Ludvig II (n. 825 – 875) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari vuosina 855–875. Hän oli Lotharingian kuningas Lothar I:n ja Toursin Ermengarden poika. Hänen isoisänsä oli frankkien kuningas Ludvig Hurskas.
Ludvig sai Italian valtaansa vuonna 839, mutta muutti maahan ja kruunattiin vasta vuonna 844. Hän pyysi tulla siunatuksi keisariksi, mutta pyyntö hylättiin aluksi. Keskiajalla kuningas sai keisarin tittelin vasta paavin kruunauksella Roomassa. Vuonna 850 paavi Pyhä Leo IV suostui siunaamaan Ludvigin keisariksi. Hän haali valtaa Italian ruhtinailta avioliiton, sotaretkien ja liittolaissopimusten kautta. Vuonna 855, isänsä kuoltua, hän julistautui koko Italian yksinvaltiaaksi.
Ludvigilla oli tärkeä osa arabien torjumisessa, kun nämä yrittivät valloittaa Italiaa. Venetsialaisten avulla hän onnistui pysäyttämään arabien merirosvoilun, kun näytti siltä Italian rannikoita ryöstelleiden muslimilaivastojen vaikutuksesta maa oli joutumassa islamin piiriin. Jopa Rooma oli ollut uhattuna.
Ludvig ei ollut tyytyväinen isänsä eikä isoisänsä perinnön jakoon, ja juonitteli ja soti velijään ja setiään vastaan. Koska hän eli pitempään kuin veljensä, hän peri lopulta näidenkin osuudet.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Frankkien kuninkaat Luokka:Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijat Luokka:820-luvulla syntyneet Luokka:Vuonna 875 kuolleet Luokka:Italian kuninkaat