Suomen sotakorvaukset olivat sotakorvauksia, joita Suomen piti toisen maailmansodan jälkeen maksaa Neuvostoliitolle. Joulukuussa 1944 vahvistetun välirauhansopimuksen mukaisesti Suomen oli maksettava Neuvostoliitolle kuuden vuoden aikana sotakorvauksia 300 miljoonan kultadollarin (ns. sotakorvausdollari) arvosta. Sotakorvaussopimuksen allekirjoittivat valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa Helsingissä valvontakomission puheenjohtaja Andrei Ždanov ja pääministeri J. K. Paasikivi. Maksuaika pidennettiin vuoden 1945 lopussa kahdeksaan vuoteen ja kesällä 1948 korvausten nimellisarvo alennettiin 226,5 miljoonaan kultadollariin. Viimeinen sotakorvausjuna ohitti Vainikkalan raja-aseman 18. syyskuuta 1952. Suomi oli ainoa maa maailmassa, joka suoritti sille määrätyt sotakorvaukset. Sotakorvausjärjestelmä perustui tavarantoimituksiin, ei käteismaksuun. Poikkeuksena oli kauppalaivaston alusten luovuttaminen, minkä vaikutus oli kansantalouden pääomavaroja kaventava.
Sotakorvauksia koskeneet neuvottelut syksyllä 1944 kuuluivat ulkoministeriön vastuulle. Neuvotteluihin osallistui myös valtioneuvoston asettama asiantuntijakomitea, jonka puheenjohtajana oli Suomen Selluloosayhdistyksen toimitusjohtaja, vuorineuvos Walter Gräsbeck ja jäseninä Suomen Puunvienti Oy:n toimitusjohtaja Gunnar Jaatinen, MTK:n hallituksen puheenjohtaja Juho Jännes, Tampellan toimitusjohtaja Arno Solin, ulkoministeriön lähetystöneuvos Johan Nykopp ja Wärtsilä-yhtymän pääjohtaja, vuorineuvos Wilhelm Wahlforss. Vesterinen 2012, s. 26.
Sotakorvausten arvoa ei laskettu käyvin dollarihinnoin vaan kultadollareina vuoden 1938 arvon pohjalta. Kultadollarin arvon on arvioitu olevan noin 15 % normaalia dollaria korkeampi. Suomen markan arvo aleni 50,8 % vuosien 1938 ja 1944 välillä. Tällöin päädytään sotakorvausten 400 miljoonan dollarin kokoluokkaan Suomen markan arvon pohjalta vuonna 1944. Raskaimmillaan 1945–1949 sotakorvaukset sitoivat 15–16 % valtion menoista, jotka 1945 olivat noin 43 000 miljoonaa vanhaa markkaa ja 1946 noin 52 000 miljoonaa vanhaa markkaa. Vuosina 1950–1952 sotakorvauksia oli vielä 7–5 % valtion menoista.
Vaikka sotakorvaussopimus allekirjoitettiin joulukuussa, sotakorvausvuosi alkoi ja päättyi sen mukaan aina Moskovan välirauhan allekirjoittamisen vuosipäivänä 19. syyskuuta.
Sotakorvaustuotteita
Sotakorvausten käytännön sujumisesta vastasi Sotakorvausteollisuuden valtuuskunta eli Soteva.
Ensimmäisenä sotakorvausvuonna jouduttiin luovuttamaan puutavaran sekä metsätalous- ja metalliteollisuuden tuotteiden lisäksi 119 alusta, mikä oli neljäsosa Suomen jo sodan vuoksi puoleen supistuneesta kauppalaivastosta. Toisesta korvausvuodesta lähtien luovutukset olivat uustuotantoa, pääasiassa metalliteollisuuden tuotteita. Tämä vaati metalliteollisuuden olennaista laajentamista, sillä ennen sotia sen osuus tuotannosta oli vain 3,7 %. Teollisuustuotteiden toimittaminen vaati suuria ponnistuksia. Yhdysvalloista ja Ruotsista saatujen raaka-aineiden ja laitteiden sekä lainarahoituksen avulla se kuitenkin onnistui. Sotavuosina Suomen kauppavaihto oli alentunut 57 %. Menojen kattamiseksi oli myös säädettävä uusia veroja. Toimitetut määrät olivat niin suuria, että esimerkiksi 15 telakalla rakennetuista yli 500 laivasta olisi muodostunut yli 30 kilometriä pitkä yhtenäinen laivajonoYLE: Suomen historian myytit: sotakorvaukset, TV-ohjelma, lähetetty 18.11.2010 YLE Teemalla. ja rautatiekuljetuksiin tarvittiin yhteensä 345 000 junavaunua. Sotakorvaustavaran tuotantoa valvoivat neuvostoliittolaiset tarkastajat, jotka huolehtivat tavaran laadusta.
