Ahonoidanlukko (Sceptridium multifidum) on pienikokoinen, nahkanoidanlukkoihin kuuluva käärmeenkielikasvi. Aiemmin sen on ajateltu kuuluvan niittynoidanlukkojen (Botrychium) sukuun. Suomessa laji on harvinaistunut ja luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi.
Ulkonäkö ja koko pienoiskuva|220px|vasen|Ahonoidanlukon itiöpesäkkeistö pienoiskuva|220px|vasen|Ahonoidanlukon lehtilapa Ahonoidanlukolla on mehevä maavarsi ja siitä ilmaan nouseva itiöitä levittävä lehti, joka kasvaa 10–25 senttimetriä korkeaksi. Lehti on varren tyvestä jakautunut. Lehden lapa on 2–3 kertaa parilehdykkäinen, leveän kolmiomainen, väriltään kellan- tai tummanvihreä ja nuorena hienokarvainen. Alimman lehdykkäparin lehdykät ovat melkein lehden kärkiosan kokoisia. Pikkulehdykät ovat pulleita, tylppiä ja miltei ehyitä. Nahkea ja pitkäruotinen lehtilapa voi talvehtia lumen alla. Itiöpesäkkeistö on runsashaarainen, leveän kartiomainen ja hyvin pitkäperäinen. Itiöpesäkkeet ovat lyhytperäisiä ja sijaitsevat usein rypälemäisinä ryhminä, kypsinä ne ovat väriltään ruosteenruskeita. Ahonoidanlukon itiöt kypsyvät Suomessa heinä-syyskuussa.Retkeilykasvio 1998, s. 45, 47.
Levinneisyys Ahonoidanlukkoa esiintyy Euroopassa Saksasta ja Alppein alueelta itään Keski-Siperiaan asti. Pohjoisessa levinneisyysalue kattaa lähes koko Fennoskandian. Lajia tavataan myös Venäjän kaukoidässä, Japanissa ja Pohjois-Amerikassa mantereen keskiosien läpi kulkevalla laajalla vyöhykkeellä. Suomessa ahonoidanlukkoa on tavattu koko maasta, eniten Pohjois-Suomessa. Nykyään laji on harvinaistunut erityisesti maan eteläosissa.Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Ahonoidanlukon levinneisyys Suomessa Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 17.9.2011. Esimerkiksi Ahvenanmaalla lajia ei ole tavattu 1960-luvun jälkeen.Ålands flora 2008, s. 93.
Elinympäristö Ahonoidanlukko kasvaa useimmiten ihmisen muokkaamassa ympäristössä, kuten hiekkaisilla laidunkedoilla, niityillä ja pientareilla. Lajia kuitenkin tavataan myös muun muassa lehdoissa ja rantapensaikoissa.Uusitalo 2007, s. 72. Muiden noidanlukkolajien tapaan se on harvinaistunut Suomessa kasvupaikkojen vähentyessä niiden umpeenkasvun takia.
Lähteet Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998. Uusitalo, Anna: Kylien kaunokit, soiden sarat. Keski-Suomen uhanalaiset kasvit. Keski-Suomen ympäristökeskus, Jyväskylä 2007. Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Toinen laajennettu painos. Hæggström, Carl-Adam, Esbo 2010.
Viitteet
Aiheesta muualla Pohjolan kasvien pauloissa: Sceptridium multifidum - ahonoidanlukko Kasviatlas 2010: Ahonoidanlukon levinneisyys Suomessa Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Ahonoidanlukko (Botrychium multifidum) ITIS: Botrychium multifidum United States Department of Agriculture (USDA): Botrychium multifidum
Luokka:58.4 Putkilokasvit Luokka:Käärmeenkielikasvit