Kulttuuri-imperialismi tarkoittaa yhden kulttuurin nostamista toisen kulttuurin yläpuolelle, etenkin sellaisissa tapauksissa, kun vahvempi maa kolonisoi taloudellisesti tai sotilaallisesti heikomman maan ja pakottaa omat kulttuuriset tapansa ja uskomuksensa valloittamaansa maahan.
Kulttuuri-imperialismiin kuuluu tarkoituksenmukaisuus ja vallankäyttö, toisin kuin pelkkään kulttuurin leviämiseen, joka tapahtuu luonnollisen kanssakäymisen välityksellä.
Vahvempi maa voi pakottaa kulttuurinsa toiseen maahan monin tavoin. Se voi tapahtua säätämällä lakeja, jotka määräävät koulutuksesta, uskonnosta, taiteesta ja kielestä. Toinen kulttuuri-imperialismin muoto on sellainen kehitysapu, jolle avunantaja on määrännyt ehtoja esimerkiksi avun saajamaan kouluopetuksen sisällön suhteen. Jotkut näkevät myös globalisaation myötä leviävän amerikkalaistumisen esimerkkinä kulttuuri-imperialismista.
Kulttuuri-imperialismia on ollut antiikin Kreikan ja Rooman valtakunnista lähtien. Uudella ajalla kulttuuri-imperialismia ovat harjoittaneet imperiumeja perustaneet suurvallat, kuten Ranska, Britannia, Yhdysvallat, Kiina ja Neuvostoliitto.
Nykyajan länsimaista kulttuuri-imperialismia vastustetaan esimerkiksi perustamalla liittoumia ja järjestöjä, jotka pyrkivät säilyttämään kulttuuriperintöä ja tapoja. Joissakin maissa länsimaistumista on yritetty hidastaa poliittisin toimin.
Katso myös Imperialismi
Lähteet
Luokka:Kulttuurimaantiede Luokka:Politiikan käsitteet Luokka:Imperialismi