisi pienentyä 20–25 % vuoteen 2030 mennessä.
Asunnot Asuinrakennuksissa energiankäyttö jakaantui Kiinassa v. 2000 (ja USA:ssa v. 2005) seuraavasti: tilan lämmitys 32 % (29 %), veden lämmitys 27 % (11 %), valaistus 9 % (11 %), laitteet 21 % (- %), keitto 7 % (3 %), muut 4 % (27 %), jäähdytys (11 %) ja pakastus (8 %).Residential and commercial buildings (osa 6). In Climate Change 2007: Mitigation. Contribution of Working Group III to the Fourth Assessment Report of the IPCC, Levine, M., D. Ürge-Vorsatz, K. Blok, L. Geng, D. Harvey, S. Lang, G. Levermore, A. Mongameli Mehlwana, S. Mirasgedis, A. Novikova, J. Rilling, H. Yoshino, [B. Metz, O.R. Davidson, P.R. Bosch, R. Dave, L.A. Meyer (toim.), Cambridge University Press, Cambridge, Iso-Britannia ja New York, NY, USA,. 2007, s.393
Vuonna 2007 uutisoitiin, että Kiina aikoo korvata vanhat hehkulamput energiansäästölampuilla kymmenessä vuodessa.Kiina yrittää vihreätä vallankumousta, Kiina vaihtaa kaikki hehkulamput, Helsingin Sanomat 25.11.2007 B2 Vuonna 2016 kaikki paitsi 15-wattiset hehkulamput oli korvattu LED-lampuilla.
Liikenne Kiinassa tieliikenteen energiankulutus keskittyy rahtiin, ei niinkään matkustajaliikenteeseen.
Kiinan osuus liikenteen energiankulutuksen kasvusta on maailman suurin. Liikenteen energiankulutuksen arvioidaan kasvavan 2,7% vuodessa vuosina 2012-2040. Erityisesti kasvaa raskaiden ajoneuvojen energiankulutus.
Energiantuotanto
Vuonna 2014 Kiinan energiankulutus oli lähes neljänneksen maailman energiankulutuksesta. Se vastasi 4,26 miljardia tonnia kivihiiltä. Kulutus kohdistuu varsinkin kivihiileen: Kiina kulutti yli puolet maailmassa käytetystä kivihiilestä, 12% öljystä ja 5,5% maakaasusta.
Kivihiili Vuonna 2023 Kiinassa tuotettiin 4 8 miljoonaa tonnia kivihiiltä. 13 miljoonaa tonnia meni vientiin. Samaan aikaan hiiltä tuotiin 401 miljoonaa tonnia,
Vuonna 2014 Kiinassa tuotettiin 3 87 miljoonaa tonnia kivihiiltä. 5,3 miljoonaa tonnia meni vientiin, Koreaan, Japaniin ja Vietnamiin. Samaan aikaan hiiltä tuotiin 156 miljoonaa tonnia, suurimmat tuontimaat olivat Australia ja Indonesia. Kivihiilen tuotanto keskittyy kolmeen maakuntaan maan pohjoisosassa: Sisä-Mongolia, Shanxi ja Shaanxi.
Vuonna 2023 Kiinan energiantuotannosta hieman yli 60 % oli peräisin kivihiilestä. Sen osuutta on pyritty vähentämään esimerkiksi hiilen ympäristöhaittojen takia. Vielä vuonna 2010 kivihiilen osuus energiantuotannosta oli 80 %.
Maaöljy Vuonna 2014 Kiina käytti 12 % maailman öljystä. Sen oma tuotanto oli 220 Mt ja tuonti 335 Mt. Öljyä tuodaan useista maista, suurimmat niistä (vähintään 10 % osuudella) olivat Saudi-Arabia, Venäjä, Angola, Irak ja Oman. Kiina on pitkään rakentanut strategista reserviä varastoimalla öljyä. Vuonna 2016 Orbital Insight arvioi, että Kiinan varastoissa on 600 miljoonaa barrelia öljyä. Samaan aikaan maan omat öljylähteet ovat ikääntymässä, kannattamattomiksi käyneitä öljykenttiä suljettiin ja tuotanto pieneni.
Maakaasu Vuonna 2023 Kiinassa tuotettiin 239 miljardia kuutiometriä maakaasua. Kuusi miljardia kuutiometriä meni vientiin. Samaan aikaan kaasua tuotiin 161 miljardia kuutiometriä.
Kiina on maailman kolmanneksi suurin maakaasun ostaja. Se tuo kaasua putkia pitkin 46 miljoonaa tonnia vuodessa (2022) kolmesta suunnasta: Keski-Aasiasta, siellä lähinnä Turkmenistanista, Venäjältä ja Myanmarista. Lisäksi sillä on LNG-terminaaleja joiden kautta nesteytettyä kaasua tuodaan 64 miljoonaa tonnia.
