thumb|right|Fennovoiman konttori Pyhäjoella
Fennovoima Oy on vuonna 2007 perustettu energiayhtiö, joka aikoi rakentaa Suomeen uuden ydinvoimalan. Yhtiö jätti periaatepäätöshakemuksen valtioneuvostolle tammikuussa 2009. Eduskunta myönsi luvan 1. heinäkuuta 2010 äänin 121–71. Fennovoiman tuleva voimalaitos olisi ollut nimeltään Hanhikivi 1, ja se oli tarkoitus rakentaa Pyhäjoelle.
Fennovoimasta 66 prosenttia omisti kahdeksantoista suomalaisen yhtiön ja yhteisyrityksen omistama Voimaosakeyhtiö SF ja 34 prosenttia Rosatomin Suomeen rekisteröity tytäryhtiö RAOS Voima Oy. Loppuvuodesta 2022 Voimaosakeyhtiö SF kasvatti 20 miljoonan euron osakeannilla omistuksensa 97 prosenttiin, ja RAOS Voimalle jäi enää kolme prosenttia.
24. helmikuuta 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Maaliskuussa elinkeinoministeri Mika Lintilä ilmoitti, että rakennusluvan myöntäminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeelle on ”täysin mahdotonta” nykytilanteessa. 2. toukokuuta 2022 kerrottiin, että Fennovoima on purkanut Rosatomin kanssa tehdyn sopimuksen.
Rosatom vaatii Fennovoimalta kolmen miljardin korvauksia ja Fennovoima Rosatomilta vajaan kahden miljardin korvauksia. Korvaukset ratkaistaan välimiesoikeudessa.https://www.iltalehti.fi/talous/a/7563575b-1302-4ef1-91c4-cd1eb5073abc Riidanratkaisulautakunta antoi tuomion ydinvoimahankkeen irtisanomisesta joulukuun 2022 puolivälissä. Raos Projectin mukaan irtisanominen on tuomittu laittomaksi. Fennovoiman mukaan kyseessä vain suositus.https://www.kauppalehti.fi/uutiset/venalaisyhtio-hanhikiven-ydinvoimahankkeen-irtisanominen-tuomittu-laittomaksi-fennovoiman-mukaan-kyseessa-vain-suositus/e87c3e2b-3b6d-459d-a82a-bd1e74500116
Organisaatio Fennovoiman hallitus
Fennovoiman hallituksen puheenjohtajana toimi vuonna 2017 Esa Härmälä ja varapuheenjohtajana Anastasia Zoteeva (toimitusjohtaja, Rusatom Energy International)
Hallituksen jäsenet (2017): Pekka Erkkilä, diplomi-insinööri Jussi Lehto, toimitusjohtaja, Keravan Energia ja Voimaosakeyhtiö SF Seppo Siljama, toimitusjohtaja, Septem Partners Stefan Storholm, toimitusjohtaja, Katternö Kärnkraft Anton Dedusenko, varatoimitusjohtaja, JSC Rusatom Energy International
Varajäsenet (2017): Konstantin Kryazhevskikh, Chief Legal Officer, Rusatom Energy International Juha Mäkitalo, Senior Partner, Asianajotoimisto Mäkitalo Rantanen & Co Oy Arto Räty, johtaja, Corporate Affairs and Communications, Fortum Ilkka Salonen, toimitusjohtaja, East Office of Finnish Industries
WikiLeaksin aineiston mukaan hallituksen entistä jäsentä Djurica Tankosicia epäillään ympäristöraporttien väärentämisestä Bulgariassa Rosatom-projektissa. Fennovoima kielsi tienneensä Tancosicin väitetyistä vuonna 2006 tapahtuneista yhteyksistä korruptiosta syytettyyn bulgarialaisyrittäjään ja kertoi, ettei koko asia oikeastaan liity millään lailla Fennovoiman voimalahankkeeseen. Laitoshankkeen on myös arveltu kytkeytyvän Venäjä ulkopoliittisiin tavoitteisiin, jossa taloudellinen riippuvuus Venäjältä ostetusta energiasta altistaa Suomen Venäjän suorien ja epäsuorien vaikutuskeinojen alaiseksi.
