Philadelphia on noin 1,6 miljoonan asukkaan kaupunki Pennsylvanian osavaltiossa, Yhdysvalloissa. Se on Pennsylvanian suurin ja Yhdysvaltojen kuudenneksi suurin kaupunki. Se on myös Philadelphian piirikunnan pääkaupunki, joskin kaupungin ja piirikunnan hallinnot ovat olleet yhtä jo vuodesta 1952. Kaupunki sijaitsee Pennsylvanian itäosissa Delaware- ja Schuylkilljokien yhtymäkohdassa. Kaupunkia ympäröi 6,3 miljoonan asukkaan metropolialue, joka on Yhdysvaltain yhdeksänneksi suurin.
William Penn perusti Philadelphian 1682, ja se on ollut historiansa aikana poliittisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti Yhdysvaltojen merkittävimpiä kaupunkeja. Kaupungissa allekirjoitettiin Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus vuonna 1776, ja se oli myös Yhdysvaltojen pääkaupunki 1790–1800.
Nykyään Philadelphian talous on monipuolista, ja keskeisimpiä aloja ovat it-ala, lääketieteellinen tutkimus ja palvelut. Myös turismi tuo merkittävän lisän kaupungin talouteen, sillä harvassa Yhdysvaltojen kaupungissa on yhtä monta historiallista nähtävyyttä.
Philadelphian taidekeskus on Broad Streetin taidebulevardi, jonka varrella on useita kulttuurikohteita. Kaupungissa sijaitsevat muun muassa Yhdysvaltojen vanhin taidemuseo, Pennsylvanian kuvataideakatemia, ja Philadelphian taidemuseo. Lisäksi Philadelphiassa on enemmän julkisia veistoksia kuin missään muussa Yhdysvaltojen kaupungissa ja paljon seinämaalauksia.
Urheilun saralla Philadelphiasta on joukkue jokaisessa Yhdysvaltojen merkittävimmistä ammattilaisurheilusarjoissa, MLB:ssä, NFL:ssä, NBA:ssa ja NHL:ssä.
Maantiede thumb|left|Philadelphian sijainti Delaware- ja Schuylkilljokien yhtymäkohdassa. Philadelphian maapinta-ala on 347 neliökilometriä. Philadelphia sijaitsee Pennsylvanian osavaltion itäosassa Delaware- ja Schuylkilljokien yhtymäkohdassa. Kaupungin matalin kohta on noin 1,5 ja korkein noin 130 metriä merenpinnan yläpuolella. Philadelphian ympärillä on New Jerseyn, Delawaren ja Marylandin osavaltioihin ulottuva Philadelphian–Camdenin–Wilmingtonin metropolialue.
Philadelphiasta on vesiyhteys Atlantille Delawaren osavaltion kautta kulkevaa Delawarejokea pitkin.
Philadelphian ilmastoa tasapainottavat Appalakit lännessä ja Atlantti idässä. Kumpikin tekijöistä vähentää ääriolosuhteiden esiintymistä. Vuoden keskilämpötila on 12 astetta. Joulukuussa keskilämpötila on noin 0 astetta ja elokuussa noin 24 astetta. Sadetta tulee melko tasaisesti läpi vuoden, mutta yleensä suurimmat sateet tulevat kesällä.
Kaupunkikuva ja nähtävyydet left|thumb|Näkymä Benjamin Franklin Parkwaylle Philadelphian taidemuseon portailta. Philadelphian keskusta on suunniteltu ruutukaavan mukaan, ja sen keskuksena on Pennin aukio Delaware- ja Schuylkilljokien puolessavälissä. Aukiolla on nykyään vuonna 1901 avattu Philadelphian kaupungintalo. Länteen aukiosta on John F. Kennedyn bulevardi, jolla on Penn Center, ja Broad Streetiä aukiolta pohjoiseen ja etelään kutsutaan taiteiden bulevardiksi usein kulttuurinähtävyyksiensä ansiosta. Benjamin Franklin Parkway kulkee Pennin aukiolta luoteeseen ruutukaavan halki. Se ympäröi matkansa varrella Logan Square -aukion ja päättyy Fairmountin puistoon, joka on Yhdysvaltain suurin kaupunkialueella sijaitseva maisemoitu puisto. Philadelphian vanhimmat osat, Southwark, Society Hill ja Independence Hallin alue, sijaitsevat itään Pennin aukiolta. Southwark on kaupunginosista kaikkein vanhin.
Independence Hall, jossa itsenäisyysjulistus ja Yhdysvaltain perustuslaki hyväksyttiin, on kuulunut vuodesta 1979 Unescon maailmanperintöluetteloon. Se ja osa kaupungin keskustasta kuuluu 1956 perustettuun Independence National Historical Park -kansallispuistoon, jonka alueella sijaitsee monia Yhdysvaltojen perustamishistoriaan liittyviä merkittäviä rakennuksia sekä vuosina 2001–2003 avatut teemamuseot Independence Visitor Center, National Constitution Center ja Liberty Bell Center.
