Albert II, koko nimeltään Albert Félix Humbert Théodore Christian Eugène Marie Wettin, (s. 6. kesäkuuta 1934 Laekenin kuninkaallinen linna, Laeken, Bryssel, Belgia) on Belgian entinen kuningas, joka toimi Belgian valtionpäämiehenä vuosina 1993–2013. Vuonna 2013 Albert II luopui 79-vuotiaana terveyssyistä kruunusta poikansa kruununprinssi Philippen hyväksi.

Vaikea lapsuus Albert II on Saksi-Coburg-Gothan sukua, kuningas Leopold III:n (1901–1983) ja Ruotsin prinsessa Astridin (1905–1935) nuorempi poika, joka sai syntyessään arvonimen Liègen prinssi. Hän on myös Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsijan Elisabet II:n kaukainen serkku.

Prinssi Albertin lapsuutta ja nuoruutta varjosti hänen äitinsä kuningatar Astridin kuolema auto-onnettomuudessa Küssnachtissä, Sveitsissä 29. elokuuta 1935, kun poika oli vain hieman yli vuoden ikäinen sekä toinen maailmansota.

Hän eli Ranskassa ja Espanjassa mutta suuren osan ajasta Brysselissä. Nuori prinssi vietti kymmenettä syntymäpäiväänsä 4. kesäkuuta 1944, ja kaksi päivää myöhemmin alkoi liittoutuneiden maihinnousu Normandiaan. Tämän jälkeen saksalaiset internoivat kuningasperheen Hirschsteinin linnaan Saksaan ja sittemmin Strobliin Itävallassa, josta amerikkalaiset joukot vapauttivat perheen 7. kesäkuuta 1945.

Vapautus ei kuitenkaan merkinnyt nuorelle ruhtinaalle ja koko perheelle paluuta Belgiaan. Kuninkaallisen perheen pakotti ns. ”kuninkaallinen ongelma” maanpakoon Sveitsiin, josta perhe palasi takaisin Belgiaan heinäkuussa 1950. Perheen ollessa maanpaossa Château du Reposoir'n linnassa Pregnyssä, nuori prinssi Albert kävi sveitsiläistä yksityiskoulua Institut Le Roseytä. Albertin vanhemmasta veljestä, Brabantin herttua Baudouinistä tuli 11. elokuuta 1950 kuninkaallinen prinssi. Sittemmin Bouduanista tuli 17. heinäkuuta 1952 kuningas isä Leopold III:n luovuttua kruunusta.

Kuninkaan veljenä

Liègen prinssille lankesi hallitsijan veljenä monenlaisia vastuita. Hänen kykyjään tarvittiin erityisesti kaupallisen toiminnan avittajana. Prinssi Albert kutsuttiin vuonna 1962 Belgian ulkomaankauppajärjestön hallituksen kunniapuheenjohtajaksi. Tätä tehtävää hän hoiti 31 vuoden ajan, minkä puitteissa hän teki yli sata vienninedistämismatkaa kuin myös lukuisia vierailuja belgialaisiin yrityksiin, jotka toimivat vientikaupan eri aloilla.

Kunnianosoituksena prinssille, joka vuosikymmenet jaksoi uutterasti ponnistella maansa viennin edistämiseksi, perustettiin Prinssi Albertin säätiö vuonna 1984, ja sen tehtävänä on tukea ulkomaankauppaan erikoistuneiden henkilöiden koulutusta.

Liègen prinssinä ollessaan hän oli Kansainvälisen olympiakomitean jäsen vuosina 1958–1964. Prinssi Albert toimi myös Belgian Punaisen ristin puheenjohtajana vuosina 1958–1993 sekä hallintoneuvoston puheenjohtajana maan säästökassassa ja eläkelaitoksessa vuosina 1954–1992.

