Jättihylkyahven (Stereolepis gigas) on Pohjois-Amerikan subtrooppisella Tyynenmeren rannikolla elävä suurikokoinen, äärimmäisen uhanalainen lyhtyahvenkalalaji. Alun perin jättihylkyahven luettiin kuuluvaksi meriahventen heimoon (Serranidae), mutta siirrettiin kuuluvaksi hylkyahventen heimoon (Polyprionidae) poikasvaiheen ominaisuuksien perusteella, ja sitten omaan jättihylkyahventen heimoonsa Stereolepididae.Smith, W.L. et al., 2022. Investigations into the ancestry of the Grape-eye Seabass (Hemilutjanus macrophthalmos) reveal novel limits and relationships for the Acropomatiformes (Teleostei: Percomorpha). Neotrop. Ichthyol., 20.
Jättihylkyahven voi kasvaa jopa 250 cm pitkäksi ja 250-kiloiseksi ja elää jopa sata vuotta. Nuoret poikaset ovat väriltään kirkkaan oransseja suurin mustin täplin. Myöhemmin väritys muuttuu pronssinväriseksi. Kalan kasvaessa täplät häviävät ja väritys muuttuu tummemmaksi harmaaksi. Suuret kalat säilyttävät kuitenkin kyvyn tuoda täplät esille.
Jättihylkyahvenet elävät 5–46 m:n syvyydessä. Johtuen kalan suuresta koosta ja sen suojelustatuksesta ei jättihylkyahvenen biologiasta ja elämäntavoista juurikaan ole julkaistua tutkimustietoa.
Jättihylkyahvenen suurin uhka on sen liikakalastus. Kala on myös hyvin hidas lisääntymään, se tulee sukukypsäksi 7-10 vuoden ikäisenä ja kannan kaksinkertaistumiseen kuluu yli 14 vuotta. Jättihylkyahvenkanta on suojeltu Kaliforniassa vuodesta 1982 alkaen ja Meksikossa vuodesta 1992 .
Lähteet
Luokka:Lyhtyahvenkalat Luokka:Uhanalaiset kalat