Monet keskusta-alueen ulkopuolella olevista kaupunginosista ovat aikaisemmin jonkin etnisen ryhmän asuttamia. Tällainen alue on esimerkiksi Pohjois-Philadelphian Germantown, jonka asuttivat saksalaiset 1600–1700-lukujen taitteessa. Germantownin vieressä olevalla Chestnut Hillillä on kaupungin korkein kohta. Muita pohjoisosien kaupunginosia ovat muun muassa Schuylkilljoen varrella oleva Manayunk, jonka arvostus on noussut viimeisten 20 vuoden aikana, ja Northern Liberties, jossa on rinnakkain alaluokan asuntoja ja uusia miljoonataloja.McCutcheon & Havranek, s. 38. Philadelphian eteläosia pidetään kaupungin värikkäimpänä ja monimuotoisimpana. Siellä sijaitsevat myös Philadelphia Sports Complex ja Philadelphian laivastontelakka. Länsi-Philadelphiassa sijaitsee University City, jossa ovat Drexelin yliopiston ja Pennsylvanian yliopiston kampukset. Sitä asuttavat lähinnä opiskelijat.
Historia Perustaminen thumb|Philadelphian perustaja William Penn. Philadelphian alueen ensimmäiset asukkaat olivat delaware-intiaaneja.Varr, s. 17. Ruotsalaiset perustivat ensimmäisen pienen eurooppalaisen siirtokunnan Philadelphian alueelle 1640-luvulla. Ruotsilla oli 1600-luvun puolivälissä Pohjois-Amerikan itärannikolla oma siirtomaansa nimeltä Uusi-Ruotsi. Delawarejoen varrella sijainneessa Uudessa Ruotsissa oli neljä aluetta: Finland, Lapland, Upland ja Takamaa. Takamaalla, Schuylkilljoen varressa sijaitsi Tornio-niminen asuttu paikka, joka on siis nykyään osa Philadelphiaa. Suomalainen paikannimi ei ollut sattumaa. Tornion lähistöltä löytyivät niin Uuden Vaasan kuin Uuden Korsholmankin linnoitukset.
William Penn on saanut maineen Philadelphian kaupungin perustajana. Englannin kuningas Kaarle II oli velkaa Pennin isälle amiraali William Pennille. Nuorempi Penn pyysi velan maksuna aluetta Delawarejoen länsirannalta. Maa-alue sai nimekseen Pennsylvania tai ”Pennin metsä”. Penn asettui alueelle, jossa Delawarejokeen liittyy Schuylkilljoki, sillä ruotsalaiset omistivat maat Delawaren yläjuoksulla.McCutcheon & Havranek, s. 9–10.
Vaikka Penn oli saanut maat lahjoituksena, hän halusi silti ostaa ne myös alkuperäisasukkailta. Hän halusi muutenkin kohdella intiaaneja tasaverteisesti eikä siksi halunnut rakentaa kaupungin ympärille edes muuria. Penn oli kveekari, ja hän suunnitteli Philadelphiasta, eli veljellisen rakkauden kaupungista, paikkaa, jossa hän pystyi uskonveljiensä kanssa harjoittamaan uskoaan ja hallitsemaan itse itseänsä. Penn kutsui serkkunsa suunnittelemaan kaupungin asemakaavan. Kaupunki järjestettiin ruutukaavan mukaan, ja siellä oli leveitä puistokatuja, sillä Penn tiesi ahtaiden kujien aiheuttaman riskin, joka oli toteutunut Lontoon suuressa palossa 1666.
Kaupungin nimi tulee kreikan kielen sanoista ”rakas / rakastettu ()” ja ”veli / veljellinen ()” ja tarkoittaa kutakuinkin ”veljellisen rakkauden kaupunkia”, joka on myös yksi Philadelphian lempinimistä.
Kasvu ja Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus Philadelphia kasvoi nopeasti, ja 1600-luvun loppuun mennessä siellä oli yli 7 000 asukasta. Satamakaupunkina siitä tuli merkittävä talouskeskus, ja sitä kautta tuotiin maahan sokeria, rommia ja melassia Karibialta. Samalla kaupungin teollisuus ja laivanrakennusala alkoi kukoistaa. Benjamin Franklin, yksi kaupungin kuuluisimmista asukkaista, saapui Philadelphiaan 1723. Hänen ansiostaan kaupungista tuli merkittävä kulttuurikeskus. Lisäksi hän perusti Thomas Bondin kanssa Pennsylvania Hospitalin, Yhdysvaltojen ensimmäisen julkisen sairaalan.Varr, s. 19. Philadelphia oli jokiyhteyksiensä ansiosta kasvanut 1770-luvulla ainakin 30 000 ihmisen kaupungiksi, ja se oli Liverpoolin ja Lontoon jälkeen brittiläisen imperiumin kolmanneksi tärkein kauppakaupunki.
Yhdysvaltain vapaussodan aikana Philadelphiassa allekirjoitettiin 1776 Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus. Seuraavana vuonna britit valloittivat kaupungin, mutta se vapautettiin 1783.Varr, s. 20. Philadelphiassa ja sen ympäristössä käytiin monia merkittäviä vapaussodan taistelutia, kuten Germantownin ja Brandywinen taistelut.