Yrityksen johto
Toimitusjohtajat: 2007-2012 Tapio Saarenpää 2012-2014 Juha Nurmi 2014-2019 Toni Hemminki 2019-2020 Timo Okkonen 2020- Joachim Specht
Hallituksen puheenjohtajat: 2007-2012 Juha Rantanen, Outokumpu Oyj, toim.joht. 2012-2014 Pekka Ottavainen, SF Oy, toim.joht. 2014-2017 Juhani Pitkäkoski, Caverion Oyj, johtaja 2017- Esa Härmälä
Omistajat Ennen voimalahankkeen perumista Fennovoiman omistajat olivat Voimaosakeyhtiö SF (66 %) ja laitostoimittajan eli Venäjän valtion ydinvoimayhtiön Rosatomin tytäryhtiö RAOS Voima Oy (34 %).Fennovoiman omistavat Voimaosakeyhtiö SF ja RAOS Voima Oyj. Viitattu 27.3.2014. Voimaosakeyhtiö SF:n omistavat suurimmalta osin kunnalliset energiayhtiöt, mutta mukana on myös suomalaisia teollisuusyrityksiä.
Voimaosakeyhtiö SF:n omistavat seuraavat yhtiöt:
Fortum Power and Heat Holding Oy Hanhikiven Sähkönmyynti Oy Pyhäjoen kunta Andament Group Oy E. Helaakoski Oy SCG Specialist Contractors’ Group Oy Huoltovoima Oy Kaakon Energia Oy Imatran Seudun Sähkö Oy Parikkalan Valo Oy Katternö Kärnkraft Oy Ab Oy Herrfors Ab Koillis-Satakunnan Sähkö Oy Kruunupyyn Sähkölaitos Oy Lammaisten Energia Oy Naantalin Energia Oy Pietarsaaren Energia Oy Uudenkaarlepyyn Voimalaitos Oy Valkeakosken Energia Oy Vetelin Energia Oy Nor-Maali Oy Lahti Energia Oy Majakka Voima Oy MP Konserni Oy Valio Oy Outokumpu Oyj Oy Turku Energia Ab Pohjois-Suomen Voima Oy Haukiputaan Sähköosuuskunta Keminmaan Energia Oy Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö Raahen Energia Oy Rantakairan Sähkö Oy Tornion Energia Oy
Rauman Energia Oy Rautaruukki Oyj SF Kaukolämpövoima Oy Haapajärven Lämpö Oy Jämsän Aluelämpö Oy Lapuan Energia Oy Lempäälän Lämpö Oy SRV Voima Oy Suomen Voima Oy Haminan Energia Oy Keravan Energia Oy Kokemäen Sähkö Oy KSS Energia Oy Köyliön-Säkylän Sähkö Oy Nivos Energia Oy Nurmijärven Sähkö Oy Paneliankosken Voima Oy Porvoon Energia Oy Sallila Energia Oy Vatajankosken Sähkö Oy VSV-Energiapalvelu Oy Vantaan Energia Oy Voimajunkkarit Oy Alajärven Sähkö Oy Jylhän Sähköosuuskunta Kuoreveden Sähkö Oy Lehtimäen Sähkö Oy Seinäjoen Energia Oy Äänekosken Energia Oy Yrittäjien Voima Oy Havator Oy TEK Kiinteistöt Oy Enersense International Oy
Historia
Fennovoima perustettiin vuonna 2007 uuden ydinvoimalan rakentamista varten. Sen omistivat saksalainen energiakonserni E.ON (34 %) ja suomalainen Voimaosakeyhtiö SF (66 %).
