pienoiskuva|Amerikan mantereen satelliittikuva Amerikan historia muodostuu pitkäaikaisesta tapahtumasarjasta Amerikan mantereella. Sen katsotaan alkaneen Amerikan asuttamisesta, ja jatkuneen nykypäivään saakka. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Aasiasta useina eri ryhminä. Vaelluksen ajankohtaa ei ole tarkoin pystytty selvittämään, mutta sen uskotaan alkaneen noin 14 000 vuotta sitten tai aikaisemmin. Suurin osa tutkijoista on hyväksynyt teorian, jonka mukaan muuttoliike on kulkenut Beringin salmen poikki. Kun Kanadan yllä ollut mannerjäätikkö alkoi sulaa, ihmiset saattoivat vaeltaa jäättömäksi muuttuneiden seutujen kautta Amerikkaan. Uusimpien arvioiden mukaan näitä jäättömiä seutuja on arveltu olleen etenkin rannikoilla, nykyään meren pinnan alla olevilla alueilla. Arkeologit ovat löytäneet monia yhtäläisyyksiä Siperian vanhojen yhteisöjen ja Amerikan mantereen asuttajien väliltä.Fagan s. 77. Eräiden nykytutkimusten valossa osa ihmisistä on voinut saapua myös Euroopasta jään reunaa pitkin."Andersson & Henriksson s. 30.
Esikolumbiaaninen Amerikka pienoiskuva|vasen|Mammutti kuului muinaisen Amerikan suurriistaan.
Asuttaminen
Ensimmäisinä saapuneet ryhmät on historiassa nimetty paleointiaaneiksi. Niin sanottu kolmijako erittelee heidät omaksi luokakseen, joka tunnetaan nykyään nimellä amerintiaanit. He olivat kasvisten keräilijöitä, jotka metsästivät myös suurriistaa alkeellisin kivikautisin keihäin. Heidän kulttuurinsa oli pohjaltaan paleoliittinen. Paleointiaanit asuttivat aluksi Alaskaan. Jääkauden jälkeinen ilmojen nopea lämpeneminen sai heidät levittäytymään koko Amerikan alueelle. Varhaiset suurriistan metsästäjät perustivat Pohjois-Amerikkaan mammutteja, hevosia, myskihärkiä, sapelihammaskissoja ja monia muita sukupuuttoon kuolleita suuria nisäkkäitä metsästäneen Clovisin kulttuurin.Waldman1985.s. 2.
Noin 9000–4000 eaa. lähes kaikki suuret riistaeläimet katosivat koko Amerikan mantereelta.Waldman s. 4. Samaan aikakauteen ajoittuvat runsaat työkalu- ja keihäänkärkilöydöt ovat saaneet aikaan otaksumia, joiden mukaan suurriistan joukkotuho olisi liittynyt clovis-kulttuurin harjoittamaan ylimetsästykseen. Paleointiaanit käyttivät apunaan tulta, jonka avulla suuret eläimet ajettiin jyrkänteen reunan yli. Arkeologit ovat löytäneet 12 mammuttien joukkoteurastuspaikkaa. Myös metsästäjien jäljiltä levinneen tulen on uskottu surmanneen suuret määrät eläimiä. Eläimet hävisivät mantereelta kuitenkin eri aikakausina: mammutti eli tasangoilla vielä noin vuonna 4000 eaa., kun taas amerikkalainen hevonen kuoli sukupuuttoon jo paljon aiemmin.Ceram s. 211.
Joidenkin teorioiden mukaan eläinkannan tuhosivat maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset ja tuntemattomat sairaudet.Ceram s. 212. Kaikkein todennäköisimpänä syynä pidetään jääkautta seuranneita luonnonmullistuksia. Ilman nopean lämpenemisen synnyttämää koko mantereen laajuista kosteaa ilmanalaa seurasi kuiva kausi, joka tuhosi suuret määrät eläinten juomapaikkoja.Fagan s. 106.
Monet tutkijat väittävät, että Amerikassa on saattanut olla ihmisiä jo 50 000–20 000 vuotta sitten, muttei tätä ole kyetty pitävästi todistamaan, koska tältä ajalta ei ole tehty luurankolöytöjä ja väitettyjen työkalulöytöjen ajoitukset ovat kiistanalaisia."Andersson & Henriksson s. 28. Sittemmin on kuitenkin myös Etelä-Amerikasta tehty useita Clovisin kulttuuria vanhempia luurankolöytöjä. Monenlaisia yllä mainitusta "vakiintuneesta" näkemyksestä poikkeavia käsityksiä intiaanien alkuperästä on esitetty pohjautuen useimmiten kiistanalaisiin vanhempiin löytöihin.Mann s. 138–140. Joidenkin mielestä Amerikka saatettiin asuttaa purjehtien Tyynenmeren tai Atlantin kautta.