Perustuslailinen konventti tapasi Philadelphiassa 1787, ja se myös laati Yhdysvaltain perustuslain. Philadelphia oli Yhdysvaltojen pääkaupunki 1790–1800. Siellä oli vuonna 1800 lähes 70 000 asukasta, ja se oli Yhdysvaltojen suurin kaupunki.
Pääkaupungista alueelliseksi keskukseksi thumb|Kruppin osasto Philadelphian maailmannäyttelyssä. Philadelphian taloudellinen ja poliittinen merkitys alkoi pienentyä 1800-luvun alkupuolella, kun Washingtonista tehtiin pääkaupunki ja talous alkoi keskittyä New Yorkiin paremman satamapaikkansa ansiosta. Philadelphiassa keskityttiin enemmän teollisuuteen, ja siitä tulikin alueellinen tekstiili-, rauta- ja terästeollisuuden keskus. Kaupunki kasvoi kuitenkin edelleen, ja se laajeni myös varsinaisen kaupunkialueen ulkopuolelle esimerkiksi Germantowniin ja Chestnut Hilliin.Varr, s. 22. Vuonna 1854 päätettiin Philadelphiaa ympäröivien paikkakuntien liittämisestä kaupunkiin. Tuolloin Philadelphia laajennettiin käsittämään koko Philadelphian piirikunnan alue.
Yhdysvaltain sisällissodan aikana Philadelphian talous kukoisti, kun se tuotti pohjoisvaltioiden joukoille aseita, ammuksia ja sotalaivoja. Yhdysvallat täytti sata vuotta 1876, jolloin Philadelphiassa järjestettiin maailmannäyttely, joka oli ensimmäinen laatuaan Yhdysvalloissa. Philadelphian talous kukoisti jälleen ensimmäisen maailmansodan aikana. Espanjantauti iski voimakkaana Philadelphiaan surmaten noin prosentin kaupungin asukkaista. Suuri lama koetteli myös Philadelphiaa, mutta toinen maailmansota elvytti teräs- ja kemianteollisuuden.Varr, s. 23.
1900-luvun vaikeudet Philadelphia kärsi 1900-luvun alkupuoliskolla laajasta korruptiosta. Vasta 1950-luvulla uudistusmieleiset pormestarit Joseph S. Clark ja Richardson Dilworth auttoivat kehittämään kaupungin uuden perustuskirjan. Sen ansiosta kaupungin korruptiota onnistuttiin siistimään. Kaupungissa syntyi rotukiistoja 1960-luvulla, ja ne kärjistyivät mellakoihin sekä kaupungissa että vankiloissa. Vuonna 1971 pormestariksi valittiin entinen poliisi Frank Rizzo, joka otti kovat keinot käyttöön jengiväkivaltaa vastaan. Hän jakoi kuitenkin kaupungin sekä taloudellisten syiden että kovien otteidensa takia. Philadelphiaan valittiin myös Yhdysvaltojen ensimmäinen afroamerikkalainen pormestari, Wilson Goode.McCutcheon & Havranek, s. 13. Hän hyväksyi 13. toukokuuta 1985 tapahtuneen radikaalin tummaihoisten vapautusjärjestön MOVE:n päämajan pommituksen Osage Avenue -kadulla. Hyökkäyksessä kuoli 11 ihmistä, 61 asuntoa tuhoutui ja yli 250 ihmistä jäi kodittomiksi.
Philadelphian olot tasaantuivat 1980-luvun lopulla. Kaupunki oli ajautunut kuitenkin lähes konkurssin partaalle. Seuraavien vuosien aikana talous saatiin kuitenkin nousuun. Pormestariksi vuonna 1992 valittu Ed Rendell lupasi radikaaleja muutoksia, ja hän onnistui yhdessä valtuuston puheenjohtajan John F. Streetin avustuksella nostamaan kaupungin talouden ennätyksellisesti ylijäämäiseksi.
Hallinto
Philadelphia on samannimisen piirikunnan hallintokeskus, joskin kaupunki ja piirikunta ovat kattaneet maantieteellisesti saman alueen vuonna 1854 tapahtuneesta kuntaliitoksesta lähtien. Kaupungin ja piirikunnan hallinnot yhdistettiin vuonna 1952. Philadelphian piirikunta on kuitenkin edelleen olemassa paperilla, ja se on väkiluvultaan Pennsylvanian suurin ja pinta-alaltaan toiseksi pienin piirikunta.
Philadelphiassa on käytössä hallintomalli, jossa on sekä vaaleilla valittu pormestari että valtuusto. Sen nykyinen muoto vahvistettiin 1951, jolloin valtaa siirrettiin pormestarille. Philadelphian kaupunginvaltuustossa on 17 jäsentä, ja niistä 7 valitaan koko kaupungin alueelta ja lisäksi 1 jokaisen 10 vaalipiirin alueelta. Jokainen jäsen valitaan neljäksi vuodeksi. Myös pormestari valitaan neljän vuoden välein. Cherelle Parker aloitti tammikuussa 2024 Philadelphian sadantena pormestarina ja ensimmäisenä naisena virassa.