pienoiskuva|Tamperelaissyntyistä Minna Canthia, joka asui Kuopiossa kahteen otteeseen noin puolet elämästään, voidaan pitää kenties kaikkein merkittävimpänä kuopiolaisena. Hänen mukaansa on nimetty useita kaupungin paikkoja. Tunnettujen kuopiolaisten joukossa on useita Suomen eturivin kirjailijoita, poliitikoita, toimittajia ja urheilijoita. Sen sijaan elinkeinoelämän huipulla kuopiolaisia on vähän. Monet kuuluisuuteen nousseet kuopiolaissyntyiset henkilöt ovat tehneet elämäntyönsä toisaalla, kun taas muualta Kuopioon tulleista Minna Canthilla ja J. V. Snellmanilla on erityinen paikka kaupunkilaisten sydämissä. Merkittävimpänä kuopiolaissyntyisenä kautta aikojen voidaan pitää kreivi Johan Henrik Tawastia, joka toimi muun muassa viimeisenä suomalaissyntyisenä Ruotsin armeijan johtajana.
Kuopio kasvoi todelliseksi kaupungiksi vesiliikenteen varassa harjoitetun kaupan avulla. 1850-luvun jälkeen alkunsa saivat Raninin ja Saastamoisen perheyritykset, jotka ovat jokseenkin ainoat Suomen mittakaavassa suurina pidetyt kuopiolaisyritykset.
Kuopion kulttuurielämän kultakausi ajoittui myös 1800-luvun puolivälin paikkeilta 1900-luvun alkuvuosikymmeniin kestävälle ajanjaksolle. Minnan salonki ja Järnefeltin ylioppilassalonki synnyttivät ja vetivät puoleensa kaikista nimekkäintä kulttuuriväkeä niin maan rajojen sisältä kuin ulkopuoleltakin. Tuolta ajalta mieliin on jäänyt monia elämäntyönsä muun muassa naisasialle, suomen kielen ja koulutuksen kehittämiselle omistaneita. 1880- ja 1890-luvuilla Kuopio oli myös yksi Suomen kirjallisen elämän keskuksista.
Kuopiosta on saanut inspiraatiota moni taidemaalari, alkaen von Wrightin veljeksistä aina Haloseen, Rissaseen, Thesleffiin ja Weurlanderiin asti. Sadan vuoden takaisessa Kuopiossa ilmestyi myös kaupungin kokoon verrattuna paljon sanomalehtiä. Kuopiolaiset olivat taustalla myös monessa muualla Suomessa käynnistyneessä lehtihankkeessa. Toimittajien ja kirjailijoiden virta ei ole loppunut, heitä on löydettävissä lukuisia erityisesti Lyseon ja Yhteiskoulun entisten oppilaiden listoilta.
Entisenä varuskuntakaupunkina ja huomattavana hallintokaupunkina moni tunnetuimmista kuopiolaisista on taustaltaan upseeri tai virkamies, ja huomattavan usein poliitikko. Silmiinpistävästi moni SDP:n viime vuosikymmenten tunnetuimmista nimistä, kuten Lehtinen, Lipponen, Luhtanen sekä presidentiksi noussut Ahtisaari ovat vaikuttaneet jossain vaiheessa Kuopiossa.
Hannes Kolehmainen juoksi aikanaan Suomen maailmankartalle, mutta hänen jälkeensä kuopiolaismenestys yleisurheilussa on ollut melko vaatimatonta. Kuopion tunnetuimmista urheilijoista valtaosa on jalkapalloilijoita, mäkihyppääjiä ja jääkiekkoilijoita.
Jalkapallon kuopiolaissankarit pelasivat 1950-, 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin KuPS oli Mestaruussarjan parhaita joukkueita. Jääkiekon puolella nimekkäimmät kuopiolaiset ovat NHL:ään päätyneet Jokinen, Kapanen ja Timonen. Mäkihyppy on kuitenkin kuopiolaisittain kansainvälisesti menestyksekkäin laji. Myös suuri osa tämän päivän tunnetuimmista suomalaisista mäkihyppyvalmentajista on kuopiolaistaustaisia. Puijolle jo varsin varhain rantautuneissa alppilajeissa on ollut yksittäismenestyjiä.