Erään näkemyksen mukaan Etelä-Amerikan asukkaat olisivat olleet polynesialaisia, jotka olisivat purjehtineet Tyynenmeren poikki. Asutus levisi nopeasti, ja noin 25 000 eaa. ihmisiä asui luolissa nykyisen Brasilian alueella. Muuttoaaltoja Amerikkaan on saattanut olla useita. Monet tutkijat kuitenkin pitävät meren ylityksiä epätodennäköisinä ja uskovat, että asutus olisi näissäkin tapauksissa levinnyt nimenomaan rannikoita pitkin.
Valtaosa uusista asukkaista eli metsästäjä-keräilijöinä, mutta Keski-Amerikassa ja Andeilla intiaanit asettuivat asumaan kyliin ja alkoivat viljellä maissia noin 9 000 vuotta sitten. Maanviljely johti joillain alueilla väestönkasvuun ja kaupunkimaisten yhteiskuntien syntyyn. Noin 3000–0 eaa. syntyi Keski-Amerikkaan ja Andeille maanviljelyalueilla monia kehittyneitä intiaanikulttuureja, joista tunnetuimmat ovat atsteekit, mayat ja inkat. Näitä oli edeltänyt pitkä kehittyvä perinne. Kirjoitus keksittiin Mesoamerikassa joskus vuoden 900 eaa. paikkeilla.
Pohjois-Amerikka
Pohjois-Amerikan varhaisin kulttuuri oli arkeologien tekemistä löydöistä päätelty liikkuva suurriistan metsästäjien paleointiaanien Clovis-kulttuuri, jonka jälkeen tuli muun muassa biisonin metsästäjien Folsomin kulttuuri. Tästä kehittyi ajan kuluessa lukuisia kulttuureja, ja niinpä Pohjois-Amerikka jakautui moniin kulttuurialueisiin. Niin sanotulla arkaaisella kaudella kehittyi monia paikallisia hyvin omaleimaisia kulttuureja, muun muassa Suurten järvien kuparikulttuuri ja lounaisen alueen kuivien seutujen Cochise-kulttuuri. Jotkut arkaaisen kauden kulttuurit saattoivat varsinkin loppupuolella olla kiinteitä kyläkulttuureja, mutta useimmat perustuivat pienten ryhmien harjoittamaan metsästykseen ja keräilyyn.Waldman s. 20. pienoiskuva|Vanhoihin kuvauksiin perustuva maalaus Mississipin muinaisen kulttuurin aikaisesta intiaanikylästä. Pohjois-Amerikassa alkoi esiintyä ensimmäisiä kiinteitä kulttuureja 500 eaa. – 500 jaa. (muun muassa Hopewell-intiaanit). Intiaanit alkoivat viljellä maata ja pystyttivät hautakumpuja. Pohjois-Amerikan intiaanit rakensivat ensimmäiset kaupunkinsa Mississipin laaksoon 700-luvulla. Tästä alkaneen Mississippin kulttuurin näkyvimmäksi paikaksi nousi suurkaupungin mittoihin yltänyt Cahokia.Myös anasazit rakensivat puebloiksi sanottuja kyliä tai pikkukaupunkeja Coloradossa.Santoro s. 46.
Eurooppalaisten tullessa Pohjois-Amerikkaan, oli siellä satoja eri intiaaniheimoja ja -kieliä. Siirtolaisten saapuminen aiheutti tuhoa mantereen väestössä sairauksien ja sotien muodossa. Kolmen eri vuosisadan aikana suurin osa alkuperäisasukkaista ajettiin mailtaan ja siirrettiin 1800-luvun loppuun mennessä ahtaisiin reservaatteihin.
Mesoamerikan korkeakulttuurit
Keski-Amerikassa kehittyi luokkiin kerrostuneen yhteiskunnan omaavia korkeakulttuureja, jotka kehittivät omaa kirjoitustaitoa ja tähtitiedettä. Usein ne olivat erilaisiin uhrimenoihin perustuvan monijumalaisen uskonnon kyllästämiä yhteisöjä, joita johti perinnöllinen papisto ja soturieliitti. Ennen varsinaista kulttuurikehitystä alkoi maissin viljely noin 5000–4500 eaa. Viljelyn kehittyminen on saattanut alkaa kun ihmiset huomasivat syksyllä poisheitettyjen siementen itävän seuraavan kevään aikana. Ensimmäinen viljelykasvi oli luultavasti hirssi, jota seurasi maissi.Mann s. 193. Runsaat maissipellot takasivat hyvän elintason ja olivat avain Mesoamerikan korkeakulttuurin syntymiseen.Man s. 200. pienoiskuva|Mayojen raunioitunut keskus Palenque
Kulttuurikehityksen aloittajina pidetään 1200 eaa. aloittaneita olmeekkeja, jotka rakensivat muun muassa San Lorenzon ja La Ventan seremoniakeskukset, joissa oli kivimonumentteja ja valtavia maakumpuja. Lännempänä Oaxacan laaksossa ja vuorillakin elävät sapoteekit saattoivat keksiä kirjoituksen noin 500 eaa. ja luoda ensimmäisen kaupunkivaltion vuoden 100 eaa. tienoilla. Mesoamerikan merkittävin sivistyskulttuuri olivat pian olmeekkien jälkeen aloittaneet mayat, joiden matemaattiset taidot olivat aikaansa nähden edistyneitä ja joilla oli hyvin tarkka kalenteri. Mayat olivat myös taitavia rakentajia. Toisaalta mayojen eliitti korosti jumalisuuttaan ja mayojen kaupunkivaltioiden välillä käytiin alituisesti sotia. 600-luvulle tultaessa Meksikon keskiylängön Teotihuacán ja maya-kulttuurit olivat vahvimmillaan, mutta alkoivat rapistua 700-luvulla osin ehkä kuivuuteen, osin sotiin. Niinpä intiaaniheimojen väliset sodat hävittivät useita kulttuureja, ja lopulta vuoteen 900 menneessä pohjoisesta tulleet barbaariheimot olivat valloittaneet Meksikon alueen.Waldman s. 13.
