Suomen Golfliitto (lyh. SGL) on golfin kattojärjestö Suomessa. Golfliitto on perustettu vuonna 1957. Liiton toiminnan tarkoituksena on toimia golfurheilun alalla toimivien seurojen toiminnallisena yhdyssiteenä ja keskuselimenä Suomessa. Golfliitto on kansallisesti Suomen Olympiakomitean jäsen. Kansainvälisesti Golfliitto vastaa yhteydenpidosta Kansainväliseen Golfliittoon (IGF), Euroopan Golfliittoon sekä golfin säännöistä päättäviin R&A:han Euroopassa ja Yhdysvaltojen golfliittoon.

Vuonna 2019 liitolla oli 129 jäsenseuraa, joissa on yhteensä noin 140 000 jäsentä. Golfkenttiä oli 181, joilla pelattiin vuoden aikana 2,9 miljoonaa kierrosta.

Golfliiton toiminnanjohtaja on Juha Korhonen ja hallituksen puheenjohtaja on Antti Tiitola. Golfliitossa toimii eri tehtävissä noin 100 luottamushenkilöä.

Historia

Suomen Golfliitto perustettiin vuonna 1957, jolloin pelattiin ensimmäisen kerran virallisesti Suomen mestaruudesta sekä miesten että naisten sarjoissa. Golfin profiili nousi Suomessa 1980-luvun alussa. Toinen täysimittainen kenttä rakennettiin Espooseen 1982. Vuosikymmenen lopulla golfkenttiä nousi eri puolille maata ja seurojen jäsenmäärä kasvoi. Kilpagolfin merkkitapaus oli Mikko Ilosen amatöörien British Openin voitto vuonna 2000. Naisten puolella tunnettuja golfin pelaajia ovat olleet Minea Blomqvist ja Riikka Hakkarainen.

Toiminta

Vuonna 2019 liiton painopistealueet olivat: Talous- ja toimintaolosuhteet (mm. aktiivisen pelaajamäärän kasvattaminen) Juniorigolf (mm. kiinnostuksen lisääminen) Naisgolf (mm. naisgolfaajien määrän kasvattaminen) Kilpagolf (mm. olympialaisjoukkueen kasaaminen) Viestintä (mm. golfin näkyvyyden kasvattaminen)

Talous

Tulot ja menot

Golfliiton tulot koostuvat pääosin seurojen jäsenmaksuista, tapahtumien osallistumismaksuista, yhteistyötuotoista ja avustuksista. Liiton suurimmat menoerät ovat henkilöstökulut ja ostetut palvelut. Liiton tuotoista yli 80 prosenttia muodostuu jäsenmaksuista.

Vuonna 2025 liiton kokonaistuotot olivat noin 5,9 miljoonaa euroa. Suurin tuottoerä oli varainhankinta eli pääosin seurojen jäsenmaksut, 3 952 322 euroa, minkä lisäksi varsinaisen toiminnan tuottoja kertyi 1 291 785 euroa, sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuottoja 84 177 euroa sekä valtion yleisavustusta 580 000 euroa. Suurimmat kuluerät olivat muut kulut 4 431 000 euroa ja henkilöstökulut 1 442 969 euroa. Tilikausi oli 5 360 euroa alijäämäinen. Vuoden 2025 lopussa liitolla oli 17 kokoaikaista työntekijää, ja palkkoja ja palkkioita maksettiin 1 209 553 euroa. Liiton oma pääoma oli noin 1,75 miljoonaa euroa, ja toimintakertomuksen mukaan liitto oli vakavarainen ja sen omavaraisuusaste hyvä.

Vertailun vuoksi vuonna 2019 liiton tuotot olivat yhteensä 4 910 691 euroa ja kulut 4 916 817 euroa, jolloin tilikausi oli 6 126 euroa alijäämäinen. Henkilöstökulut olivat tuolloin noin 1 289 000 euroa.

Valtionavustukset

Golfliiton suurin ulkoisen rahoituksen lähde on Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntaa edistäville järjestöille jakama yleisavustus. Avustus on golfin lajiliittoluokassa ollut 2020-luvulla noin puoli miljoonaa euroa vuodessa ja kasvanut vuosittain: vuonna 2023 se oli 575 000 euroa, vuonna 2024 noin 556 000 euroa, vuonna 2025 580 000 euroa ja vuonna 2026 609 000 euroa.

+ Suomen Golfliiton saama Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus Vuosi OKM:n yleisavustus Muut valtionavustukset 2016 510 000 € 95 000 € 2017 510 000 € 58 000 € 2018 510 000 € 80 000 € 2019 510 000 € 50 000 € 2023 575 000 € 2024 555 968 € 2025 580 000 € 2026 609 000 €

Vuonna 2026 osa lajiliittojen yleisavustuksista myönnettiin ensimmäistä kertaa kaksivuotisina monivuotisen kokeilun osana.