Luovutettuja valmiita aluksia
Valmiita aluksia luovutettiin 104 kappaletta eli neljäsosa Suomen silloisesta kauppalaivastosta.
Alustyyppi Nimi Vetoiusuus tai Uppouma d = kuollutpainotonnia b = bruttorekisteritonnia t = uppoumatonnia Rakennusvuosi Rakennuspaikka Varustamo tai omistajaKuva Merilastilaiva S/S ANTARES 2 200 d 1933 Göteborg FÅA, Helsinkikehyksetön Merilastilaiva S/S ARA 3 210 d 1923 Grangemouth FÅA, Helsinki Merilastilaiva M/S ASTRID THORDÉN 3 000 d 1937 Turku Thordén, Helsinki Merilastilaiva M/S ATLANTA 7 300 d 1939 Turku Rederi Ab Atlanta, Helsinki Merilastilaiva M/S BORE X 7 880 d 1939 Göteborg Bore, Turku Merilastilaiva S/S CAPELLA 2 098 d 1945 Helsinki FÅA, Helsinki Merilastilaiva S/S DIONE 3 225 d 1920 Göteborg FÅA, Helsinkikehyksetön Merilastilaiva S/S FINLANDIA 1 440 d 1920 Helsinki FÅA, Helsinkikehyksetön Merilastilaiva S/S HESPERUS 2 648 d 1922 Rotterdam FÅA, Helsinki Merilastilaiva S/S INGRID THORDÉN 3 300 d 1920 Göteborg Thordén, Helsinki Merilastilaiva S/S KARL-ERIK 3 100 d 1923 Trondheim Nordström, Loviisa Merilastilaiva S/S KOLLAA 2 380 d 1941 Langesund FÅA, Helsinkikehyksetön Merilastilaiva S/S KRONOBORG 12 128 d 1920 Belfast Zachariassen, Uusikaupunkikehyksetön Merilastilaiva S/S LEO 2 100 d 1920 Leith FÅA, Helsinkikehyksetön Merilastilaiva S/S MARITA 2 785 d 1923 Moerdijk Rederi Ab Ergo, Helsinki Merilastilaiva S/S NAGU 5 700 d 1927 Glasgow J. W. Paulin, Turku Merilastilaiva S/S ORION 2 810 d 1935 Helsinki FÅA, Helsinkikehyksetön Merilastilaiva S/S OSTROBOTNIA 1 525 d 1920 Helsinki FÅA, Helsinkikehyksetön Merilastilaiva S/S PALLAS 1 847 d 1921 Rotterdam FÅA, Helsinkikehyksetön Merilastilaiva S/S PATRIA 930 d 1923 Hardinxveld FÅA, Helsinki Merilastilaiva M/S POHJANMAA 3 240 d 1929 Göteborg FÅA, Helsinki Merilastilaiva S/S RAILA 2 100 d 1922 Oskarshamn Meriliike Oy, Helsinki Merilastilaiva S/S REGULUS 2 465 d 1921 Rotterdam FÅA, Helsinkikehyksetön Merilastilaiva S/S RHEA 1 800 d 1921 Rotterdam FÅA, Helsinki Merilastilaiva S/S SALLA 2 450 d 1941 Langesund FÅA, Helsinkikehyksetön Merilastilaiva S/S SUOMEN POIKA 1 580 d 1921 Helsinki FÅA, Helsinkikehyksetön Merilastilaiva S/S SIRIUS 2 600 d 1929 Helsingør FÅA, Helsinkikehyksetön Merilastilaiva S/S TAURUS 2 470 d 1923 Grimstad FÅA, Helsinki Merimatkustajalaiva S/S AALLOTAR 2 900 b 1937 Helsingør FÅA, Helsinkikehyksetön Merimatkustajalaiva S/S BORE II 1 965 b 1938 Turku Bore, Turkukehyksetön Merimatkustajalaiva S/S ILMATAR 2 365 b 1929 Kööpenhamina FÅA, Helsinkikehyksetön Merimatkustajalaiva S/S POLARIS 1 614 b 1912 Stettin FÅA, Helsinkikehyksetön Tankkilaiva mt MARGARETA 650 d 1925 Stettin Nobel-Standard, Helsinki Tankkilaiva tpr VINETO 275 d 1917 Stettin