thumb|300px|Tikkakosken tehdas 1930-luvulla. Oy Tikkakoski Ab oli Jyväskylän maalaiskunnan Tikkakoskella vuosina 1893–1983 eri nimillä toiminut kone- ja aseteollisuusyritys, joka oli suomalaisessa, saksalaisessa ja neuvostoliittolaisessa omistuksessa. Yhtiö tunnettiin Tikka-tuotemerkistä, jota käytettiin aseissa, ompelukoneissa ja liukuesteissä.

Historia Tikkakosken tehdasyhtiö

Autiojoen voimaa käytettiin myllyjen ja sahojen pyörittämiseen Tikkakoskella 1700-luvulta lähtien. Oy Tikkakoski Ab:n tarinan alku on insinööri Martin Stenij'n myllyn ja sahan rinnalle vuonna 1893 perustama metalliverstas, joka toimi vuoteen 1907 saakka, jolloin sitä kohtasi konkurssi. Konkurssipesän hankki 1909 omistukseensa turkulainen K. E. Blombergin toiminimi. Martin Stenij'n puolisosta tuli uuden yrityksen osakas toiminimellä M. Stenij & Co.Hyytinen & Hyytinen 2003, 25–26Hyytinen 1985, 191 Vuodesta 1910 tehtaan omistus oli jyväskyläläisillä Anton Fredriksonilla, Th. Liliuksella, kauppias Mitrofanoffilla ja Hugo Parviaisella.http://www.jyvaskyla.fi/ksmuseo/haloo/sota/sota_teoll1.htm Konkurssi oli jälleen edessä 1912. Toiminta alkoi uudelleen osakeyhtiömuotoisena.

Tikkakosken Rauta- ja Puuteollisuus Oy Tikkakosken Rauta- ja Puuteollisuus Oy:n perustaminen vuonna 1912 merkitsi muutosta yrityksen toimialassa. Yhteydet alkuaikojen mylly- ja sahatoimintaan katkesivat ja yritys suuntautui metallialalle. Sisällissodan aikana alkoi aseenosien valmistus Maxim-konekiväärin lukoista. Tarvittavia erikoiskoneita alettiin hankkia aseenpiippujen valmistukseen, joka käynnistyi 1928 Oscar Östmanin johdolla. Piipputuotannon kohteena oli aluksi jalkaväenkivääri M/27 eli kuuluisa ”Pystykorva”. Myös Pystykorvan peruskorjaus kuului Tikkakosken ohjelmaan.

Tikkakoski Oy Vuonna 1930 yrityksen nimi lyheni Tikkakoski Oy:ksi. Merkittäväksi omistajaksi tuli saksalainen asekauppias Willi Daugs. Tehdasta oli vuodesta 1927 lähtien johtanut Oscar Östman. Tarkkuuspienoiskivääri Skohan Tikka suunniteltiin ja otettiin tuotantoon 1930 ja Suomi-konepistooli 1931.

Oy Tikkakoski Ab

Yrityksen nimi vaihtui kaksikieliseksi Oy Tikkakoski Ab:ksi vuonna 1933. Tuotantoon otettiin konekiväärin patruunavyöt ja seuraavana vuonna konekivääri Maxim-09. Sotavuosina Oy Tikkakoski Ab valmisti konepistooleita ja -kivääreitä sekä kiväärinpiippuja. Yhtiö tuotti keskikaliiperien patruunoita lentokoneen konekiväärien 12.7 mm:stä panssarintorjuntakiväärien 20 mm:iin.Hyytinen 1985, 170 Sodan päätyttyä Oy Tikkakoski Ab katsottiin rauhansopimuksen ehtojen mukaisesti niin sanotuksi saksalaisomaisuudeksi, joka oli luovutettava Neuvostoliiton haltuun, koska yhtiön omistuksesta merkittävä osa oli saksalaisella Willi Daugsilla. Omaisuuden luovutusta varten perustettiin erityinen toimielin Ulkomaisen omaisuuden hoitokunta.Oy Tikkakoski Ab:n osakkeiden luovutusta käsiteltiin esimerkiksi 6. helmikuuta 1947 päivätyssä muistiossa. Muistio n:o 11/a Oy Tikkakoski Ab:n osakkeiden luovutuksesta NL:n OH:lle 06.02.1947 Kaarlo Hillilän yksityisarkisto (1925-1958)

