Kustavi (Gustaf) Grotenfelt, kirjailijanimi Leimu,Leimu, Kirjasampo.fi, viitattu 22.1.2020 (27. huhtikuuta 1861 Helsinki – 7. tammikuuta 1928 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija, Helsingin yliopiston professori, kirjailija, valtiopäivämies ja nuorsuomalaisen puolueen kansanedustaja.
Henkilöhistoria Grotenfeltin vanhemmat olivat vankeinhoitohallituksen ylitirehtööri Adolf Grotenfelt ja Ida Gustava Wilhelmina Rein. Hän pääsi ylioppilaaksi 1879 Helsingin ruotsalaisesta yksityislyseosta ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1883, maisteriksi 1886, lisensiaatiksi 1887 ja tohtoriksi 1888. Grotenfelt oli Helsingin suomalaisen jatko-opiston historian opettajana 1888–1906, suomalaisen tyttökoulun historian opettajana 1889–1892 sekä Helsingin yliopistossa Suomen, Venäjän ja Pohjoismaiden historian dosenttina 1887–1905 ja Pohjoismaiden historian ylimääräisenä professorina 1905–1926. Hän toimi myös Viipurilaisen osakunnan inspehtorina 1907–1926. Vuonna 1923 Grotenfelt sai Helsingin yliopiston teologian kunniatohtorin arvon.
Grotenfelt oli aatelissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1888, 1891, 1894, 1897, 1899, 1900, 1905–1906Förteckning öfver Finlands till urtima landtdagen i Helsingfors år 1905–1906 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen år 1905–1906. Andra häftet. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1907, ss. 945-954. sekä vielä pappissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1904–1905. Hän oli myös nuorsuomalaisen puolueen kansanedustaja 1908–1909, edustaen Mikkelin läänin vaalipiiriä, ja jäsen puolueen keskustoimikunnassa 1906–1913. Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen hän oli 1903–1905.
Grotenfelt oli myös jäsen Muinaistieteellisessä toimikunnassa, Tieteellisten seurain valtuuskunnassa ja Suomen sukututkimusseurassa. Hän toimi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastonhoitajana ja varaesimiehenä sekä kuului Valvoja-lehden ja Historiallinen Aikakauskirja -lehden toimituskuntaan.
Grotenfelt oli naimisissa vuodesta 1896 Anna Helena Matilda Silfveniuksen kanssa. Heillä oli kuusi lasta.
Kirjallinen tuotanto Teoksia Suomen kaupasta ja kaupungeista ensimmäisten Vaasa-kuninkaitten aikoina, väitöskirja. 1887. Suomen historia uskonpuhdistuksen aikakaudella 1521-1617. 1900–1902. Suomen valtion perustaminen : neljä luentoa. 1909. Suomenkielisiä historiallisia asiakirjoja Ruotsinvallan ajalta (vuosilta 1548-1809). 1912. Suomen historia Ruotsin mahtavuuden aikakaudella 1617-1721. 1922 (O. A. Hainarin kanssa). Suomen valtiollinen historia 1899-1923. 1924 (Kaarlo Blomstedtin kanssa).
Nimellä Leimu Kevät-unelmia, WSOY 1888 (runokokoelma) Väinölä: helmivyö suomalaista runoutta (toim.), Verner Söderström 1899. Uusi täyd. p.; WSOY 1905. 3. täydennetty p.
Toimitustöitä Kansallinen elämäkerrasto (ensimmäiset osat, Grotenfelt kuoli toimitustyön aikana)
Lähteet
Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesmatrikkeli 1640-1917, osa A–G.
Viitteet
Aiheesta muualla
Suomen ja Skandinavia historian professorin virka, lausunnot hakijasta K. Grotenfelt, Historiallinen aikakauskirja 5/1913 E. G. Palmenin lausunto s. 6–9 (57–60) Danielsson-Kalmarin lausunto s. 39–47 (90–98) M. G. Schybergsonin lausunto s. 87–89 (138–140) Vapaasti ladattavia Kustavi Grotenfeltin e-kirjoja Projekti Lönnrotissa sekä Project Gutenbergissä.
Luokka:Helsingin kaupunginvaltuutetut Luokka:Kansanedustajat Luokka:Nuorsuomalaiset poliitikot Luokka:Etelä-Savon vaalipiiri Luokka:Suomen suuriruhtinaskunnan aatelissäädyn valtiopäivämiehet Luokka:Suomen suuriruhtinaskunnan pappissäädyn valtiopäivämiehet Luokka:Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston professorit Luokka:Helsingin yliopiston professorit Luokka:Suomalaiset professorit Luokka:Suomalaiset kirjastonhoitajat Luokka:Suomalaiset runoilijat Luokka:Suomalaiset aateliset Luokka:Vuonna 1861 syntyneet Luokka:Vuonna 1928 kuolleet