Nobel-Standard, Helsinki Jäänmurtaja S/S JÄÄKARHU 2 622 b 1926 Rotterdam Suomen valtiokehyksetön Jäänmurtaja S/S VOIMA 1 510 b 1915 / 1924 Tallinn / Helsinki Suomen valtiokehyksetön Merihinaaja S/S AURA 126 b 1924 Turku Turun kaupunki Merihinaaja S/S HAAPANIEMI 93 b 1911 Joroinen Suomen valtio Merihinaaja S/S HERCULES 159 b 1884 Motala W. Hacklin, Pori Merihinaaja S/S OULU 1 114 b 1923 Varkaus Oulu Oy, Oulu Merihinaaja S/S TURSO 282 b 1944 Helsinki Helsingin kaupunki Merihinaaja S/S VH-1 111 b 1916 Varkaus Suomen valtio Rannikkohinaaja S/S BJÖRN 53 b 1918 Karlstad Enso-Gutzeit, Kotka Rannikkohinaaja S/S FERRO 78 b 1921 Vaasa Ab Dalsbruk, Dragsfjärd Rannikkohinaaja S/S FÖRBY 84 b 1910 Finby K. Forsström, Finby Rannikkohinaaja S/S JURMO 380 t 1944 Varkaus Suomen valtio Rannikkohinaaja S/S LUPPI 380 t 1944 Varkaus Suomen valtio Rannikkohinaaja S/S MARS II 47 b 1919 Helsinki W. Rosenlew, Pori Rannikkohinaaja S/S MÄSSKÄR 26 b 1914 Kotka Yxpila Stevedoring Rannikkohinaaja S/S NARVI 380 t 1944 Varkaus Suomen valtio Rannikkohinaaja S/S OULU 943 b 1923 Raahe Oulu Oy, Oulu Rannikkohinaaja S/S POHJANMAA 38 b 1915 Turku Rauma-Raahe, Rauma Rannikkohinaaja S/S PORIN KARHU 75 b 1925 Savonlinna Porin kaupunki Rannikkohinaaja S/S RAPP 26 b 1919 Kotka Enso-Gutzeit, Kotka Rannikkohinaaja S/S RISTINIEMI 49 b 1936 Kotka Ristiniemen Oy, Hamina Rannikkohinaaja S/S STEG 47 b 1918 Karlstad Ab J. Bruhn, Kotka Rannikkohinaaja S/S STOCKFORS VII 81 b 1928 Varkaus Ab Stockfors, Pyhtää Rannikkohinaaja S/S SUURSAARI 219 b 1927 Joroinen Suomen valtio Rannikkohinaaja S/S TUPPURA 30 b 1915 Turku Suomen valtio Rannikkohinaaja S/S VH-2 64 b 1928 Kotka Suomen valtio Rannikkohinaaja S/S VOIMA 55 b 1919 Kotka Enso-Gutzeit, Kotka Rannikkolastilaiva S/S AALLOTAR 210 d 1910 Papenburg-Ems Hjelt & Lindgren, Helsinki Rannikkolastilaiva S/S ALKU 500 d 1920 Rauma Rauma-Raahe, Rauma Rannikkolastilaiva S/S ILMARINEN 350 d 1935 Viipuri (Uuras) V. Tuovinen, Muuruvesi Rannikkolastilaiva S/S KALLO 200 d 1917 Leppävirta W. Hacklin, Pori Rannikkolastilaiva S/S LAINETAR 230 d 1904 Helsinki Paraisten Kalkki Rannikkolastilaiva S/S MARTTA 460 d 1913 Göteborg A. Soini, Uusikaupunki Rannikkolastilaiva S/S SOISALO 260 d 1913 Joroinen F. O. Åkerman, Helsinki Rannikkolastilaiva M/S THELMA 390 d 1919 Gävle P. Molander, Pori Rannikkolastilaiva S/S UKKO 250 d 1921 Rääkkylä L. Boxberg, Helsinki Rannikkolastilaiva S/S ULLA 280 d 1944 Vehkalahti H. Liljestrand, Helsinki Rannikkolastilaiva M/S WERNER H 654 d 1941 Pori (Reposaari) W. Hacklin, Pori Rannikkomatkustajalaiva S/S ALICE 45 b 1914 Porvoo Paraisten Kalkki Rannikkomatkustajalaiva S/S ARANDA 592 b 1920 Turku Suomen valtio Rannikkomatkustajalaiva