Saksan valtakunnan siviilihallinto toisen maailmansodan aikana ja myös sitä ennen 1934 tehdyn valtiosääntöuudistuksen perusteella pohjautui valtakunnanpiireihin (saksaksi Reichsgau erotukseksi Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen piireistä, saksaksi Gau).
Itävalta liitettiin Saksaan vuonna 1938. Siitä ei tullut autonomista valtiollista muodostelmaa, vaan se liitettiin alueittain suoraan Saksan valtakuntaan.
Tšekkoslovakian tultua purkautuneeksi se jakautui kolmeen osaan: Sudeettien valtakunnanpiiriin, joka saksankielisenä ja saksalaismielisenä alueensa liitettiin Saksan valtakuntaan. Slovakia julistautui itsenäiseksi ja jäljelle jääneistä entisen Tšekkoslovakian alueista muodostettiin Böömin ja Määrin protektoraatti.
Tämän jälkeen valtakunnanpiirit olivat: Ala-Itävalta Ala-Sleesia Baden Brandenburginmaa Danzig-Länsi-Preussi Düsseldorf Essen Etelä-Hannover-Braunschweig Etelä-Westfalen Frankfurt Halle-Merseburg Hampuri Hessen Hessen-Nasau Itä-Baijeri Itä-Hannover Itä-Preussi Kärnten Köln-Aachen Mecklenburg Meinfranko Moselland Pohjois-Westfalen Pommeri Saksi Saksi-Anhalt Salzburg Schleswig-Holstein Steiermark Sudeetit Suur-Berliini Svaabia Thuringen Tiroli-Vorarlberg Wartheland Weser-Ems Westmark Wien Württemberg-Hohenzollern Ylä-Baijeri Ylä-Itävalta Ylä-Sleesia
Puola 1939 Saksan valloitettua Puolan osa Puolan saksalaisalueista ja Danzigin vapaakaupunki liitettiin kolmeen valtakunnanpiiriin. Osan vei 17. syyskuuta 1939 aloittamallaan valtauksella Neuvostoliitto, joka sulautti osat ilman kansallista autonomista muodostelmaa Ukrainan sosialistiseen neuvostotasavaltaan. Lopuista Puolan alueista muodostettiin Puolan kenraalikuvernementti.
Luokka:Natsi-Saksa