Albert II, kuudes belgialaisten kuningas

Veljensä Baudouin I:n kuoleman jälkeen Albert II vannoi valansa kuudentena belgialaisten kuninkaana 9. elokuuta 1993. Toisin kuin edeltäjänsä, Albert II hallitsi liittovaltiota. Kyseisen perustuslain muutoksen hän allekirjoitti 17. helmikuuta 1994. Hallitsijana Albert II piti tärkeimpänä tehtävänään rohkaista ja tukea liittovaltion, sen kolmen alueen ja kolmen kieliyhteisön eri osien yhteistyötä. Hän osaa esimerkillisesti kutakin kolmen kieliyhteisön käyttämää kieltä.

Kuningas ilmoitti olevansa monikulttuurisen yhteiskunnan innokas kannattaja. Puheissaan hän jyrkästi tuomitsi rasistiset ja ksenofobiset mielenilmaisut ja antoi henkilökohtaisen tukensa järjestölle, joka taistelee rasismia vastaan ja on ihmisten yhtäläisten oikeuksien puolestapuhuja. Valtaan astumisensa jälkeen Albert II ei suonut vastaanottoa äärioikeistolaisten liikkeiden edustajille, eikä heitä kutsuttu mihinkään virallisiin tilaisuuksiin.

Kuten edesmennyt veljensä, kuningas Albert II on myös vannoutunut Euroopan yhtenäisyyden kannattaja. Hän asettui tukemaan sitä voimakkaasti, mistä on näyttönä myös kuninkaan tuki Belgian frangin muuttamiseksi euroksi sekä Euroopan tulevan yhteisen armeijan luomiseksi.

Vuonna 2013 Albert II ilmoitti luopuvansa ikänsä ja terveyssyiden vuoksi kruunusta Belgian kansallispäivänä 21. heinäkuuta täytettyään kesäkuussa 79-vuotta. Hänen seuraajakseen tuli hänen poikansa, kruununprinssi Philippe. Kruunusta luopumisesta huolimatta Albert käyttää edelleen arvonimeä kuningas.

Avioliitto ja perhe

Liègen prinssi Albert avioitui Brysselissä 2. kesäkuuta 1959 Paola Margherita Maria Antonia Consiglia Ruffo di Calabrian (s. 1937) kanssa. Paola on ruhtinas Fulco Ruffo di Calabrian, Guardia Lombarda herttuan ja tämän vaimon Luisa Gazellin tytär.

Kuninkaalla on avioliitosta kolme lasta, yksi avioton lapsi sekä useita lapsenlapsia:

Philippe Léopold Louis Marie (s. 15. huhtikuuta 1960): avioitui 14. joulukuuta 1999, neiti Mathilde d'Udekem d'Acoz’in (s. 1973) kanssa, puoliso nimettiin puoli vuotta ennen avioliiton solmimista SAR Belgian Prinsessa Mathildeksi. Mathilde paroni (nyttemmin kreivi) Patrick d'Udekem d'Acoz ja hänen vaimonsa kreivitär Anna Maria Komorowskan tytär. Elisabeth Thérèse Marie Hélène (s. 25. lokakuuta 2001): perii kruunun isänsä jälkeen, sillä vuonna 1991 poistettiin laki, joka esti naisten perimysoikeuden. Gabriel Baudouin Charles Marie (s. 20. elokuuta 2002) Emmanuel Leopold Guillaume François Marie (s. 4. lokakuuta 2005) Éléonore Fabiola Victoria Anne Marie (s. 16 huhtikuuta 2008) Astrid Joséphine Charlotte Fabrizia Elisabeth Paola Marie (s. 5. kesäkuuta 1962): avioitui 1984 Itävallan arkkiherttua Lorenz Itävalta-Esten kanssa, Hän on myös Unkarin ja Böömin kuninkaallisen prinssi, joka vuonna 1995 sai myös Belgian prinssin arvon. Amedeo, (s. 21. helmikuuta 1986), Itävalta-Esten arkkiherttua, Belgian prinssi Maria Laura (s. 26. elokuuta 1988), Itävalta-Esten arkkiherttuatar, Belgian prinsessa Joachim (s. 9. joulukuuta 1991, Itävalta-Esten arkkiherttua, Belgian prinssi Luisa Maria (s. 11. lokakuuta 1995, Itävalta-Esten arkkiherttuatar, