Fidesz – Unkarin kansalaisliitto (), lyhyemmin Fidesz, on unkarilainen puolue, joka on historiansa aikana, vuodesta 1988 lähtien kehittynyt kommunistista järjestelmää vastustaneesta keskustaliberaalista nuorten liikkeestä kansalliskonservatiiviseksi, nyttemmin oikeistopopulistiseksi tai äärioikeistolaiseksi puolueeksi. Puolueen puheenjohtajana on vuodesta 1993 lähtien toiminut Viktor Orbán (lukuun ottamatta lyhyttä jaksoa 2000–2003, jolloin Orbánin ollessa pääministerinä puoluejohtajan ja pääministerin tehtävät erotettiin toisistaan). Vuosina 2010–2026 Fidesz käytännössä hallitsi maata parlamentissa yhdessä vaaliliittokumppaninsa KDNP:n kanssa saamansa kahden kolmasosan määräenemmistön turvin, mutta vuoden 2026 vaaleissa puolue kärsi tappion ja jäi oppositioon. Puolueella on 11 edustajaa Euroopan parlamentissa.
Fidesz kertoo ajavansa kristillisdemokraattista politiikkaa. Puolueen ohjelman prioriteetteja ovat vapaus, demokratia, työyhteiskunta sekä perheiden tukeminen ja puolustaminen. Puolueohjelmassaan puolue tukee suvereeneihin kansallisvaltioihin perustuvaa eurooppalaista yhteistyötä.
Fidesz oli vuoteen 2019 asti Euroopan kansanpuolueen jäsen. EPP keskeytti puolueen jäsenyyden oikeusvaltioon liittyvien lisääntyneiden huolien, puolueen harjoittaman EU-vastaisen retoriikan ja EPP:n puoluejohtoa vastaan esitetyn kritiikin vuoksi. Vuonna 2021 Fidesz ilmoitti vetäytyvänsä puolueen europarlamenttiryhmän toiminnasta. Vuoden 2024 europarlamenttivaalien jälkeen Fidesz perusti yhdessä itävaltalaisten ja tšekkiläisten oikeistopopulistipuolueiden kanssa uuden Euroopan patriootit -ryhmän.
Historia
pienois|Viktor Orbán on toiminut Fideszin puheenjohtajana vuodesta 1993 lähtien, lukuun ottamatta vuosia 2000–2003, jolloin Orbánin ollessa pääministerinä puoluejohtajan ja pääministerin tehtävät haluttiin pitää erillään. Nuorten demokraattien liitto (1988–1995)
Budapestissä 30. maaliskuuta 1988 kokoontui 37 opiskelijaa ja nuorta yliopiston opettajaa perustamaan uuden demokraattisen nuorisojärjestön, vaihtoehdoksi kommunistisen valtiopuolueen (MSZMP) nuorisojärjestölle (Kommunista Ifjúsági Szövetség, KISZ). Perustajista suuri osa, myös myöhempi puoluejohtaja Viktor Orbán, kuului István Bibó -kollegiumissa vaikuttavaan oikeustieteen opiskelijoiden toveripiiriin. Alun perin järjestölle suunniteltiin nimeä ”Demokraattinen sosialistinen nuorisoliitto”, mutta pitkään venyneissä keskusteluissa sana ”sosialistinen” päätettiin jättää pois, ja lopulta nimeksi tuli Fiatal Demokraták Szövetsége (’Nuorten demokraattien liitto’, lyhennettynä Fidesz, mikä ääntyy suunnilleen samoin kuin latinan fides ’uskollisuus’). Säännöissä kiellettiin alun alkaen jäseniä kuulumasta mihinkään muuhun poliittiseen nuorisojärjestöön sekä asetettiin ikäraja: jäseninä saivat olla vain 16–35-vuotiaat. Tämän uuden järjestön toivottiin sitten löytävän paikkansa toivottavasti monipuolistuvassa poliittisessa järjestelmässä.
