Väinö Jeremias Sipilä (24. joulukuuta 1897 Pälkäne – 12. syyskuuta 1987 Pälkäne) oli suomalainen kestävyysjuoksija, joka tunnetaan myös nimillä Pälkäneen hirvi ja Pälkäneen orhi.
Urheilusaavutukset Hänen parhaat kansainväliset saavutuksensa olivat 20 000 m:n ja 30 000 m:n maailmanennätykset sekä neljäs sija Pariisin olympialaisten 10 000 m:llä. Sipilä osallistui myös Amsterdamin (1928) olympialaisiin sijoittuen 15:nneksi maratonilla. Lisäksi hän voitti muun muassa neljästi maastojuoksun Suomen mestaruuden. Hän voitti kolme kertaa Suomen Urheilulehden maratonin eli 25 000 metrin katujuoksun 1920-luvulla ja saavutti näin kiertopalkintona olleen ”Mäntysen Hirven”-pienoispatsaan.
Sipilä edusti aktiiviuransa aikana Tampereen Pyrintöä ja toimi myöhemmin Pälkäneen Lukossa, muun muassa seuran puheenjohtajana 1940–1961.
Pesäpallo Väinö Sipilä pelasi pesäpalloa vuonna 1922 Toijalan suojeluskunnan joukkueessa ja voitti samana vuonna SM-hopeaa pesäpallon Suomen mestaruuskilpailuissa.
Huomionosoitukset
Väinö Sipilä on palkittu Suomen urheilun kultaisella ansioristillä.
Väinö Sipilän kotipaikkakunnalla Pälkäneellä on nimetty hänen lenkkeilymaastoonsa johtava tie Väinö Sipilän tieksi. Pälkäneen urheilukentän laidalla on Anitta Toivion veistämä kolmen pienveistoksen sarja, joista yksi esittää Sipilää ja kaksi muuta pikaluistelija Toivo Salosta ja paralympialaisvoittaja Jouko Gripiä.
Saavutukset Yleisurheilu: SM-kultaa: (1923) ja (1925) 5 x viestikultaa 1924 Maastojuoksun henkilökohtainen mestaruus 1923, 1924,1925 ja 1929 Maastojuoksun joukkuekultaa 1923, 1924,1925 ja 1927 SM-hopeaa: (1922, 1923 ja 1924) (1922 ja 1924) estejuoksu (1924) (1926, 1928 ja 1932) 5 x viestihopeaa 1916 Maastojuoksun joukkuehopeaa 1929, 1932 (pitkä matka) ja 1933 (pitkä matka) SM-pronssia: (1921 ja 1928) (1927) 5 x viestipronssia 1922 ja 1923 Maastojuoksun joukkuepronssia 1928, 1930 ja 1931
Pesäpallo: 1 SM-hopea: 1922
Sukulaisista
Väinö Sipilä tytär Leena myöh. Hussa oli aitajuoksija osallistuen Helsingin olympialaisiin 80 metrin aitajuoksussa ja pikaviestissä. Toinen tytär Hely myöh. Saarinen oli myös pika-aituri ja saavutti SM-mitaleita 1950-luvun alussa. Väinön vanhempi veli Toivo Sipilä saavutti SM-mitaleita myös SM-viesteissä radalla ja maastossa.
Katso myös Väinö Sipilän patsas
Lähteet Satamo, Seppo: Pienistä kivistä mahtava muuri: Pälkäneen Suojeluskunnan ja Lotta Svärd paikallisosaston historia. 351 s. 1997. Turunen, Johannes: Se on Lukko Pälkäneeltä: Pälkäneen Lukko 1934–1994. 189 s. 1994.
Viitteet
Aiheesta muualla
Viisitoistavuotias maratoonari, jolta Tahko kielsi kilpailemisen. Väinö Sipilä ja hänen ainoalaatuinen juoksijauransa, Aamulehti, 12.9.1936, nro 247, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Väinö Sipilä, "Pälkäneen Hirvi", Pohjois-Hämeen juoksu-urheilun uranuurtaja, maailmanennätysmies, neljännesvuosisadan kilparadalla, Aamulehti, 8.8.1937, nro 210, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Suomalaiset kestävyysjuoksijat Luokka:Suomalaiset maastojuoksijat Luokka:Vuonna 1897 syntyneet Luokka:Vuonna 1987 kuolleet