Víctor Lidio Jara Martínez (28. syyskuuta 1932 Lonquén, Chile – 16. syyskuuta 1973 Santiago de Chile, Chile) oli chileläinen teatteriohjaaja, runoilija, laulaja, lauluntekijä ja poliittinen aktivisti. Víctor Jaralla oli keskeinen osa Chilen kansanmusiikkiin pohjautuvan Nueva Canción Chilena -laululiikkeen synnyssä, joka johti vallankumoukseen maan populaarimusiikissa Salvador Allenden presidenttikauden aikana. Jaran laulut, jotka käsittelevät rakkautta, rauhaa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta, ovat yhdessä hänen väkivaltaisen kuolemansa kanssa nostaneet hänet ihmisoikeustaistelun symboliksi Latinalaisessa Amerikassa.
Elämä Víctor Jara syntyi Manuel Jaran ja Amanda Martínezin köyhään maalaisperheeseen Santiagon eteläpuolella. Isä oli väkivaltainen ja jätti perheen, kun Víctor oli vasta lapsi. Äiti Amanda oli kansanlaulaja, joka soitti kitaraa ja lauloi muun muassa häissä ja hautajaisissa. Perhe muutti Santiagon slummiin, mutta Víctorin ollessa nuori hänen äitinsä kuoli. Jara aikoi opiskella papiksi, mutta luopui ajatuksesta parin vuoden kuluttua. Hän kävi vielä armeijan ennen kuin palasi Santiagoon opiskellakseen näyttelijäksi ja sittemmin teatteriohjaajaksi.
Chileläinen kansanperinne kiinnosti Jaraa suuresti, ja sillä oli suuri vaikutus hänen taiteelliseen tuotantoonsa. Vähitellen laulaminen, laulujen tekeminen ja poliittinen toiminta nousivat Jaran uralla teatterin edelle. Hän vieraili Suomessa kesällä 1969 ja esiintyi Vietnamin sodan vastaisessa mielenosoituksessa. Jara tuki vasemmistolaista Unidad Popular -puoluetta ja sen ehdokasta Salvador Allendea Chilen presidentinvaaleissa vuonna 1970. Hän otti osaa kampanjointiin pitämällä konsertteja, ja hänen laulujensa aiheet muuttuivat myös yhä enemmän poliittisiksi.
Kuolema Salvador Allenden presidenttikausi päättyi vuoden 1973 sotilasvallankaappaukseen. Víctor Jara pidätettiin vallankaappauksen ensimmäisinä päivinä. Hänet vietiin muiden vankien tavoin Estadio Chile -stadionille, jossa hän alkoi soittaa kitaraa ja laulaa. Vartijat käskivät häntä lopettamaan, mutta hän kieltäytyi. Häntä piestiin toistuvasti ja hänen kätensä murrettiin. Eräiden lähteiden mukaan hänen kätensä leikattiin irti, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Kuitenkin hän jatkoi laulamista kunnes häntä ammuttiin 44 kertaa. Hänen vaimonsa, englantilaissyntyinen tanssija Joan Jara pakeni maasta ja onnistui kuljettamaan mukanaan miehensä julkaisemattomia nauhoituksia. Vuonna 2003 stadionille annettiin uusi nimi Estadio Víctor Jara.
Jaran kuoleman tutkinta aloitettiin uudestaan vuonna 2009. Joulukuussa 2012 julkistetun tiedon mukaan tapahtumasta on pidätetty kahdeksan Pinochetin aikaista sotilasta.
Yhdysvalloissa oikeuden valamiehistö totesi vuonna 2016 Chilen armeijan entisen upseerin Pedro Pablo Barrientos Núñezin syylliseksi Jaran murhaan. Hänet määrättiin korvaamaan Jaran omaisille 25 miljoonaa euroa. Barrentos pakeni Chilestä Yhdysvaltoihin vuonna 1989 Pinochetin valtakauden päättyessä. Chilessä Barrentosia vastaan on nostettu rikossyytteitä, ja Chile on vaatinut Barrientosin luovuttamista Yhdysvalloista.
Heinäkuussa 2018 chileläinen tuomioistuin tuomitsi yhdeksän entistä Chilen armeijan upseeria osallisuudesta ja avunannosta murhaan. Kahdeksan heistä sai 15 vuoden vankeusrangaistuksiin osallisuudesta Jaran murhaan ja lisäksi he saivat kolme vuotta sieppauksesta. Yhdeksäs tuomituista upseereista sai avunannosta murhaan viisi vuotta vankeutta.
Diskografia Julkaisuvuosi Levy1966Víctor Jara (Geografía)1967Canciones folklóricas de América (Quilapayúnin kanssa)1967Víctor Jara1969Pongo en tus manos abiertas1970Canto libre1971El derecho de vivir en paz1972La población1973Canto por travesura1974Manifiesto
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla Fundación Víctor Jara.
Luokka:Chileläiset laulajat Luokka:Chileläiset lauluntekijät Luokka:Chileläiset runoilijat Luokka:Teatteriohjaajat Luokka:Aktivistit Luokka:Chileläiset henkirikosten uhrit Luokka:Vuonna 1932 syntyneet Luokka:Vuonna 1973 kuolleet