Vaikka poliisi jo seuraavalla viikolla varoitti perustajia, että heidän toimintaansa voitaisiin pitää lainvastaisena, Fidesz järjesti jo huhtikuussa 400 henkeä koonneen kokouksen, ja paikallisosastoja ryhdyttiin perustamaan. Uusi järjestö jätti parlamentille vetoomuksen, jossa vaadittiin maaliskuun 15:nnen (vuoden 1848 vallankumouksen muistopäivän) julistamista kansalliseksi juhlapäiväksi sekä lokakuun kuudetta (vuoden 1956 kansannousun kukistamisen muistopäivää) kansalliseksi surupäiväksi. Julkisuutta Fideszille toi erityisesti Viktor Orbánin kesäkuussa 1989, Imre Nagyn uudelleenhautajaisten yhteydessä pitämä puhe, jossa hän vaati vapaita vaaleja ja Neuvostoliiton miehitysjoukkojen vetäytymistä Unkarin alueelta (itse asiassa joukkojen vetämisestä oli sovittu tuolloisen hallituksen kanssa ja se oli jo alkanut). Tunnustuksena ”taistelusta sortoa vastaan” Fidesz sai vuonna 1989 Thorolf Rafton mukaan nimetyn säätiön ihmisoikeuspalkinnon.
Syyskuussa 1989 Fidesz oli mukana kansallisessa neuvottelupöydässä keskustelemassa siirtymisestä monipuoluejärjestelmään ja ensimmäisistä vapaista vaaleista. Lokakuussa 1989 toisessa kongressissaan Fidesz päätti osallistua puolueena vuoden 1990 vaaleihin. Niissä se saavutti huomattavaa menestystä. Fideszin koalitio voitti pormestarin paikan useissa kaupungeissa, ja saman vuoden parlamenttivaaleissa puolue sai 22 paikkaa. Parlamentissa Fidesz sai mainetta tiukkana, kovasanaisesti hallitusta arvostelevana oppositiopuolueena.
Vuonna 1993 Fideszin linjassa alkoi muutos, jota on luonnehdittu siirtymäksi keskustaliberaalista liikkeestä keskusta-oikeistolaiseksi yleispuolueeksi. Kannatuskyselyjä välillä jopa johtanut Fidesz oli alkanut lähentyä konservatiivista MDF-puoluetta, mikä ajoi liberaalimmat kannattajat sosialistien (MSZP) ja ”vapaiden demokraattien” (SZDSZ) taakse. Fideszin mainetta tahrasi myös talousskandaali. Parlamenttipuolueet olivat yhteistuumin säätäneet lain, jolla valtion omistuksessa olleet kiinteistöt siirtyivät puolueiden päämajoiksi, ja Fidesz ja MDF muuttivat yhteisesti haltuunsa saamansa arvorakennuksen rahaksi, joka sijoitettiin yritystoimintaan, samalla kun puolueiden harjoittama liiketoiminta erillisellä lailla säädettiin vapaaksi arvonlisä- ja yhteisöverosta. Tämä on nähty alkuna Fideszin toimintatavalle, jossa julkisia varoja kanavoidaan puoluetta lähellä oleville liike-elämän tahoille. Vuoden 1994 parlamenttivaaleissa tavoitteena ollut mandaattien kolminkertaistaminen ei onnistunut, päinvastoin edustajanpaikkojen määrä putosi 20:een ja Fideszistä tuli parlamentin pienin puolue. Viktor Orbánin kerrotaan jopa väläytelleen puoluejohtajan paikalta eroamista.
Fidesz – Unkarin kansalaispuolue (1995–2003)
Vuonna 1995 puolue ilmaisi julkisestikin muuttuneensa nuorisoliikkeestä ”aikuiseksi” yleispuolueeksi, kun nimi muutettiin muotoon Fidesz – Magyar Polgári Párt (’Fidesz – Unkarin kansalaispuolue’) ja 35 vuoden yläikäraja poistettiin. Vuonna 1997 hajonneen kristillisdemokraattisen ryhmän jäsenet liittyivät Fidesziin ja yhteisryhmä muodosti parlamentin suurimman blokin. Vuoden 1998 vaaleissa Fideszistä tuli parlamentin suurin puolue, jonka johtama koalitio sai parlamentissa 148 paikan enemmistön. Fideszistä tuli hallituksen suurin puolue ja Viktor Orbánista pääministeri.