Neuvosto-omistuksen aika 1947–1957

Vuonna 1947 yhtiön historiassa alkoi jakso, jolloin yritys ei valmistanut sotilasaseita. Asetuotanto loppui kokonaan vuonna 1953. Tuotanto suuntautui sen sijaan esimerkiksi Tikka-merkkisiin ompelukoneisiin. Poljettavia ompelukoneita valmistettiin vuosina 1946-1964. Viimeisenä saksalaisomistuksena Neuvostoliitto luopui Oy Tikkakoski Ab:stä vuonna 1957. Suomalainen liikemiesryhmä sai maksaa omistukseensa siirtyneen yhtiön hinnan Neuvostoliittoon suuntautuneella ompelukoneiden viennillä.Hyytinen 1985, 173

Tikkamyynti Oy Ompelukoneiden myyntiä edistämään neuvosto-omistuksessa olleeseen Oy Tikkakoski Ab:hen perustettiin asiamiesorganisaatio Tikkamyynti Oy. Sen ja Tikka-koneiden maine oli kyseenalainen, mutta myyntimiesten saamat palkkiot myyntiin nähden runsaita. Suojelupoliisi kiinnostui Tikkamyynti Oy:n organisaatiosta, kun yrityksen palveluksessa toimineen Nestor Hannolan todettiin vakoilleen Neuvostoliiton hyväksi. Suojelupoliisin tutkimuksissa paljastui esimerkiksi edustaja, jonka tehtävänä oli hankkia uusia ompelukoneiden myyjiä nimenomaan Puolustusvoimista.Pohjonen 2000, 185, 407–413

Viimeiset vaiheet Osuuspankkien Keskusosuuspankki OKO hankki yhtiön osake-enemmistön vuonna 1967. Nokia osti Tikkakoski Oy:n vuonna 1974. Oy Tikkakoski Ab liitettiin vuonna 1983 Sako Oy:öön, jolloin muodostui Oy Sako-Tikka Ab. Oy Tikkakoski Ab:n toiminta lakkasi 1. lokakuuta 1983.YTJ - Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä, YTJ- tietopalvelu Näin syntyivät Oy Sako-Tikka Ab:n Tikkakosken tehtaat.Hyytinen 2001, 158–159 Yhteistyön symbolina suunniteltiin Sako-Tikka-luodikko, joka tunnettiin nimellä Satikka.Satikka-nimi esiintyy asesuunnittelija Jali Timarin 27. huhtikuuta 1983 kirjoittamassa lausunnossa. Lausunnon jäljennös on lähteessä Hyytinen 2001, s. 162–164.

Tuotelinjat Tuotelinja alkoi päättyi viitteetMaatalouskoneet: Vassin äkeet1912Hyytinen 1985, 168Työstökoneet: sorvit1912Hyytinen 1985, 168Tikka-maatalousmoottorit19121917 jälkeenHyytinen 1985, 168Geo-venemoottorit19121917 jälkeenHyytinen 1985, 168Aseiden piiput1928Hyytinen 1985, 175Aseiden tukit1920 Aseiden muut osat 1918Hyytinen & Hyytinen 2003, 27Maxim-konekiväärit1934 1944Hyytinen & Hyytinen 2003, 27 Pienoiskiväärit: Skohan-Tikka-tarkkuuspienoiskivääri1930 1953Hyytinen 1985, 176–177 Suomi-konepistoolit19311953Hyytinen & Hyytinen 2003, 30 ,246Ammukset 1939 Hyytinen 1985, 170Poljettavat ompelukoneet 1946 1964Hyytinen 1985, 170–172Ompelukoneet1946 1967Hyytinen 1985, 170–172Elektroniikkateollisuuden mekaaniset laitteet Liukuesteet1963Hyytinen 1985, 172Autotarvikkeet19661969Hyytinen 1985, 191

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

Haloo, minä täällä! – Sota ja pula 1939–1949

Oy Tikkakoski Ab Pörssitiedossa Kotimaisen aseteollisuuden suursaavutus. Ensimmäiset Suomessa suunnitellut ja valmistetut pienoiskiväärit kaupassa, Hakkapeliitta, 12.5.1931, nro 19-20, s. 34, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Luokka:Sako Luokka:Entiset suomalaiset aseteollisuusyritykset Luokka:Entiset suomalaiset metalliteollisuusyhtiöt Luokka:Tikkakoski