Tieteentekijät ovat olleet nousussa aina Kuopion yliopiston perustamisesta vuonna 1966 lähtien. Lääketieteellinen tutkimus saa huomiota, erityisesti terävimmän kärjen, kuten diabetestutkimuksen osalta. Myös medikalisaatiota vastustavan ns. Kuopion koulukunnan edustajat ovat esiintyneet vuosikausien ajan julkisuudessa.
Tunnettuja kuopiolaisia
Elinkeinoelämä Mikko Helander, kuopiolaissyntyinen M-Realin, Metsä-Tissuen, Valmetin, Metson ja Keskon entinen johtaja. Niilo I. Jokinen (1885–1966), Karjatalousopiston johtaja, maanviljelysneuvos Osmo P. Karttunen, kuopiolaissyntyinen Ahti Karjalaisen ensimmäisen hallituksen valtiovarainministeri. Hanna Korvela, tekstiilitaiteilija joka tunnetaan erityisesti paperinarusta valmitetuista designtuotteista. Hugo Lignell ja August Piispanen, apteekkarit, jotka aloittivat vuonna 1872 Lignell & Piispasen alkoholivalmistuksen. Erkki Moisander, Kuopiossa vaikuttanut kokoomuksen kansanedustaja, Keran ja Lähivakuutuksen toimitusjohtaja. Hanna Partanen ja hänen miniänsä Irene Partanen, Suomen kuuluisimmat kalakukkoleipurit. Ritva-Liisa Pohjalainen, Kuopiossa elämäntyönsä tehnyt kunniatohtori; koru-, vaate- ja taidemuotoilija. Gustaf Ranin, Kuopion ensimmäisiä tukkukauppiaita ja laivanvarustaja. Herman Saastamoinen, kauppaneuvos ja suomalainen suuryrittäjä. Saastamoisen perheyhtiö oli 1900-luvun tunnetuin kuopiolaisyritys. Viktor Julius von Wright, huonekalutehtailija jonka toiminnan vuoksi Suomen työväenliikkeen alkuvaihetta nimitetään wrightiläiseksi työväenliikkeeksi.
Kirjallisuus, toimittajat Juhani Aho Kuopion lyseossa vuosina 1872–1880 opiskellut kuuluisa suomalainen kirjailija. Hän myös kirjoitti Kuopion lehtiin ja kävi myös usein kotiseudullaan jossa tapasikin tulevan vaimonsa Venny Soldanin Kuopion laulujuhlilla.Kirjaston nielemät, Minna ja miehet nuoret. Osa 4: Juhani Aho, Kanttilan soffa ja koiran elämäkerta Minna Canth, suomalainen kirjailija, asui Kuopiossa kahteen otteeseen noin puolet elämästään ja häntä voidaan pitää kenties kaikkein merkittävimpänä kuopiolaisena. Eeli Granit-Ilmoniemi, opettaja, toimittaja ja sukututkija, joka perusti Suomen Sukututkimusseuran vuonna 1917. Lauri Hei, Kuopiossa asuva palkittu runoilija, kuvataiteilija ja Kuopiossa toimiva taidenäyttelyjen kuraattori Maria Jotuni, kuopiolaissyntyinen kuuluisa kirjailija ja näytelmäkirjailija. Elina Karjalainen, kuopiolainen toimittaja ja kirjailija joka tunnetaan erityisesti Uppo-Nallesta kertovista lastenkirjoistaan. Pekka Kejonen, palkittu runoilija, kirjailija ja entinen jazz-muusikko jota pidetään suomalaisen beat-kirjallisuuden isänä. Seppo Kononen, Savon Sanomien toimittaja, kotiseutuneuvos, pelimanni Anna Krogerus, palkittu kuopiolaissyntyinen kirjailija ja dramaturgi. Sirpa Kähkönen, palkittu kuopiolaissyntyinen kirjailija ja suomentaja jota inspiroivat hänen kotikaupungissaan Kuopiossa vaikuttaneet Minna Canth ja Juhani Aho. Martti Merenmaa,toimittaja ja kirjailija jonka tuotantoon kuuluu 35 romaania vuosina 1921–1966, sekä joitakin runoteoksia. Aaro A. Nuutinen, kuopiossa syntynyt toimittaja ja kirjailija joka käytti myös nimimerkkejä Aukusti ja Aaro A. Arola Simo "Aapeli" Puupponen, palkittu kirjailija, toimittaja, ja Pohjois-Savo ja