Urho Albinus Kulovaara (vuoteen 1906 Jakobsson, 1. maaliskuuta 1889 Kaarina − 15. kesäkuuta 1964 Turku) oli suomalainen kansakoulunopettaja ja poliitikko, joka toimi SDP:n ja TPSL:n kansanedustajana vuosina 1930–1962. Yhteensä 34 valtiopäivät istunut Kulovaara on yksi kaikkien aikojen pitkäaikaisimmista kansanedustajista.
Elämä Nuoruusvuodet Urho Kulovaara syntyi Turun esikaupunkialueella Nummenpakassa, joka tuolloin vielä kuului Kaarinan kuntaan. Hänen vanhempansa olivat Liedosta kotoisin ollut kirvesmies Gustaf Jakobsson Kauppi (1845-1919) ja Piikkiössä syntynyt Emilia Alexandra Enqvist (1849-1894). Kulovaara valmistui kansakoulunopettajaksi Sortavalan seminaarista 1911, jonka jälkeen hän työskenteli opettajana Koiviston maalaiskunnan Saarenpäässä 1911–1915 ja Turun eri kansakouluissa vuodesta 1915 lähtien.
Kansanedustajaksi Kulovaara lähti työväenliikkeeseen sisällissodan jälkeen. Hän oli muun muassa sosialidemokraattisen piiritoimikunnan puheenjohtaja sekä Sosialistin Kirjapainon johtokunnan varapuheenjohtaja. Vuonna 1925 Kulovaara valittiin Turun kaupunginvaltuustoon ja 1930 hänestä tuli kansanedustaja. Sotavuosina 1941–1942 Kulovaara toimi eduskunnan laki- ja talousvaliokunnan puheenjohtajana.
SDP:n hajaannuksen aikana hän edusti Emil Skogin johtamaa oppositiota. Heinäkuun 1958 eduskuntavaalien jälkeen Kulovaara siirtyi sosialidemokraattisen opposition eduskuntaryhmään ja toukokuussa 1959 skogilaisten perustaman Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattisen Liiton TPSL:n eduskuntaryhmään. Kulovaara valittiin TPSL:n riveistä Turun kaupunginvaltuustoon 1960, mutta vuoden 1962 eduskuntavaaleihin hän ei enää lähtenyt ehdolle. Kulovaara toimi myös presidentin valitsijamiehenä vuosien 1931, 1937, 1940, 1943, 1950 ja 1956 presidentinvaaleissa.
Kunnallisvaikuttaja Kulovaara oli merkittävä hahmo Turun kunnallispolitiikassa. Lukuisten lautakuntien ohella hän kuului kaupungin laitosten ja koulujen johtoelimiin. Kulovaara oli myös muun muassa Turun Toverien ja Turun Työväen Teatterin johtokuntien jäsen. Hän on antanut nimensä Martin kaupunginosassa Stålarminkadulla sijaitsevalle Urhonlinnalle. Albert Richardtsonin suunnittelema funkistyylinen kerrostalo valmistui 1939. Kulovaara vaikutti omalla panoksellaan merkittävästi puolikunnallisen rakennushankkeen hyväksymiseen kaupunginhallituksessa. 1950-luvun lopussa Kulovaaran mukaan nimettiin Turun ylioppilaskylässä kulkeva Urho Kulovaaran katu. Kyseessä on ainoa kerta, kun Turussa on nimetty katu vielä elossa olleen henkilön mukaan. Vuonna 1961 hänelle myönnettiin kaupunkineuvoksen arvonimi.
Urho Kulovaara kuoli 75-vuotiaana kesäkuussa 1964. Hänet on haudattu Turkuun Katariinan hautausmaalle.
Perhe Urho Kulovaaran puoliso oli pietarinsuomainen kansakkoulunopettaja Toini Maininki (1889-1965), jonka kanssa hän avioitui Säkkijärvessä vuonna 1911. Perheeseen syntyi neljä lasta. Maaherra Esko Kulovaara oli heidän poikansa.
Lähteet
Luokka:Kansanedustajat Luokka:Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen poliitikot Luokka:Työväen ja pienviljelijäin sosialidemokraattisen liiton poliitikot Luokka:Turun kaupunginvaltuutetut Luokka:Suomalaiset opettajat Luokka:Varsinais-Suomen vaalipiiri Luokka:Vuonna 1889 syntyneet Luokka:Vuonna 1964 kuolleet