right|150px|thumb|Nils Gadolin Nils Ero Gadolin (25. syyskuuta 1889 Mikkeli – 12. maaliskuuta 1944) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti. Hänen vanhempansa olivat kenraalimajuri Guido Gadolin ja Aino Helena Savander, puolisonsa vuodesta 1923 Marie Louise Juselius. Eronnut 1924.Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975Genos 1983: 18-22.Backström 1983.
Opinnot Gadolin kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1908 ja jatkoi opintojaan teknisen korkeakoulun arkkitehtiosastolla vuosina 1908–1911, sekä Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan historiankielten osastolla vuosina 1909–1910. Hän ehti tehdä vielä opintomatkat Saksaan ja Itävaltaan 1911–1914 ennen sotilasuraansa.
Jääkäriaika thumb|300px|Jääkäripataljoona 27:n 3. komppania. Gasolin liittyi Saksassa olevaan jääkäripataljoona 27:ään Lockstedtin leirille 2. komppaniaan 5. maaliskuuta 1915. Hänet siirrettiin 3. komppaniaan 10. marraskuuta 1916, jossa toimi ylijoukkueenjohtajana (oberzugführer).Suomen sisällissota 1927: 158. Hänelle myönnettiin rautaristi 19. marraskuuta 1916. Gadolin osallistui Misse-joen, Riianlahden ja Aa-joen taisteluihin. Riianlahdella hän sai 12. marraskuuta 1916 johdettavakseen tiedusteluosaston.
Suomen sisällissota Katso myös: Suomen sisällissota Suomeen (Vaasaan) Gadolin saapui pääjoukon mukana 25. helmikuuta 1918 majuriksi ylennettynä. Suomen sisällissodassa hän sai johdettavakseen 1. jääkärirykmentin (eversti Ausfeld) 2. jääkäripataljoonan,Suomen sisällissota IV 1927: 267. jonka esikunta sijaitsi Seinäjoella. 22. maaliskuuta hän sai johdettavakseen 2. jääkäriprikaatin (eversti von Coler) 4. jääkärirykmentin,Suomen sisällissota 1927 IV 1927: 274. jonka esikunta sijaitsi Savonlinnassa. Rykmentti siirrettiin rintamalle 11. huhtikuuta Viipurin valloitukseen.Suomen sisällissota VIII 1927: 326, 329, 347. Huhtikuussa 1918 ammuttiin majuriksi ylennettyä Olof Lagusta kuolettavasti hänen ollessaan Nils Gadolinin ja everstinrouva Thesleffin seurassa. Tapaus jäi tutkimatta, Olof Laguksen veljen Rubenin sinnikkäästä painostuksesta huolimatta.
Sisällissodan jälkeinen aika Sisällissodan loppuhetkillä Gadolin nimitettiin Helsinkiin perustettavan vänrikkikoulun johtoon (ensimmäinen kurssi aloitti Mikkelissä, mutta siirtyi kohta Helsinkiin).Suomen sisällissota VIII 1927: 65. Koulun tarkoituksena oli kouluttaa reservin upseereita. Seuraavana vuonna hänet nimitettiin Karjalan Rykmentti N:o 3:n komentajaksi, jonka nimi muutettiin Viipurin Rykmentiksi.
Komentaja-aikanaan Gadolin osallistui vuonna 1919 nk. Aunuksen retkikuntaan päällikkönä.
Kymenlaakson suojeluskuntapiirin päällikkyyden hän vastaan otti vuonna 1921 ja toimi tehtävässä vuoteen 1922 saakka, jolloin hänet siirrettiin Savon jääkärirykmentin III pataljoonan komentajaksi ja edelleen vuonna 1923 Polkupyöräpataljoona 3:n komentajaksi. Tässä tehtävässä hän oli kunnes vuonna 1923 erosi vakinaisesta palveluksesta. Hänet haudattiin Helsinkiin.
Lähteet Backström, Åke: Suomen jääkärit 1983 – lisäyksiä ja korjauksia jääkärimatrikkeliin. Genos 1983. Genos 54/1983 Jernström, Erik: Jääkärit maailmansodassa, Sotateos oy Helsinki 1933 Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938. Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 . Toim. Donner, Svedlin ja Nurmio, Suomen Vapaussota I - VIII, Gummerus oy: Jyväskylä 1927.
Viitteet
Luokka:Jääkärieverstit Luokka:Vuonna 1889 syntyneet Luokka:Vuonna 1944 kuolleet