Fennovoima jätti tammikuussa 2009 valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksen, jolla yhtiö haki lupaa uuteen ydinvoimalaan. Hakemuksessaan yhtiö perusteli hankkeensa taustat ja esitteli tekemänsä selvitykset uuden ydinvoimalan rakentamiseksi. Fennovoiman periaatepäätöshakemus Fennovoiman perustaneet yritykset käyttivät kolmanneksen Suomen sähköstä, mutta niillä oli hyvin vähän omaa sähköntuotantoa. Fennovoiman ydinvoimalan avulla ne halusivat paikata tämän tarpeen. Oma sähköntuotanto laskee kuluja, jotka osakkaat käyttävät kalliiseen ja hinnaltaan vaihtelevaan pörssisähköön. Fennovoiman periaatepäätöksen mukaan sähköntuotannon hajauttaminen Suomessa on eduksi, sillä se parantaa huoltovarmuutta ja tuo myös tuhansia työpaikkoja ja miljoonien verotulot sijoitusalueelleen Pohjois-Pohjanmaalle ydinvoimalan rakentamisvaiheessa.
Eduskunta vahvisti periaatepäätöksen ydinvoimalan rakentamisesta kesällä 2010.Valtioneuvoston periaatepäätös Fennovoima Oy:n hankkeesta . Työ- ja elinkeinoministeriö, 15.4.2014. Viitattu 19.8.2014. Perustajat halusivat taata itselleen kohtuuhintaisen sähkön saannin ja tätä kautta turvata oman kilpailukykynsä. Nykyään osakkaat joutuvat ostamaan valtaosan sähköstään pörssistä, jossa sähkö on kallista ja altista hintavaihteluille. Fennovoima toimii mankala-periaatteella, eli sen osakkaat saavat voimalasta sähköä omistusosuuksiensa suhteessa. Kustannukset hoidetaan vastaavasti.Fennovoima
E.ON ilmoitti 24. lokakuuta 2012 luopuvansa kaikista omistuksistaan Suomessa, käytännössä Gasumin ja Fennovoiman osakkeista. Muutoksia on tapahtunut myös Voimaosakeyhtiö SF:n omistajuuksissa.
Fennovoima suunnitteli ensin hankkivansa 1 800 MW:n reaktorin Toshibalta tai Arevalta.Reuters: Finland's Fennovoima signs reactor deal with Rosatom Suunnitelma muuttui, kun Fennovoima valitsi E.ON:in tilalle Venäjän valtion ydinenergiayhtiö Rosatomin tytäryhtiö Rusatom Overseasin, jonka kanssa se allekirjoitti joulukuussa 2013 toimitussopimuksen Pyhäjoelle rakennettavasta Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksesta (1200 MW) ja sopi samalla siitä, että Rosatom sai 34 prosentin omistusosuuden Fennovoimasta. Rusatom Overseasin (nykyään Rusatom Energy International ) kanssa sovitun aikataulun mukaan voimala tuottaa sähköä vuonna 2024.Fennovoima ja Rusatom Overseasin laitostoimitussopimus allekirjoitettu. 21.12.2013. Viitattu 27.3.2014. Rosatom on lupautunut hankkimaan Fennovoimalle kaiken tarvittavan ulkopuolisen rahoituksen, toimittamaan polttoaineen sekä huoltamaan reaktoria koko sen eliniän ajan. Ainakin alkuvaiheessa polttoaine on kierrätettyä uraania.Vihreä lanka: Rosatom tuo Fennovoimalle paitsi reaktorin myös polttoaineen Polttoaineen toimittaa Fennovoimalle Rosatom-konserniin kuuluva TVEL. Toimitus kattaa sekä uraanin toimituksen että polttoaineen valmistuksen ja siihen kuuluu alkulatauksen lisäksi vaihtolataukset voimalaitoksen kahdeksalle seuraavalle käyttöjaksolle. Sopimuksen mukaan TVEL:in varmuusvaraston tulee olla kahden vaihtolatauksen kokoinen. Sopimuksen päätyttyä Fennovoima voi kilpailuttaa polttoainehankinnan. Sopimus on tehty ydinvoimalan ensimmäiseksi kymmeneksi vuodeksi.
Maaliskuussa 2014 Fennovoiman omistuksesta 34 prosenttia siirtyi Rosatomin tytäryhtiölle RAOS Voima Oy:lle.