Pohjoisesta tulleet nahuatlia puhuvat barbaarit sulautuivat paikallisiin intiaaniheimoihin ja omaksuivat näiden sivistyneen yhteiskunnan. Ensiksi Meksikon eteläistä ylänköä hallitsivat tolteekit noin 980–1160. Pohjoisesta hyökkäsi taas uusia heimoja, chichimeekkejä, jotka saivat noin 1300 jaa. Meksikon laakson herruuden tepaneekeille. Asteekit kukistivat tepaneekit 1420-luvulla ja alkoivat pian laajentaa valtaansa, joka ulottui pian Meksikon lahdelle. He olivat kukoistuksensa huipulla,kun espanjalaiset konkistadorit saapuivat Keski-Amerikkaan 1519. Maya-alueella oli vallinnut tolteekkivaikutteinen mayakulttuuri muun muassa Mayapánissa ja Chichen Itzássa noin 100–1440, mutta se tuhoutui pääosin ennen eurooppalaisten tuhoa. Vuosien sotien jälkeen Keski-Amerikka siirtyi espanjalaisten haltuun. Karibian hallinta sen sijaan jakautui useiden eurooppalaisten valtioiden kesken.
Etelä-Amerikka
Etelä-Amerikassa alkoi ilmetä merkkejä varhaisesta puutarhaviljelystä noin 8000–6000 eaa. Maissia saatettiin viljellä jo noin 6000–4000 eaa., mutta peruna, papu, purpitsa jne. olivat siihen aikaan merkittävämmällä sijalla. Saviastiat keksittiin ehkä Amazonin alueella, mistä niitä on löydetty ajalta noin 5000 eaa. Taperinhasta. Asutus alkoi siirtyä kiinteisiin kyliin jo noin 5000 eaa. Noin 4000–3500 eaa. kesytettiin laama ja alpakka, ja noin 3500 eaa. alettiin viljellä puuvillaa. Noin 3500 eaa. nousi Ecuadorissa Valdivian kulttuuri, joka tuotti hyviä saviastioita ja jossa alkoi näkyä yhteiskunnallinen eristyminen. Noin 3100–1800 eaa. kehittyi Perun rannikon jokilaaksoissa temppeleitä rakentanut Norte Chicon kulttuuri, joista tunnetuin muinaiskaupunki Caral on luultavasti ajalta 2600 eaa. Etelä-Amerikan suuret kulttuurit sijaitsivat kaikki Keski-Andeilla Ecuadorin, Perun ja Bolivian seuduilla. pienoiskuva|Inkojen Macchu Picchu Noin 1800 eaa. saviastiat levisivät Peruun, missä rakennettiin suuria temppelikeskuksia Casma-joen laaksossa, muun muassa Cerro Sechinissä. Saviastioiden poltossa käytetty keramiikkauuni mahdollisti metallinkäsittelyn, lähinnä kullan ja kuparin muokkauksen, kehittymisen vuosina 1500–800 eaa. Noin 850 eaa. Andeilla levisi Chavinin kulttuuri, ja vuoden 0 eaa. tienoilla syntyi Moche-valtio Pohjois-Perun rannikolle. 900-luvulla Huari ja Tiahuanaco olivat hallitsevat kulttuurit Andien vuoristoissa. Niiden pääkaupungit kuitenkin äkillisesti hylättiin vuoden 1000 tienoilla, ehkä kuivuuden takia.
Perimätiedon mukaan inkojen ensimmäiset hallitsijat tulivat tulevan pääkaupungin Cuzcon laaksoon vuoden 1200 tienoilla. Hallitsijat kutsuivat itseään Auringon lapsiksi, ja olivat todennäköisesti vieraan valloittajaheimon jäseniä. Tästä alkoi inkojen nousu, ja käytännössä inkavaltakunta syntyi 1438 sotapäällikkö Pachacutecin valloittaessa naapuriheimot. Espanjalaisen Pizarron johtamat konkistadorit saapuivat Etelä-Amerikkaan 1532. Vain kahdessa vuodessa he hävittivät ja valloittivat inkavaltakunnan. Inkat kapinoivat pitkään tämän jälkeenkin. Alueelle muodostettiin Perun varakuningaskunta.
Löytöretket ja kolonisaatio
Siirtomaa-aika pienoiskuva|Columbuksen maihinnousu 1492.