Vesivoima Kiina tuottaa yli neljäsosan maailman vesivoimasta, vuonna 2016 tuotanto kasvoi 330 gigawattiin. Kiinan vesivoimavarat sijaitsevat pääasiassa maan lounaisosassa ja yli puolet vain neljän hallinnollisen alueen, Yunnanin, Guizhoun, Sichuanin ja Chongqingin alueella. Kolmen rotkon pato Jangtsella on maailman suurin vesivoimala.
Tuulivoima Kiina rakentaa maailman eniten tuulivoimaloita merelle. Potentiaali on arvioitu 1400 gigawatiksi, keväällä 2025 sitä hyödynnettiin jo 42,7 GW. Lisäksi 67 GW oli suuunnitteilla, josta 28 GW:n rakennustyöt on jo aloitettu. Tuulivoimaloita rakennetaan myös sisämaan vuoristoisille alueille.
Kiinan tuulivoimavarat sijaitsevat pääasiassa kaakkoisrannikolla, sekä maan koillis- ja luoteisosissa.
Vuoden 2022 lopulla maassa oli yli 180 000 tuulivoimalaa, jotka tuottivat yli 390 GW , josta 360 GW maissa ja 30 GW merellä.
Ydinvoima Ydinvoiman kehittäminen Kiinassa aloitettiin 1970-luvulla ja kehitystä on vauhdittanut esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden hinta ja hiilen haitalliset ympäristövaikutukset. Vuoden 2023 lopulla Kiinassa oli käytössä 55 ydinvoimalayksikköä, joista 37 oli rakennettu viimeisten kymmenen vuoden aikana. Rakenteilla oli vielläl 21 voimalayksillöä lisää. Vain Yhdysvalloissa on enemmän ydinvoimaa, ja siellä sitä on rakennettu viime vuosina hitaasti.
Pääosa yksiköistä pohjautuu painevesireaktoriin (PWR) ja kaksi paineistettuun raskasvesireaktoriin (PHWR: yksiköt Qinshan 3-1 ja 3-2, Jiaxing). Yksi syksyllä 2016 rakenteilla olevista reaktoreista pohjautuu erittäin korkean lämpötilan reaktoriin (HTGR, yksikkö Shindao Bay-1, Weihai). Vuonna 2015 ydinvoiman osuus Kiinan sähköntuotannosta oli 170,355 TWh eli noin 3,0 prosenttia sähköntuotannon kokonaismäärästä (5 618,4 TWh).
Biopolttoaineet Biopolttoaineiden osuus vähentyi 1990-luvun alun 23 %:sta 15 %:iin vuoteen 2003 mennessä. Vuosina 2006-2013 biopolttoaineiden energiatuotanto kasvoi 1,4 gigawatista 8,5 gigawattiin. Potentiaalia on paljon etenkin maan itäosissa. Suurin bioenergialähdelaji ovat maatalouden sivutuotteet kuten vehnänolki. Vuoden 2009 bioenergiasta 62 prosenttia saatiin polttamalla olkea ja 29 % polttamalla jätteitä.
Kiina on investoinut etenkin bioetanolin tuotantoon. Vuonna 2016 julkistetussa viisivuotissuunnitelmassa biopolttoaineille ei kuitenkaan asetettu määrällisiä tavoitteita, toisin kuin muille uusiutuville energiamuodoille.
Sähkö thumb|Kiinan sähköntuotanto. Kiinan osuus maailman sähköntuotannosta oli 16,6 % vuonna 2007. Sähköntuotanto oli 3 279 TWh. Sähköntuotanto jakautui osuuksiin: kivihiili tai turve 2 656 TWh, vesivoima 485 TWh, öljy 34 TWh ja muut 104 TWh. Vuonna 2015 Kiinan sähköenergian tuotanto oli jo 5 618,4 TWh.
Kiinalaisista oli sähköverkon parissa vuonna 2000 96,7 %, vuonna 2011 jo 99,9 %. Maaseudulle kattava sähköverkko levisi noin viisi vuotta myöhemmin kuin kaupunkeihin.
Kaupungeissa energiankäyttö henkeä kohden on kolminkertainen maaseutuun verrattuna. Kaupunkilaisten määrä kasvoi 375 miljoonasta (1999) 577 miljoonaan (2006). Samalla Kiinan sähkönkäyttö kaksinkertaistui vuosien 2000 ja 2006 välillä.