2. joulukuuta 2014 Fortum ilmoitti mahdollisuudestaan osallistua ydinvoimahankkeeseen ja lisätä näin ollen Fennovoiman kotimaisomistusta hallituksen vaatimaan 60 prosenttiin. 5. joulukuuta 2014 eduskunta hyväksyi äänin 115–74 Fennovoiman ydinvoimalan periaatepäätöksen. 30. kesäkuuta 2015 Fennovoima jätti rakentamislupahakemuksen työ- ja elinkeinoministeriölle. Fortum ei kuitenkaan ollut silloin mukana hakemuksessa omien keskeneräisten neuvottelujensa vuoksi. Sen tilalle tuli kroatialainen Migrit Solarna Energija, jonka omistus herätti epäilyksiä. Ministeriö pyysi Fennovoimalta lisäselvitystä yrityksen omistussuhteista ja totesi sen saatuaan, ettei kroatialaisyhtiötä voitukaan pitää EU- tai ETA-alueen yrityksenä.
Elokuussa 2015 Fortum ilmoitti osallistuvansa 6,6 prosentin osuudella Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen Voimaosakeyhtiö SF:n kautta. Kun samaan aikaan myös rakennusyhtiö SRV ja teräsyhtiö Outokumpu tiedottivat investoinneistaan, kotimaisen omistuksen osuus nousi 65,1 prosenttiin.
Ydinvoimalan sijoituspaikka
Fennovoima ilmoitti lokakuussa 2011, että se on valinnut ydinvoimalansa rakennuspaikaksi Pyhäjoen Hanhikiven.
Fennovoiman voimalalla oli aiemmin kaksi vaihtoehtoista sijoituspaikkaa: Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Pyhäjoki sekä Etelä-Lapissa sijaitseva Simo. Itäisellä Uudellamaalla oleva Ruotsinpyhtää putosi pois vaihtoehdoista jo aiemmin.Ruotsinpyhtää putosi pois Fennovoiman listalta 11.12.2009. Viitattu 16.7.2010 Fennovoima toteutti vuonna 2008 kaikilla kolmella paikkakunnalla ympäristövaikutusten arvioinnin. Fennovoiman ympäristövaikutusten arviointiselostus
Ydinvoima-asioissa yhteysviranomaisena toimiva työ- ja elinkeinoministeriö antoi helmikuussa 2009 Fennovoiman YVA-selostuksesta hyväksyvän loppulausunnon. Ministeriö totesi loppulausunnossaan, että Fennovoiman YVA-selostus kattaa lainsäädännön sisältövaatimukset ja se on laadittu säädösten vaatimalla tavalla. Ministeriö sai Fennovoiman YVA-selostuksesta eri viranomaisilta, järjestöiltä ja muilta organisaatioilta noin 80 lausuntoa, jotka se otti huomioon lausunnossaan.TEM:n lausunto Fennovoima Oy:n YVA-selostuksesta valmistui
Hankkeesta irtautuminen Vaikka elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) totesi useasti alkuvuodesta 2022, Venäjän hyökättyä Ukrainaan, että hankkeelle ei tulla myöntämään lupaa, Fennovoima jatkoi rakennustöitä voimalan paikalla. Samoin Säteilyturvakeskus jatkoi hankkeen turvallisuusarviointia. Nelisensataa työntekijää valmisteli voimalan perustuksia.
Suomalaiset yritykset ovat pääomittaneet Fennovoiman ydinvoimalaa noin 470 miljoonalla eurolla. Suurin suomalaisosakas Outokumpu on sijoittanut hankkeeseen 112 miljoonaa euroa, mutta arvioi hankkeen todellisen arvon nollaksi. Muiden muassa Turun , Vantaan ja aiemmin Kuopion hallitukset ovat pyrkineet irtautumaan hankkeesta. Vantaa on käyttänyt Fennovoimaan miltei 40 miljoonaa euroa, mutta jollei se pääse hankkeesta eroon, se joutuu käyttämään vielä 50 miljoonaa lisää.