pienoiskuva|Mstislav I Suuri, Venäjän tsaareja kuvaavassa teoksessa Tsarski tituljarnik 1672 Mstislav I Suuri, Mstislav Vladimirovitš Monomah, kastenimi Theodoros (ven. Fjodor) (ven. Мстислав Владимирович Великий, muinaisitäslaavi Мьстиславъ Володимѣровичъ Мономахъ); (1. kesäkuuta 1076 Turov – 14. huhtikuuta 1132 Kiova) oli Kiovan Rusin suuriruhtinas seitsemän vuoden ajan vuosina 1125–1132.

Norjan saagoissa Mstislavista kerrotaan nimellä Harald, mikä viitannee hänen äidinisäänsä Englannin kuningas Harald II:een.

pienoiskuva|Mstislav I:n rakennuttama Pyhän Nikolain katedraali Novgorodissa. Kirkossa on Mstislavin sukua kuvaavia freskoja 1100-luvulta

Suku Hän oli Kiovan suuriruhtinas Vladimir Monomahin ja tämän ensimmäisen puolison, englantilaisen prinsessa Gytha of Wessexin vanhin poika. Hänen äidinisänsä oli Englannin kuningas Harold Godwininpoika. Hänellä oli neljä nuorempaa veljeä: Jaropolk II Vladimirovitš, joka oli lapseton, Isjaslav Vladimirovitš, Vjatšeslav I Vladimirovitš ja Svjatoslav Vladimirovitš, jotka hän syrjäytti ruhtinaaksi tultuaan sekä sisar Marina sekä kolme velipuolta Juri Vladimirovitš Dolgoruki, Andrei Vladimirovitš ja Volynian ruhtinas Roman. Hänellä oli kolme sisarpuolta, joista Eufemiasta tuli Unkarin kuningas Kálmánin puoliso.

Ruhtinas Ennen nousuaan Kiovan suuriruhtinaaksi kruununperillinen Mstislav hallitsi ensin lyhyesti Rostovia ja sen jälkeen Novgorodia vuosina 1088–1093 ja 1095–1117. Tämän jälkeen hän oli isänsä Vladimir Monomahin kanssahallitsija Dnieprin Belgorodissa ja peri Kiovan suuriruhtinaan aseman isänsä kuoltua vuonna 1125. pienoiskuva|Mstislavin evankeliumi, tilattu ennen vuotta 1117 novgorodilaiselta käsikirjoitus taiteilija Alexa Lazarevitšiltä Hän rakennutti Novgorodiin lukuisia kirkkoja; vuonna 1103 Pyhän Neitsyt Marian ilmestyksen kirkon Gorodištšeen, jonne hän lahjoitti kuuluisan Mstislavin evankeliumi käsikirjoituksen, vuonna 1114 Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän kirkon, vuonna 1113 valmistunut Pyhän Nikolai Dvoritšenskin katedraali Jaroslavin kartanoon ja vuonna 1117 valmistunut Pyhän Antoniuksen luostarin kirkko ovat säilyneet nykypäivään. Hän rakennutti kirkkoja myös Kiovaan ja sen ympäristöön kuten Jumalanäidin taivaaseenastumisen kirkon Podoliin vuonna 1131, johon oli saatu tyttären Irinan kautta Piroškan Jumalanäidin ikoni Bysantista sekä sukunsa hautakirkon Berestovoon.

Mstislavin elämä oli jatkuvaa sodankäyntiä. Hän taisteli kumaaneja vastaan vuosina 1093, 1107, 1111, 1129; virolaisia vastaan vuosina 1111, 1113, 1116, 1130; liettualaisia vastaan vuonna 1131 ja Polotskin ruhtinaskuntaa vastaan vuosina 1127, 1129. Hän karkotti kaikki Polotskin jäljellä olevan ruhtinassuvun jäsenet Bysanttiin, mikä oli tuolloin ennen kuulumatonta. Hän kunnostutti vuonna 1116 Novgorodin linnoituksia ja rakennutti vuonna 1117 Laatokan linnoituksen ja rakennutti sinne Pyhälle Georgiokselle omistetun kirkon.

Vuonna 1096 Mstislav löi kummisetänsä Oleg Tšernigovin (ukr. Oleh Mihailo Svjatoslavitš) Kolokša-joella, ajoi tämän pois Muromista, Rostovista ja Suzdalista sekä pakotti tämän osallistumaan Ljubetšin ruhtinaiden kongressiin vuonna 1097. Tästä alkoi vuosisatojen vihanpito sukuhaarojen välillä. Mstislav oli viimeinen yhtenäisen Kiovan Rusin hallitsija, sillä hänen kuolemansa jälkeen valtakunta hajaantui. Ruhtinassuvussa oli ollut vain kaksi pääryhmää, Monomahovitšit ja Olgovitšit, mutta suvun kasvaessa se hajosi useiksi paikallisiksi haaroiksi ja alahaaroiksi.

Perintö Mstislav kuoli 55-vuotiaana 14. huhtikuuta 1132 ja hänet haudattiin hänen itsensä vuonna 1128 rakennuttamaan Pyhän suurmarttyyri Theodoros Sotapäällikön luostarikirkkoon Kiovaan.