Ympäristövaikutukset
Kaivosonnettomuudet Kiinan kaivosräjähdykset vaativat vuosittain tuhansia uhreja. Monet kaivokset toimivat joko ilman lupaa tai kiertävät määräykset ja lait voittojen maksimoimiseksi. Palkat ovat 80-120 euroa/kk. Koska ilmastointijärjestelmät eivät ole asiallisia, kaasut kuten metaani aiheuttavat hengenvaaraa ja räjähdyksiä. Kaivosonnettomuudet ovat Kiinassa 100 kertaa yleisempiä kuin Yhdysvalloissa ja 30 kertaa yleisempiä kuin Etelä-Afrikassa. Vuonna 2004 Kiina tuotti kolmasosan maailman hiilestä ja 80 % kaivosonnettomuuksista. Länsimaisen energiaekspertin mukaan kaivostyöläisen elämällä ei ole arvoa ja kyse on rikollisesta kapitalismista. Harvat juristit avustavat työläisiä vaikutusvaltaisia liikemiehiä vastaan. Zhou Litai on avustanut teollisuusonnettomuuksien uhreja Shenzhenissä. Hänellä on jatkuvasti vaikeuksia viranomaisten ja tuomareiden kanssa. Hän on saanut useita tappouhkauksia.Pekka Mykkänen Isonenä kurkistaa Kiinaan, Nemo 2006, s. 123-125
Hiilidioksidipäästöt + Kiinan CO2-päästöjen suhde energian loppukäyttöönKey world energy statistics 2009 Energia s. 30 CO2 taulukosta 2007:15,2 %* 8286 toe = 1 259 toe, hiilidioksidi s. 50Key world energy statistics 2006 IEA Mtoe CO2 Mt suhde 2004 1047 4 732 4,52 2007 1259 6 071 4,82 CO2 (Mt) / energian loppukäyttö (Mtoe)
Kiina on ratifioinut Pariisin ilmastosopimuksen vuonna 2016. Sen jälkeen se on vähentänyt taloutensa hiili-intensiivisyyttä (paljonko hiilidioksidia päästetään bruttokansantuotteen juania kohti) alle puoleen vuoden 2005 tasosta. Maa aikoo julkaista päivitetyt suunnitelmansa vuosien 2030 ja 2035 kansallisesti määritellyiksi panoksiksi (NDCs) vuonna 2025. Nykyiset NDC:t tähtäävät hiilidioksidipäästöjen kasvun taittuvan laskuun vuonna 2030, ja maan olevan hiilineutraali vuonna 2060. Nykyisinkin alle puolet maan energiantuotannosta perustuu fossiilisiin polttoaineisiin.
Maailman toiseksi suurin talous Kiina ohitti Yhdysvallat energiankulutuksessa vuonna 2010 ja hiilidioksidipäästöissä vuonna 2006. Vuonna 2018 se käytti 21% maailman primäärienergiasta ja tuotti lähes kolmanneksen maailman hiilidioksidipäästöistä.
Terveysvaikutukset
Kiinalaisten kaupunki-ilma ei täytä eurooppalaisia laatuvaatimuksia, vaan on terveydelle ja ympäristölle haitallista. Ulkoilman saasteiden vuoksi kuolee ennenaikaisesti 375 000 kiinalaista vuodessa ja liikenteen vuoksi 90 000 kiinalaista vuodessa. Esimerkiksi sementti- ja terästehtaan, hiilivoimalan ja kaivoksen ympäristössä Linfenissä (500 km Pekingistä) viljelijät suojaavat omenaraakileet muovipusseilla, jotta niihin ei tule ilman epäpuhtauksista pilkkuja. Apteekeista voi ostaa happityynyjä, jotka ovat klinikalla uudelleentäytettäviä. Saasteet ja sairausvaikutukset maksavat Kiinalle 100 miljardia dollaria vuodessa, mikä on 5,8 % BKT:stä.Kiinan hiiliriippuvuus lupaa pahaa ilmastolle, Maailman saastunein kaupunki myy apteekeissaan happityynyjä, Helsingin Sanomat 28.11.2007 B2
Tilastoinnin luotettavuus Helsingin Sanomien entisen Kiinan toimittajan Pekka Mykkäsen mukaan Kiinan tilastojen luotettavuutta on kyseenalaistettu. Melkein kaikkiin Kiinan antamiin tietoihin liittyy kysymyksiä. Pittsburghin yliopiston taloustieteilijä Thomas Rawskin mukaan virallisten tietojen mukaan Kiinan BKT kasvoi 24,7 % ja energiankulutus laski 12,8 % vuosina 1997-2000. Kiina selitti eron energiankäytön tehokkuuden tehostumisella, mitä Rawski ei uskonut. Rawskin mukaan Kiinan talous laski 2 % 1998-1999, kun virallisesti se kasvoi 7 %.Pekka Mykkänen, Kiina rymistää huipulle, Gummerrus kirjapaino, Nemo, 2004, Sivut tilastot s. 79 ja 84.
Taulukko sähkönkulutuksesta ja energialähteistä