Fideszin hallituskoalitioon kuului vuosina 1998–2002 myös pienviljelijäpuolue (). Orbánin hallitus priorisoi asunto- ja talouspolitiikkaa sekä transatlanttista yhteistyötä. Orbánin ensimmäisen hallituksen aikana Unkari liittyi Natoon (1999) ja neuvotteli liittymisestä Euroopan unioniin. Orbánin hallitus jatkoi säästöohjelmaa, leikkasi veroja ja sosiaalivakuutusmaksuja. Puolue syrjäytettiin hallituksesta vuoden 2002 vaalien jälkeen, joissa vaalitaisteluakin olivat leimanneet sosialistipuolue MSZP:n ja Fideszin keskinäiset korruptiosyytökset.
Fidesz – Unkarin kansalaisliitto (2003–)
pienois|Fidesz järjesti vuonna 2006 sosialistihallituksen vastaisen mielenosoituksen, jossa vaadittiin Ferenc Gyurcsányn eroa. Vuoden 2002 vaaleissa Fidesz hävisi niukasti sosialistipuolueelle ja menetti edelleen asemiaan lokakuun kunnallisvaaleissa. Yllättävän vaalitappion johdosta puolueen linjaa muokattiin yhä populistisemmaksi: laajempien kansanjoukkojen tavoittamiseksi siihen yhdistettiin oikeistolaista nationalismia ja vasemmistolaisempaa talouspolitiikkaa. Nimi muutettiin keväällä 2003 muotoon Fidesz – Magyar Polgári Szövetség (’Fidesz – Unkarin kansalaisliitto’), ja nimenmuutoksen oli tarkoitus kuvata entistä laajempia joukkoja houkuttelevaa ”kansanliikettä”.
Vuoden 2006 parlamenttivaalien alla alkoi muotoutua järjestelmä, jossa vastakkain ovat kaksi suurta puoluetta ja niiden pienet apupuolueet: toisaalta Fidesz ja MDF, toisaalta sosialistipuolue MSZP ja liberaali SZDSZ. Kiivaan vaalitaistelun jälkeen MSZP–SZDSZ-liittouma sai täpärän voiton. MSZP:n johtaja Ferenc Gyurcsány muodosti hallituksen, joka kuitenkin muutamassa kuukaudessa joutui keskelle skandaalia.
Syyskuussa 2006 julkisuuteen vuoti niin kutsuttu Őszödin puhe, äänite MSZP:n edellisenä keväänä Balatonőszödin lomakeskuksessa pidetystä sisäisestä kokouksesta, missä Gyurcsány oli suorin ja alatyylisin sanoin tunnustanut puolueensa valehdelleen kansalle ja hoitaneen valtion taloutta huonosti. Tätä Fidesz hyödynsi menestyksekkäästi lokakuun 2006 kunnallisvaaleissa, joissa se saavutti voittoja myös sosialistien aiemmilla tukialueilla. Őszödin puheen johdosta puhkesi Budapestissa spontaaneja mielenosoituksia. Ne jatkuivat myös Fideszin ylläpitämänä jatkuvien mielenilmausten kampanjana, jossa vaadittiin Gyurcsányn eroa. Mielenosoitukset yltyivät mellakoiksi, jotka huipentuivat poliisin ja mielenosoittajien väkivaltaiseen yhteenottoon 23. lokakuuta 2006, Unkarin kansannousun 50-vuotismuistopäivänä. Gyurcsány pysyi kuitenkin vallassa kevääseen 2009 saakka, jolloin parlamentti antoi hänelle epäluottamuslauseen ja pääministeriksi vaalikauden loppuun asti valittiin Gordon Bajnai.