S/S BARÖ 280 b 1915 Varkaus Northern SS Co, Helsinki Rannikkomatkustajalaiva S/S BORGÅ 265 b 1892 Pori Borgå Ångfartygs Ab, Porvoo Rannikkomatkustajalaiva M/S BÖLJAN 47 b 1930 Savonlinna E. Sundin & Co, Vaasa Rannikkomatkustajalaiva S/S DEGERÖ 35 b 1910 Helsinki Ab Öster-Degerö, Helsinki Rannikkomatkustajalaiva S/S EXTRA 21 b 1900 Helsinki Merenkulku-Sjötrafik Rannikkomatkustajalaiva S/S KALLVIK 45 b 1914 Helsinki Paraisten Kalkki Rannikkomatkustajalaiva S/S KORKEASAARI–HÖGHOLMEN 88 b 1914 Motala Merenkulku-Sjötrafik Rannikkomatkustajalaiva S/S MUSTIKKAMAA I 39 b 1925 Porvoo Merenkulku-Sjötrafik Rannikkomatkustajalaiva S/S MUSTIKKAMAA II 41 b 1922 Varkaus Merenkulku-Sjötrafik Rannikkomatkustajalaiva S/S OLYMPIA 79 b 1939 Helsinki Merenkulku-Sjötrafik Rannikkomatkustajalaiva S/S PORTHAN 288 b 1914 Göteborg Ångfartygs Ab Åland, Turku Rannikkomatkustajalaiva S/S PIHLAJASAARI–RÖNNSKÄR 53 b 1929 Porvoo Merenkulku-Sjötrafik Rannikkomatkustajalaiva S/S SAIMA 106 b 1901 Helsinki Merenkulku-Sjötrafik Rannikkomatkustajalaiva S/S SENTA 33 b 1912 Helsinki Oy S/S Senta, Helsinki Rannikkomatkustajalaiva S/S SÄRKKÄ 157 b 1919 Varkaus Suomen valtio Rannikkomatkustajalaiva S/S WILLINGE 35 b 1912 Helsinki Willinge Gård & Trafik Proomu pr CHRISTOFER OLSEN 400 d 1913 Middlesbrough Ab Dalsbruk, Dragsfjärd Proomu pr F.Å.A. N:o 1 350 d 1935 Helsinki FÅA, Helsinki Proomu pr F.Å.A. N:o 2 400 d 1935 Helsinki FÅA, Helsinki Proomu pr K.A.B. N:o 1 360 d 1923 Kotka Kymin Oy, Kotka Proomu pr P. 57 130 d 1938 Pori A. Ahlström, Pori Proomu pr PARGAS 10 750 d 1892 Saksa Paraisten Kalkki Proomu pr PARGAS 20 1 200 d 1900 Tönning Paraisten Kalkki Proomu pr PARGAS 21 1 200 d 1900 Tönning Paraisten Kalkki Proomu pr PARGAS 22 1 200 d 1901 Tönning Paraisten Kalkki Proomu pr PARGAS 23 1 200 d 1900 Tönning Paraisten Kalkki Proomu pr PARGAS 44 300 d 1916 Petrograd Paraisten Kalkki Proomu pr PARGAS 46 425 d 1901 Westerbroek Paraisten Kalkki Proomu pr PARGAS 49 350 d 1912 Stettin Paraisten Kalkki Proomu pr R.W.L. N:o 77 1 100 d 1912 Capelle aan den IJssel Rauma-Raahe, RaumaYhteensä 104 kpl
Neuvostoliitto vaati luovutettavaksi myös FÅA:n omistaman S/S Ariadnen, mutta se vaurioitui karille ajossa Haminan edustalla ollessaan matkalla Leningradiin, eikä Neuvostoliitto enää kelpuuttanut sitä. Ariadnen tilalla luovutettiin S/S Aallotar.
Lisäksi Suomi myi vuonna 1932 rakennetun Panssarilaiva Väinämöisen Neuvostoliitolle 29.5.1947 osana saksalaissaatavia. Kauppahinta oli 265 miljoonaa markkaa.
Luovutusta varten rakennettuja aluksia Alustyyppi Vetoiusuus tai Uppouma d = kuollutpainotonnia b = bruttorekisteritonnia t = uppoumatonnia Hevosvoimaa KappalemääräAluskohtainen hyvitys $