Lahden oikorata on Suomen rataverkon 74 kilometriä pitkä osuus Keravan ja Lahden välillä. Vuonna 2006 avattu rata on Suomen modernein kokonaan uusi kaukoliikenteen rautatieosuus. Lahden oikorataa voidaan pitää Suomen ainoana suurnopeusratana; ratageometria sallisi jopa 300 km/h liikenteen, mutta turvalaitteet ja tavaraliikenne rajoittavat huippunopeuden 220 kilometriin tunnissa. Rata erkanee pääradasta Keravan Kytömaalla ja liittyy Riihimäki–Lahti-rataan Hollolan Hakosillassa.
Lahden oikorataa käyttävät InterCity- ja Pendolino-junat sekä Lahteen ja Kouvolaan suuntautuva lähijuna Z, joka pysähtyy Haarajoen, Mäntsälän ja Hennan asemilla. Oikorata nopeutti huomattavasti matkustamista Uudeltamaalta Lahteen ja siitä edelleen idän suuntaan. Helsingin ja Pietarin välinen kansainvälinen rautateiden Allegro-henkilöliikenne kulki Lahden oikoradan kautta, kunnes liikennöinti lakkautettiin Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman sodan vuoksi keväällä 2022.
Taustaa ja rakennustyöt pienoiskuva|300px|Oikoradan kiskojen asennustöitä Mäntsälässä 27. heinäkuuta 2005. Kerava–Lahti-rautatielinja oli valtion Ratahallintokeskuksen 331 miljoonan euron hanke ja samalla myös yksi suurimmista suomalaisista julkisen rakentamisen hankkeista vuosiin. Rautateillä vastaavan kokoinen edellinen hanke oli Jämsänkoski–Jyväskylä-rautatie, joka valmistui vuonna 1977.
Rataosuus oikaisee itään johtavaa rataa siten, että Riihimäen sijasta junat kulkevat Keravalta suoraan Mäntsälän kautta Lahteen. Tämä nopeutti matka-aikoja Venäjän suuntaan ja Itä-Suomeen, minkä vuoksi Kerava–Lahti-rataosuutta sanotaan myös Savon radan oikaisuksi. Aiempi Riihimäeltä lähtevä ratalinja on vuodelta 1867. Oikoradan rakentaminen alkoi vuonna 2002https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/eae76e4b-385b-43c9-95c6-0581b9080ceb/content, ja koeajot aloitettiin 3. kesäkuuta 2006.
Kerava–Lahti-rautatie kulkee suurelta osin Lahdenväylän lähellä, joten sen rakentamiseksi ei tarvinnut ottaa liikenteen käyttöön laajoja kokonaan uusia alueita. Maata lunastettiin kuitenkin 430 hehtaaria ja mailta asuinrakennuksia 27. Maaleikkauksia tehtiin 2 600 000 kuutiometriä ja kallioleikkauksia 1 900 000 kuutiometriä. Ratapenkereitä ja muita maa-alueita rakennettiin 4 000 000 kuutiometriä. Euroopan unionin rahastot kattoivat 331 miljoonan euron kustannuksista 20 miljoonaa euroa.
Tekniikka pienoiskuva|300px|Luhdanmäen rautatiesilta Radan koko pituus on 74 kilometriä, josta 63 kilometriä oli kokonaan uutta osuutta. Radalla ei ole tasoristeyksiä tai tunneleita. Uusia asemia rataosuudella olivat Mäntsälän rautatieasema ja Haarajoen rautatieasema Järvenpäässä. Vuonna 2017 avattiin lisäksi Hennan rautatieasema Orimattilassa.
Ratayhteydellä käytettävä suurin nopeus on Pendolinolla 220 km/h. Oikoradan geometria sallisi 300 kilometrin tuntinopeudet, mutta hitaiden ja raskaiden tavarajunien takia kiskoja ei voida kallistaa tälle nopeudelle, koska muuten sisäkaarteiden kiskot kuluisivat kohtuuttomasti. Radan taloudellinen kannattavuus laskettiin siten, että sillä kulkee myös hitaita tavarajunia varsinkin Vuosaaren satamasta.