Orbánin toinen pääministerikausi (2010–2026)
Vuoden 2008 talousromahduksen ja kahdeksan vuoden sosialistihallinnon jälkeen Fideszin kannatus hyötyi Unkarin jatkuvista taloudellisista ongelmista. Puolue nousi takaisin valtaan huhtikuussa 2010 pidetyissä parlamenttivaaleissa, luvaten luoda työpaikkoja, alentaa veroja ja vähentää byrokratiaa ja tehden tiukkaa eroa paitsi sosialisteihin myös äärioikeiston Jobbik-puolueeseen. Toisella kierroksella Fidesz sai lähes 68 prosenttia äänistä ja parlamentissa yli kahden kolmasosan enemmistön, mikä antoi sille mahdollisuuden muuttaa perustuslakia. Fidesz kampanjoi yhdessä Kristillisdemokraattisen kansanpuolueen kanssa, ja tämä koalitio uusi vaalivoittonsa 2014, 2018 ja 2022.
Vuonna 2010 Unkari otti käyttöön medialain, jonka mukaan pääministerin nimittämä medianeuvosto valvoisi olennaisia tiedotusvälineitä: uutistoimistoa, radiota ja televisiokanavia. Toisaalta uusi medialaki paransi lähdesuojaa.Nyyssönen 2017, s. 168 Vuonna 2011 Fidesz muutti vaalilakia niin, että 45 prosenttia äänistä tuotti kahden kolmasosan enemmistön parlamenttiin. Vuoden 2014 vaaleissa puolue sai uuden vaalitavan mukaisen perustuslaillisen enemmistön, mutta olisi ollut suurin puolue vanhallakin vaalitavalla.
pienois|Fideszin vuonna 2014 valitut europarlamentaarikot. Vuoden 2015 Euroopan pakolaiskriisin yhteydessä Viktor Orbán otti tiukan maahanmuuttovastaisen linjan. Orbánin hallinto rakensi 175 kilometrin mittaisen aidan Serbian rajalle ja uusia aitoja Kroatian ja Romanian vastaisille rajoille. Unkarin tiukkaa politiikkaa yhtyivät kannattamaan myös Slovakia, Puola ja Slovenia. Mielipidekyselyjen mukaan 76 prosenttia unkarilaisista vastusti etenkin muslimipakolaisia ja 39 prosenttia kaikkea pakolaisuutta. Myös sisäpoliittisessa kampanjoinnissaan Fidesz käytti hyväkseen pakolaisia, joita puolueen julisteissa varoitettiin tulemasta Unkariin viemään unkarilaisten työpaikkoja.
Vuoden 2018 parlamenttivaaleissa Fidesz voitti jälleen ja muodosti koalition yhdessä kristillisdemokraattien kanssa. Vaalien hallitseva teema oli maahanmuutto, jota Orbán piti perustavanlaatuisena uhkana nykymuotoiselle Euroopalle. Vuoden 2019 kuntavaaleissa Fidesz voitti selvästi, mutta myös menetti kannatustaan. Opposition äänisaalis kasvoi, koska se yhdistyi ja syytti valtapuolue Fidesziä korruptiosta.
Samoin vuonna 2019 Fidesz oli europarlamenttivaaleissa Unkarin ylivoimaisesti vahvin puolue (56,52 % äänistä, 13 paikkaa 21:stä). Europarlamentissa sen jäsenyys keskusta-oikeistolaisessa EPP-ryhmässä kuitenkin sai yhä ankarampaa kritiikkiä ja päättyi lopulta vuona 2021.
Kevään 2022 parlamenttivaaleissa Fideszin ja kristillisdemokraattien koalitio sai jälleen kahden kolmasosan enemmistön parlamenttipaikoista (135 paikkaa 199:stä). Ukrainan sodan juuri alettua puolueen vaalikampanjointi keskittyi näyttävästi ”rauhaan” ja lupaukseen pitää Unkari erossa sodasta.
Valta taittuu: vaalitappio 2026