Pian Mstislavin kuoleman jälkeen Novgorodin tasavallan kaupunginhallinto aloitti prosessin, joka päättyi siihen, että poika Vsevolod karkotettiin ja Novgorod ei enää hyväksynyt ruhtinaita Kiovasta, vaan valitsi, asetti ja syrjäytti omat ruhtinaansa. Tämä tarkoitti, ettei Skandinavian kuninkaallisten sukujen ollut enää järkevää etsiä puolisoita Novgorodista.

Venäjän ortodoksinen kirkko julisti hänet pyhimykseksi, ja häntä muistetaan 15. huhtikuuta ortodoksisessa kirkossa. pienoiskuva|Kristina Ingesdotter kuolinvuoteellaan tammikuussa 1122, vierellään puoliso Mstislav I, Iivana Julman kuvakronikka 1568-1576

Avioliitot ja jälkeläiset Vuonna 1095 Mstislav avioitui Rurikin dynastian perinteen mukaisesti Ruotsin prinsessa Kristina Ingesdotterin, Ruotsin kuningas Inge I:n ja kuningatar Helenan tyttären kanssa. Heidän 10 lapsestaan monet nousivat merkittäviin asemiin.

Heille syntyivät lapset:

Ingeborg Kiovalainen (n. 1100–1137 jälkeen), avioitui noin 1117 Tanskan prinssi ja pyhimys Knut Lavardin kanssa, heidän poikansa oli Tanskan kuningas Valdemar I Malmfred Kiovalainen (1095/1102–1137 jälkeen), avioitui (1) Norjan kuningas Sigurd I Jerusaleminkävijän kanssa noin 1116-1120, heille syntyi tytär Kristin Sigurdsdatter, avioliitto mitätöitiin 1128; avioitui 1131 (2) Tanskan kuningas Eerik II Emunen kanssa Dobrodeia, kastettuna Eupraxia tai Irene Mstislavna Kiovalainen (k. 1131), avioitui Aleksios Komnenoksen (k. 1142), Bysantin keisari Johannes II Komnenoksen vanhimman pojan kanssa Vsevolod Mstislavitš Monomah (n. 1095/1100 tai n. 1103 – 1138), Novgorodin ruhtinas 1117–1132, Pereslavlin ruhtinas 1132, Pihkovan ruhtinas 1137–1138 ja sen suojeluspyhimys Maria Agafia Mstislavna Kiovalainen (1110/1113–1179/1181) avioitui Kiovan suuriruhtinas Vsevolod II:n kanssa Izjaslav II Kiovalainen (n. 1096–1154), Kiovan ruhtinas 1146–1154, Pereslavlin ruhtinas 1132; 1143–1145, Turovin ruhtinas 1132–1134, Rostovin ruhtinas 1134– ja Volynian ruhtinas 1134–1142 Rostislav I Mstislavitš Kiovalainen (n. 1110–1167), Smolenskin ruhtinas 1125–1160, Novgorodin ruhtinas 1154 ja Kiovan suuriruhtinas 1154–1155; 1159–1167 Svjatopolk, kastettuna Johannes Pihkovalainen (n. 1114/1118–1154), Polotskin ruhtinas 1132, Pihkovan ruhtinas 1138-1148, Berestein ruhtinas 1140, Novgorodin ruhtinas 1132, 1138, 1142-1148, Slutskin ruhtinas 1150-1152 ja Volynian ruhtinas 1149, 1151-1154 Rogneda Mstislavna (k. 1167 jälkeen), avioitui 1112 Volynian ruhtinas Jaroslav Svjatopoltšitšin kanssa, joka oli Kiovan suuriruhtinas Svjatopolk II:n poika; heille syntyi kolme lasta, avioero 1117-1118 Xenia Mstislavna, avioitui Izjaslavlin ruhtinas Brjatšislav Davidovitšin kanssa

Kristinan kuoltua 18. tammikuuta 1122 Mstislav avioitui uudelleen ja sai vielä kolme jälkeläistä.

Mstislav avioitui toisen kerran vuonna 1122 Ljubava Dmitrijevna Zaviditšin (k. 1169) kanssa, joka oli novgorodilaisen aatelismiehen, pormestari (posadnik) Dmitri Saviditstšin tytär.

Heille syntyivät lapset:

Jaropolk Mstislavitš

Vladimir III Mstislavitš (1132–1171), Dorogobužin ruhtinas 1150–1154; 1170–1171, Vladimirin ja Volynian ruhtinas 1154–1157, Slutskin ruhtinas 1162, Tripillian ruhtinas 1162–1168 ja Kiovan suuriruhtinas 1171 Eufrosyne Kiovalainen (n. 1130 – n. 1193), avioitui Unkarin kuningas Géza II:n kanssa vuonna 1146

Viitteet

Luokka:Kiovan ruhtinaat Luokka:Vuonna 1076 syntyneet Luokka:Vuonna 1132 kuolleet Luokka:Pyhimykset