Hennan, Mäntsälän ja Haarajoen asemilla on kullakin kaksi pää- ja sivuraidetta, kaksi matkustajasivulaituria sekä liikenteenohjaukseen tarvittava laitetila, jotka mahdollistavat kauko- ja tavarajunien ohiajon pysähtymättä, hitaampien lähijunien niiden kulkua häiritsemättä. Muutoin rata on kaksiraiteinen. Siltoja rataosuudella on 79. Radalla sijaitsee muun muassa Suomen pisin rautatiesilta, noin 557 metriä pitkä Kytömaan rautatieristeyssilta.
Henkilöliikenne Säännöllinen henkilöliikenne alkoi 3. syyskuuta 2006. Matka-aika Helsingistä Lahteen oikorataa pitkin on 52 minuuttia Pendolinolla ja InterCityllä sekä 63 minuuttia lähijunalla. Allegro-junalla matka oli 45 minuuttia, mutta sillä ei voinut matkustaa Suomen sisäisiä matkoja. Ennen oikoradan avautumista liikenteelle matka-aika oli Riihimäen kautta matkustettaessa lyhimmillään tunti ja 21 minuuttia.
VR:n Z-junat ajavat Lahden oikorataa pitkin tunnin välein Helsingistä Lahteen, ja osa niistä jatkaa Lahdesta edelleen Kouvolaan. Z-junat pysähtyvät Haarajoen, Mäntsälän ja Hennan asemilla.
Oikoradan käyttöönoton yhteydessä tehtiin myös osittain siihen liittyviä uudistuksia, joita kutsuttiin VR:n markkinoinnissa nimellä ”Uusi juna-aika”. Tämä tarkoitti maanlaajuista aikataulujen tarkistusta ja uusien junavuorojen käyttöönottoa. Joitain junavuoroja myös lakkautettiin.
Oikorata kuuluu kansainväliseen TEN-väylään (Euroopan laajuinen verkko, Trans-European Networks), joka kulkee Kööpenhaminasta ja Oslosta Tukholman, Turun ja Helsingin kautta Pietariin.
Tavaraliikenne Oikoradan valmistuessa VR Transpoint ilmoitti, että radalle tulee vain kaksi tavarajunaparia. Kun tavaraliikenteessä rautatieoperaattori maksaa rataverkon käytöstä dieselvetoisessa tavaraliikenteessä 0,1 senttiä bruttotonnikilometriltä ja sähköisessä liikenteessä puolet eli 0,05 senttiä bruttotonnikilometriltä, Lahden oikoradan käytöstä oli maksettava rahoitusvaiheessa 0,5 senttiä bruttotonnikilometriltä, jolloin sen käyttäminen olisi maksanut tavaraliikenteessä sähkövetureilla kymmenen tai dieselvetureilla viisi kertaa niin paljon kuin muiden ratojen. 4 000 tonnin tavarajunasta Keravalta Lahteen laskettiin muodostuvan 1 628 euron maksu, kun taas Riihimäen kautta ajettuna maksettava määrä olisi 202 euroa. Ajansäästöä 1 426 euroa kalliimman lyhyemmän reitin laskettiin tuovan 37 minuuttia.
Aluevaikutuksia Oikoradan ajateltiin mahdollistavan entistä nopeamman työmatkaliikenteen Päijät-Hämeestä pääkaupunkiseudulle Pendolinojen avulla, ja toisaalta ohjaavan pääkaupunkiseudun kasvua Järvenpäähän ja Mäntsälään. Oikoradan valmistumisen odotus johti kaavoitukseen Etelä-Mäntsälässä. Myös Orimattila alkoi kaavoittamaan uutta Hennan taajamaa radan varteen. Lahden ja Helsingin välinen työmatkaliikenne, pendelöinti, synnytti myös työmatkaliikenteen puolesta toimivan yhdistyksen Oiko ry:n.