Savon Sanomat -lehtien pakinoitsija. J. V. Snellman, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa, joka muutti Kuopioon vuonna 1843. Snellman kykeni vaikuttamaan Kuopiostakin käsin koko maan asioihin, näkyvimmässä osassa olivat hänen perustamansa sanomalehdet, ruotsinkielinen Saima sekä suomenkielinen Maamiehen Ystävä. Jouko Tyyri, maalaisliiton kaupunkiradikaali ja sudeettisavolainen, 1950 Lauttasaaresta Kuopioon muuttanut toimittaja, Savon Sanomien elinikäinen avustaja ja kulttuuritoimittaja. Hän toimi kulttuuriministerinä 1971-1972 ja kääntyi Presidentti Kekkosen puolustajasta vastustajaksi 1976.
Kuvataide, valokuvaus, arkkitehtuuri Ilmari Aalto, oli Kuopiossa syntynyt taidemaalari, joka kuului Marraskuun ryhmään. Victor Barsokevitsch oli Kuopiossa kuvaamoaan pitänyt valokuvaaja, joka oli 1800–1900-lukujen vaihteen tunnetuimpia valokuvaajia Suomessa. Pekka Halonen, taidemaalari ja professori joka tunnetaan etenkin talvista luontoa ja lumista metsää kuvaavista maisemamaalauksista. Jaakko Julkunen, valokuvaaja joka kuvasi huumorin ja realismin keinoin erityisesti itäsuomalaisia ihmisiä. Hän sai valokuvataiteen valtionpalkinnon kaksi kertaa. Pauno Pohjolainen, palkittu taidemaalari, kuvanveistäjä ja kuvataiteilija. Juho Rissanen, kuuluisa suomalainen taidemaalari. Ellen Thesleff, taidegraafikko ja taidemaalari. Thesleffiä pidetään yhtenä Suomen ensimmäisistä ekspressionisteista ja yhtenä merkittävimmistä pohjoismaisista kuvataiteilijoista. Fridolf Weurlander, kuvataiteilija joka tunnetaan pääasiassa järvimaisemamaalauksistaan. von Wrightin taiteilijaveljekset Magnus, Wilhelm ja Ferdinand. Maisema-, lintu- ja muotokuvamaalariveljekset, jotka syntyivät 1800-luvulla Kuopion pitäjässä.
Musiikki Atso Almila, kapellimestari, säveltäjä ja pasunisti. Aaro Jalkanen, ”Kallavesj”-laulun sanoittaja, lakimies, toimittaja ja diplomaatti Sakari Kuosmanen, laulaja ja näyttelijä, useita sooloalbumeita ja yhteistyötä Sleepy Sleepersin, Leningrad Cowboysin ja Juice Leskisen kanssa. Hän on myös ohjaaja Aki Kaurismäen luottonäyttelijä. Erja Lyytinen, Kuopiossa syntynyt ja opiskellut maailmallakin kuuluisa blueskitaristi, laulaja ja lauluntekijä. Ensimmäinen Sibelius-Akatemiasta valmistunut sähkökitaraa pääaineenaan opiskellut nainen. Tatu Pekkarinen, laulusanoittaja, kirjailija ja elokuvakäsikirjoittaja joka tunnetaan ennen kaikkea iskelmä- ja kuplettisanoittajana, Johanna Rusanen-Kartano ja hänen veljensä Ville Rusanen, oopperalaulajia. Tuomo Saikkonen, muusikko, joka tunnetaan Mokoman kitaristina ja taustalaulajana. H. Olliver Twisted (Olli Herman Kosunen) Reckless Love -yhtyeestä, syntynyt Kuopiossa. Annikki Uimonen, vuonna 1936 kuollut oopperalaulaja. Jenni Vartiainen, Popstars-ohjelmasarjasta ponnistanut laulaja, jolla on useita Emma-palkintoja ja jonka levyjä on myyty vuonna 2011 mennessä yli 220 000 kappaletta. Petri & Pettersson Brass, Maalaismaisema-hittilevyn vuonna 1971 levyttänyt pop-yhtye, jonka solistina toimii Ilkka "Petri" Pettersson. DJ Nite, yksi ensimmäisistä suomalaisista tiskijukista. Tarot, yksi suomalaisen heavy metalin pioneeriyhtyeistä. Turmion Kätilöt, metalli- ja konemusiikkia yhdistävä yhtye. Verjnuarmu, savon murteella laulava metalliyhtye.
