pienoiskuva|Naman kielen opetusta Nama, tai khoekhoe (omakielinen nimi: Khoekhoegowab), on khoisaneihin kuuluvien khoiden puhuma kieli enimmäkseen Namibiassa, mutta jonkin verran myös Etelä-Afrikassa ja Botswanassa.
Puhujamäärät ja status Puhujia namalla on yhteensä noin 175 000. Kielen katsotaan välittyvän hyvin seuraavalle sukupolvelle, mutta asenteet kieltä kohtaan vaihtelevat puhujien keskuudessa. Muita naman puhujien keskuudessa käytettyjä kieliä ovat englanti, setswana, sekgalagadi ja afrikaans.
Nama on virallinen kieli Namibiassa, sitä voi opiskella Namibian yliopistossa tohtoritasolle asti ja sitä käytetään myös hallinnon kielenä. Naman kielestä on julkaistu sanakirja ja kielioppi ja sillä tehdään radio-ohjelmia.
Kielen katsotaan olevan uhanalainen. Se jakautuu kuuteen päämurteeseen.
Historia ja kirjakieli Ensimmäinen länsimaalainen naman kieltä opiskellut henkilö oli tiettävästi filologiaa opiskellut Mauritiuksen kuvernööri Georg Friedricj Wreede, joka saapui nykyisen Kapkaupungin alueelle vuonna 1659. Hän kokosi namankielisen sanalistan ja kirjoitti kieltä kreikkalaisin aakkosin.
Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin. Raamattu käännettiin kokonaisuudeksaan namaksi ensimmäistä kertaa vuonna 1966.
Fonologia
Konsonantit BilabiaaliAlveolaariVelaariGlottaaliNasaalimnKlusiiliNorm.ptkʔAsp.kʰAffrikaattatsFrikatiivishAvulsiivitNorm.kǀkǁk!kǂAsp.kǀʰkǁʰk!ʰkǂʰNas.ŋǀŋǁŋ!ŋǂNas. henk.ŋǀʰŋǁʰŋ!ʰŋǂʰGlott.kǀʔkǁʔk!ʔkǂʔ Lähde:
Vokaalit EtinenKeskinenTakainenSuppeaiuPuolisuppeaeoAvoina Kaikki vokaalit, paitsi puolisuppeat, voivat esiintyä myös nasaalisina. Lisäksi kielessä on kolme toonia: nouseva, laskeva ja neutraali.
Lähde:
Kielioppi ja sanasto Naman kieli on agglutinoiva, eli kantasanaan lisätään runsaasti erilaisia liitteitä. Verbi taipuu kolmessa aikamuodossa.
Lukusanat 1–10 namaksi: 12345678910ǀguiǀgam!nonahakakoro!nanihûǁkhaisakhoesedisi
Lähteet
Luokka:Etelä-Afrikan kielet Luokka:Namibian kielet Luokka:Khoisankielet