Lappeenrannan lentoaseman kotimaan liikenteen matkustajamäärät romahtivat sen jälkeen kun Lahden oikorata avattiin liikenteelle syyskuussa 2006. Etelä-Karjalan kauppakamarin arvion mukaan lentoliikenne Helsinkiin korvautui parantuneella junayhteydellä, joka palvelee liikematkustajia riittävällä tavalla.Kaartinen, Katja: Suomen Lentoliikenne vuonna 2030: neljä skenaariota. Tampereen teknillinen yliopisto. s. 30
Avajaiset pienoiskuva|300px|Juhlajuna oikoradalle ja paikallisjuna ennen lähtöään Lahdessa avajaispäivänä 1. syyskuuta 2006. pienoiskuva|300px|Oikoratafestarit nuorille: Alliance feat Lahdessa avajaispäivänä. pienoiskuva|300px|Oikoratafestarit ja Raiteiden ilta varttuneille: Lahden Veteraanisoittokunta Lahden rautatieasemaa vastapäätä Mannerheimin patsaan aukiolla avajaispäivänä. 1. syyskuuta 2006 pidettiin radan avajaistapahtuma Oikoratafestarit. 1 500 halukkaalle jaettiin maksuttomia junalippuja Lahdesta Mäntsälään ja takaisin tehtäviä junamatkoja varten festarijunalla, joka oli tyypiltään Sm4. Lahden rautatieaseman päässä olevan varastomakasiinirakennuksen länsipuolella olleessa teltassa järjestettiin rock-konsertteja, joissa esiintyivät Alliance, Wiidakko ja Flipper. Juontajana toimi Jaana Pelkonen. Lanunaukiolla Rautatienkadulla järjestettiin kuorolaulukonsertti. Lahdessa rautatieaseman edessä Mannerheimin patsaalla järjestettiin veteraanisoittokunnan tapahtuma Raiteiden Ilta, joka korvasi Lahden taiteiden yön ja liittyi Lahden keskustan markkinointiin.
Rautatieasemilla oli valokuvanäyttely 32:sta Pietarin radan asemasta. Niistä vain Pietarin Suomen-rautatieasema oli ensimmäisen luokan asema, Viipurin ja Helsingin rautatieasemat toisen luokan asemia ja muut kolmannen tai neljännen luokan asemia. Ratahallintokeskus julkaisi Oikorata-lehden, jossa esiteltiin laajasti oikoradan etuja. Sitä jaettiin ilmaisjakeluna ja sen sai myös verkosta PDF-tiedostona.
Taidepanimossa oli avoimien ovien päivä, jonka aikana avattiin VISU 06 -kokonaisuuteen kuuluva Helsinki–Lahti-pienoisrautatiemaisema. Taidepanimon kolmannessa kerroksessa järjestettiin myös myyjäiset ja mahdollisuus akvarellimaalaamiseen. Rautatieteema tuli esille myös elokuvana, kun Kino-Iiris esitti Suuri junaryöstö -elokuvan.
Kirjallisuus Nopeat Itäradat -hankkeen päällikkönä toiminut Pertti Punkamaa kirjoitti kirjan Oikaistiin – ei ajettu ohi : oikoradan syntyvaiheet, jossa kerrotaan Lahti–Kerava-radan ideasta August Fellmanin ideoinnista 1910-luvulta sen suunnitteluun 1980-luvun lopulla ja toteutukseen.
Lähteet
Aiheesta muualla
Oiko ry Savon radan varren kunnat selvittävät radan oikaisua 1989 Oiko ry:n artikkelikokoelma Etelä-Suomen Sanomista Lahden kaupunki: Syyskuun ensimmäisenä Lahdessa juhlitaan oikorataa , 16. elokuuta 2006 HS: Juna-aikataulut muuttuvat koko maassa , 1.9.2006. HS: Oikoradalle tarjotaan alennuslippuja , 22.8.2006 T&T: Oikorata potkaisee isoja rataprojekteja liikkeelle, Harri Repo 31.8.2006 HS/STT: Valtiovarainministeriö esittää budjettiin työllisyyspakettia (rautatiehankkeita) , 27.7.2006 Oikorata-lehti
Luokka:Hollolan liikenne Luokka:Järvenpään liikenne Luokka:Keravan liikenne Oikorata Luokka:Mäntsälän liikenne Luokka:Orimattilan liikenne Luokka:Suomen rataverkko Luokka:Vuoden betonirakenne