Antell on suomalainen sivistyssuku, jonka tunnetuin haara on aateloitu 1800-luvulla. Samannimisiä sukuja on Suomessa useita muitakin, sillä varsinkin nimen Anttila ruotsintaminen Antelliksi on aikanaan ollut yleistä. Suvun varhaisimmaksi edustajaksi on katsottu 1500-luvun puolivälissä Saloisten pitäjän Piehingin kylän Anttilan talon isäntänä toiminut Antti Pekanpoika. Hänen jälkeläisekseen oletettu 1600-luvun puolivälissä elänyt Paltamon kirkkoherra Johan Matthiae Antilius (myös Anthelius tai Anttelius) on suvun varsinainen kantaisä. Hänen pojanpoikansa alkoivat käyttää nimestä lyhyempää muotoa Antell. Kuopion läänin maaherra Samuel Henrik Antell aateloitiin vuonna 1866 ja suku introdusoitiin Suomen ritarihuoneeseen vuonna 1868 numerolla 242. Aatelissuvun tunnuslause on Labora (”Tee työtä!”).
Suvun jäseniä Julius Conrad Antell (1768–1835), laamanni, tullihallituksen ylijohtaja ja Oulun läänin vt. maaherra Viitattu 23.5.2020. Samuel Henrik Antell (1810–1874), Viipurin kunnallispormestari, senaattori ja Kuopion läänin maaherra Alexandra Antell (1833–1891) ja Alma Antell (1836–1925), Mikkelissä toimineen Antellin neitien koulun perustajat, Samuel Henrik Antellin sisaria Kasten Antell (1845–1906), eversti, senaattori, Suomen hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja, Samuel Henrik Antellin poika Edvard Johannes Antell (1852–1926), amerikansuomalainen toimittaja, Samuel Henrik Antellin poika Axel Henrik Antell (1853–1908), Virallisen lehden päätoimittaja, Helsingin köyhäinhoitotoimen johtaja, Samuel Henrik Antellin poika (puoliso ruotsintaja Hedvig Elisabeth Antell) Karin Antell (1880–1948), lastenkirjailija ja kääntäjä Kurt Antell (1890–1972), historioitsija, RKP:n poliitikko, Kasten Antellin poika Henrik Antell (1914–2002), suomalainen toimittaja ja diplomaatti.
Taiteen keräilijä ja suurlahjoittaja Herman Antell (1847–1893) on eri sukua.
Lähteet
Luokka:Suomalaiset aatelissuvut