Petteri Orpon hallituksen kaudella valtionavustuksiin kohdistui leikkauspaineita. Vuodelle 2025 kaavailtu 14 prosentin leikkaus liikuntajärjestöjen avustuksiin ei lopulta toteutunut. Se olisi Golfliiton toiminnanjohtaja Juha Korhosen mukaan tarkoittanut liitolle noin 80 000 euron menetystä. Vuosille 2026–2027 kaavailtiin Golfliiton osalta jopa noin 28 prosentin eli noin 160 000 euron leikkausta, mitä Korhonen luonnehti ”aika kovaksi paukuksi”. Pelätyt leikkaukset eivät kuitenkaan toteutuneet, vaan liiton yleisavustus jatkoi kasvuaan vuosina 2025 ja 2026. Vuoden 2025 toimintakertomuksessa liitto piti yhtenä talouden epävarmuustekijänä sitä, että yleisavustus on riippuvainen poliittisista suhdanteista.

Jäsenmaksut

Jäsenmaksut ovat Golfliiton suurin yksittäinen tulonlähde. Vuonna 2023 jäsenmaksutuotot olivat noin 4,3 miljoonaa euroa. Liitto perii jäsenseuroiltaan jäsenmaksua, joka säilyi vuodesta 2012 lähtien aikuisjäseniltä 30 euron ja junioreilta 9 euron suuruisena.

Jäsenmaksun korottamista yritettiin useaan otteeseen tuloksetta. Marraskuussa 2015 liittovaltuusto äänesti hallituksen esittämää aikuisten jäsenmaksun korotusta (30 eurosta 32 euroon) vastaan äänin 22–11, minkä seurauksena hallitus joutui hakemaan noin 300 000 euron säästöjä seuraavan vuoden talousarvioon. Hallituksen puheenjohtaja Timo Laitinen oli ennen äänestystä ilmoittanut kokevansa esityksen kaatumisen arvovaltatappiona.

Liittokokous hyväksyi jäsenmaksun korotuksen vasta 28. marraskuuta 2025 äänin 117–46. Korotuksen myötä jäsenmaksu nousi vuonna 2026 aikuisjäseniltä 32 euroon ja junioreilta 10 euroon. Toiminnanjohtaja Juha Korhonen perusteli korotusta liiton vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden kehittämisellä, panostuksilla digitaaliseen kehitykseen sekä inflaatiolla, sillä jäsenmaksua oli viimeksi korotettu 15 vuotta aiemmin. Samassa kokouksessa hyväksyttiin liiton strategia vuosille 2026–2030.

Kritiikki

Golfliiton rahankäyttöön ja talouden avoimuuteen on kohdistunut arvostelua. Vuonna 2015 golfmedia GoGolf katsoi, että liiton rahankäytöstä viestiminen oli puutteellista eikä talous avautunut riittävästi edes budjetista päättäville liittovaltuutetuille, joille budjettiesitys lähetettiin luottamuksellisena. Useat liittovaltuutetut arvostelivat sitä, että budjettiesityksessä summat esitettiin liian yleisellä tasolla. Arvostelua herättivät myös liiton henkilökunnan palkkataso ja johdon matkustaminen sekä se, että jäsenmaksusta koettiin liian suuren osan kuluvan hallintoon.

Liiton jäsenmaksun korotuspäätökset ovat herättäneet jäsenistössä keskustelua siitä, saavatko tavalliset golfarit jäsenmaksulleen vastinetta ja mihin liiton varat käytetään. Liiton puolustajat ovat huomauttaneet, että Golfliitto toimii pienemmällä henkilöstömäärällä kuin vastaavan kokoiset liitot Norjassa ja Tanskassa.

Kesäkuussa 2026 Golfliiton saama valtionavustus nousi laajempaan julkiseen keskusteluun, kun Helsingin Sanomat vertasi liikunta- ja nuorisojärjestöjen avustuksia samaan aikaan leikattaviin sosiaali- ja terveysjärjestöjen Stea-avustuksiin. Lehden mukaan Golfliitto sai valtiolta suunnilleen saman summan, noin 600 000 euroa, kuin sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajava Seta, jonka rahoitus oli vaarantumassa. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman sanoi lehdelle leikkaavansa mielellään myös nuoriso- ja liikuntajärjestöjen avustuksia, jos hän vastaisi niistä.

Lähteet

Aiheesta muualla Suomen Golfliitto

Golfliitto Luokka:Suomen golf