Politiikka Martti Ahtisaari, Suomen tasavallan presidentti vuosina 1994–2000. Varttui Kuopiossa jossa tapasi tulevan vaimonsa Eevan, ja kävi keskikoulun loppuun Kuopion Lyseossa. Eero Haapalainen, kuopiolaissyntyinen poliitikko, toimittaja, Suomen Ammattijärjestön puheenjohtaja ja Suomen työväen punaisen kaartin ylipäällikkö Suomen sisällissodan aikana. Juuso Häikiö, varatuomari, hovioikeudenneuvos, everstiluutnantti evp. ja kokoomuksen kansanedustaja yli 20 vuoden ajan. Osmo P. Karttunen, Ahti Karjalaisen ensimmäisen hallituksen valtiovarainministeri, vuorineuvos ja Saastamoisen säätiön perustaja. Paavo Lipponen, kuopiossa opiskellut suomalainen poliitikko ja Suomen pääministeri vuosina 1995–2003. Leena Luhtanen, SDP:n kansanedustaja ja ministeri. Eino Luukkonen, Kuopion kaupunginjohtaja 1962–1975 Harri Pursiainen, poliittisesti sitoutumaton liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö. Anders Johan, Gustaf Adolf ja Karl August Ramsay, Savon ja Karjalan läänin kuvernööri- ja valtioneuvossuku. Heikki Riihijärvi kansanedustaja kolmen vaalikauden ajan vuosina 1983–1995 ja Suomen Maaseudun Puolueen puheenjohtaja 1989–1991. Markku Rossi, Suomen Keskustan kansanedustaja Mirja Ryynänen, Suomen Keskustan kansanedustaja ja europarlamentaarikko. Eino Räsänen, kansanedustaja (Keskusta), herastuomari, sosiaalineuvos Raimo Tuomainen, terveyssosiologi, keskeinen terveyspoliittinen ja tutkimusteema on medikalisaatio. N. R. af Ursin, vuosisadan vaihteen työväenliikkeen ja ensimmäisen yksikamarisen eduskunnan näkyvä hahmo. Iiro Viinanen, kokoomuspoliitikko ja valtiovarainministeri. Toivo Yläjärvi, keskustapuolueen kansanedustaja ja ministeri 1970- ja 1980-luvuilla.
Sotilasura Simo Brofeldt, Kuopiossa syntynyt lääkäri, lääkintäeversti ja Mannerheim-ristin ritari. Pentti Iisalo, Mannerheim-ristin ritari joka kävi koulunsa Kuopiossa ja osallistui innokkaasti Karjala-seurojen ja Kuopion suojeluskunnan toimintaan. Juhani Kaskeala, Kuopiolaissyntyinen amiraali joka toimi Suomen puolustusvoimain komentajana 2001 – 2009. Eino Kuvaja, Kuopiolainen Mannerheim-ristin ritari joka on voittanut talviolympialaisissa Sankt Moritzissa 1928 ja Garmisch-Partenkirchenissa 1936 epävirallisena lajina olleessa sotilaspartiohiihdossa Suomen nelimiehisen joukkueen jäsenenä hopeaa.