Qyzylorda () on kaupunki ja Qyzylordan alueen hallinnollinen keskus Kazakstanin eteläosassa. Se sijaitsee Turanin alangolla Kyzylkumin aavikon pohjoisosassa Syrdarjajoen oikeanpuoleisella rannalla. Qyzylordan kaupunkialueen pinta-ala on 2 400 neliökilometriä. Kaupungissa oli arviolta 287 661 ja kaupunkialueella 366 878 asukasta vuonna 2026.
Historia Kaupunki on saanut alkunsa Kokandin kaanin Umarin vuonna 1817 kauppareittien risteykseen perustamasta Aqmeşıtin (”valkoinen moskeija”) linnoituksesta. Kenraali Vasili Perovskin johtamat venäläiset valtasivat sen vuonna 1853, minkä jälkeen paikkakunta tunnettiin Perovskin linnoituksena. Vuonna 1867 siitä tuli kaupunki ja Syrdarjan alueeseen kuuluneen kihlakunnan keskus. Vuonna 1906 valmistui kaupungin läpi kulkeva Orenburgin ja Taškentin välinen rautatie.
Vuonna 1922 kaupunki sai jälleen nimen Aqmeşıt. Vuonna 1925 se nimettiin Qyzylordaksi (”punainen orda”) ja siitä tuli Kazakkien autonomisen neuvostotasavallan pääkaupunki. Pääkaupunki siirrettiin vuonna 1929 Almatyyn, minkä jälkeen Qyzylorda oli piirikunta- ja piirikeskus. Vuodesta 1938 lähtien se on ollut Qyzylordan alueen pääkaupunki (lukuun ottamatta vuosia 1963–1964, jolloin se kuului Etelä-Kazakstanin aluepiiriin). Kaupungissa toimi neuvostoaikana sellu- ja kartonkitehdas, konepaja, rakennustarvike-, elintarvike- ja kevyttä teollisuutta. Sen venäjänkielinen kirjoitusasu Kzyl-Orda muutettiin Kyzylordaksi vuonna 1997.
Väestö Qyzylordan kaupunkialueeseen kuuluvat kaupungin lisäksi Belkölin ja Tasbögetin taajamat sekä Aqjarman, Aqsuatin, Qarauyltöben, Qosşyñyraun, Qyzyljarman, Qyzylözekin ja Talsuatin kyläpiirikunnat. Kaupunkiväestön osuus on taajamat mukaan luettuna 88,2 prosenttia. Kaupunkialueen asukkaista on vuoden 2026 arvion mukaan 94,2 prosenttia kazakkeja, 2,3 prosenttia venäläisiä ja 1,7 prosenttia korealaisia. Pienempiä ryhmiä ovat uzbekit ja tataarit.
Kaupungin asukasluvun kehitys 1897 1939 1959 1989 2009 2021 5 058 46 750 65 902 151 791 188 682 271 309
Vallitseva uskonto on islam. Kaupungissa toimii myös ortodoksinen, katolinen ja eri protestanttiryhmien seurakuntia.
Liikenne ja talous Qyzylordan kautta kulkee Orenburgin–Taškentin rautatien lisäksi Aqtöben ja Şymkentin välinen Eurooppatie E38. Sieltä alkaa maantie A17 Jezqazğaniin ja edelleen Pavlodariin. Kaupungissa on kansainvälinen lentoasema.
Kaupungin talous perustuu lähiseudulla harjoitettuun öljyn ja maakaasun tuotantoon. Qyzylordassa toimivat muun muassa öljy- ja kaasuyhtiöt QazGerMūnai, PetroQazaqstan Qūmköl Resources ja Torğai Petroleum. Kaupungissa on myös elintarvike-, rakennustarvike-, kemian, huonekalu- ja kevyttä teollisuutta. Maatalous tuottaa riisiä, vihanneksia, perunaa ja meloneja. Tuotantoeläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet, hevoset, kamelit ja siipikarja.
Kulttuuri ja nähtävyydet Kaupungissa toimii vuonna 1998 perustettu Qyzylordan yliopisto, teknillinen korkeakoulu, riisinviljelyn tutkimusinstituutti ja muita korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia. Kulttuurilaitoksia ovat alueen kirjasto, musiikki- ja draamateatteri, filharmonia ja kotiseutumuseo.
Syrdarjan rannalla sijaitsevassa kaupungin vanhassa osassa on säilynyt Aitbain moskeija (1878), Kazanin jumalanäidin kirkko (1890–1896), jugendtyyliä edustava rautatieasema (1905) ja muita historiallisia rakennuksia. Qyzylordan pääkaupunkiajalta on peräisin muun muassa rautatieläisten kerhorakennus (1924). Toisen maailmansodan jälkeistä uusklassismia edustavat kotiseutumuseo (1953) ja kulttuuritalo (1959) ja neuvostomodernismia teatterirakennus (1985). 2000-luvun rakennuksiin kuuluu Aqmeşıt-Syrdarjan päämoskeija (2007–2008). Syrdarjan oikeanpuoleiselle rannalla pystytettiin vuonna 2018 aiemmin puretun Kazakstanin ASNT:n toimeenpanevan keskuskomitean rakennuksen jäljitelmä. Lähiseudun nähtävyyksiin kuuluu 1700–1800-luvulla rakennettu Nauryzbain torni Qarauyltöben kylän luona
Lähteet
Aiheesta muualla
Kaupungin sivusto
Luokka:Kazakstanin kaupungit Luokka:Qızılordan alue