Kari Olavi Raivio (s. 27. toukokuuta 1940 Tyrvää) on suomalainen lastenlääkäri, joka toimi vuosina 1996–2003 Helsingin yliopiston rehtorina ja vuosina 2003–2008 Helsingin yliopiston kanslerina.
Ura Raivio tuli ylioppilaaksi Tyrvään yhteiskoulusta vuonna 1958. Lääketieteen lisensiaatiksi Raivio valmistui Helsingin yliopistosta 1965 ja lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1969. Lastentautien erikoislääkärin pätevyyden Raivio on suorittanut Helsingin yliopistosta vuonna 1973. Helsingin yliopistossa Raivio toimi perinataalilääketieteen professorina 1982–2003 sekä HYKSin lastentautien klinikan ylilääkärinä 1982–1996.
Lisäksi Raivio on toiminut Suomalaisen lääkäriseuran Duodecimin varapuheenjohtajana vuosina 1982–1985 ja puheenjohtajana vuosina 1993–1995 sekä Duodecim-aikakauslehdessä toimittajana vuosina 1973–1975, toimitussihteerinä vuosina 1976–1979 ja päätoimittajana vuosina 1982–1985.
Valtioneuvoston kanslia nimesi lokakuussa 2013 Raivion selvityshenkilöksi tekemään ehdotuksen tutkittuun tietoon perustuvan päätöksenteon neuvonannon järjestämiseksi Suomessa.Raivio 2014 Raportti julkaistiin lokakuussa 2014 Valtioneuvoston kanslian julkaisusarjassaSelvitys tutkitun tiedon hyödyntämisestä päätöksenteossa. Tieteentekijöiden liitto. Viitattu 22.9.2015
Vuosina 2012–2017 hän oli Tarton yliopiston neuvoston jäsen.
Ura Helsingin yliopiston johdossa Raivio toimi kausina 1996–1998 ja 1999–2003 Helsingin yliopiston rehtorina ja 2003–2008 Helsingin yliopiston kanslerina.
Raivion rehtorikausi Helsingin yliopistossa oli voimakkaan muutosprosessin aikaa. Tärkeimpänä yliopiston ulkopuolisena muutosvaikuttajana oli 29 eurooppalaisen opetusministerin vuonna 1999 allekirjoittaman Bolognan julistuksen käynnistämä Bolognan prosessi, jonka tavoite on saavuttaa yhtenäinen eurooppalainen korkeakoulutusalue 2010 mennessä.
Raivion aikana Helsingin yliopistoa kehitettiin keventäen hallintoa: supistettiin konsistorin kokoonpanoa, hajautettiin Helsingin yliopiston toimintaa neljälle kampusalueelle, perustettiin uusia tiedekuntia sekä panostettiin tutkimukseen ja tutkijakoulutukseen.
Rehtorinkaudellaan Raivio tähdensi akateemisen vapauden säilyttämistä vaikka yliopiston rahoituslähteitä kasvatettaisin. ”Näyttää ilmeiseltä että valtion budjettirahoituksen suunta on lähivuosina laskeva. Mahdollisia sopeutumiskeinoja ovat muiden rahoituslähteiden kasvattaminen tai menojen supistaminen. Molemmissa tapauksissa on pidettävä huoli siitä, että autonomia opetuksen ja tutkimuksen sisältöön säilyy.”Käytännön lääkäri 3/1998, s. 138–142.
Raiviota huolestutti, että jos rahaa jaettaisiin tiedekunnille tutkintojen suoritusmäärien perusteella, se voisi johtaa tutkintojen minimitasokriteerien löyhtymiseen. ”Se riski on, jos rahaa jaetaan pelkästään tutkintojen määrän perusteella. Tulee houkutus rimanalitukseen. Meillä täytyy olla riittävän hyvät arviointijärjestelmät, joilla voidaan taata tutkintojen laadukkuus. Viime kädessä se on kunkin yliopiston oma asia.”
Kunnianosoitukset 2025 Tarton yliopiston kunniamerkki Tänutäht
Yksityiselämä Kari Raivion vanhemmat olivat lääketieteen ja kirurgian tohtori Olavi Raivio ja Anna-Liisa Virkkala. Hänen ensimmäinen puolisonsa vuodesta 1963 oli liikunnanopettaja Marjo-Riitta Patokorpi. Raivio meni vuonna 1994 naimisiin professori Vineta Fellmanin (s. 1947) kanssa.Kuka kukin on 2007, s. 806–807. Helsinki 2006. Aikaisemmasta avioliitosta Raiviolla on kaksi lasta.Tyrvään yhteiskoulu – Vammalan lukio 1904–1979, s. 338. Vammala: Vammalan lukio, 1979. .
Teoksia Näytön paikka: Tutkimustiedon käyttö ja väärinkäyttö. Gaudeamus, 2019.
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla Remonttimies Raivio. Ylioppilaslehden haastattelu, huhtikuu 2000.
Luokka:Suomalaiset lääkärit Luokka:Helsingin yliopiston rehtorit Luokka:Helsingin yliopiston kanslerit Luokka:Suomen yliopistojen rehtorit ja kanslerit Luokka:Vuonna 1940 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt