Black and Blue on The Rolling Stonesin huhtikuussa 1976 julkaistu studioalbumi. Albumilla soittaa yhtyeen uusi kitaristi Ron Wood, joka korvasi Mick Taylorin. Wood tosin teki ensiesiintymisensä The Rolling Stonesin riveissä jo edellisellä albumilla It's Only Rock 'n Roll, jolla Wood soittaa kitaraa nimikappaleella It’s Only Rock ’n’ Roll (But I Like It). Virallisesti Woodista tuli The Rolling Stonesin jäsen vuonna 1975. Black and Blue toi esiin Mick Jaggerin kiinnostuksen funkiin ja diskoon ja Keith Richardsin syventymisen reggaehen. Levy koostuu pääasiassa ”jamipohjaisista” kappaleista.
Albumi nousi viidentenä peräkkäisenä Rolling Stones -levynä Yhdysvaltain listaykköseksi. Yhtyeen kotimaassa Britanniassa sijoitus oli toinen. Rock-kriitikko Lester Bangs kirjoitti Black and Bluen olevan ”ensimmäinen merkityksetön Stones-albumi”. Hänen mielestään yhtye oli täydellisesti ajan vaatimusten mukainen, mutta kiihko on poissa, ja siksi heillä ei oikeastaan ole enää mitään merkitystä.
Levyn hitiksi muodostui singlenä ennen itse albumia julkaistu ”Fool to Cry”. Kappaleen tarinassa köyhä poika haikailee rakastamansa naisen perään.
Työstö
Levyn äänittäminen alkoi eri studioissa ennen edellisvuoden Yhdysvaltain-kiertuetta. Se saatiin valmiiksi New Yorkissa helmikuussa 1976.
Kappaleet Kaikki kappaleet kirjoittaneet Mick Jagger ja Keith Richards, ellei toisin mainita.
A-puoli
B-puoli
Kokoonpano The Rolling Stones Mick Jagger – laulu, taustalaulu, lyömäsoittimet, kitara, piano, sähköpiano Keith Richards – kitara, taustalaulu, laulu, sähköpiano, basso Charlie Watts – rummut, lyömäsoittimet Bill Wyman – basso, lyömäsoittimet Ron Wood – kitara, taustalaulu
Vierailijat Ollie Brown – lyömäsoittimet Nicky Hopkins – sähköpiano, urut, jousisyntetisaattori Harvey Mandel – sähkökitara Wayne Perkins – kitara, akustinen kitara, sähkökitara Billy Preston – taustalaulu, piano, laulu, urut, kosketinsoittimet, jousisyntetisaattori Ian Stewart – lyömäsoittimet
Lähteet
Luokka:The Rolling Stonesin albumit Luokka:Vuoden 1976 albumit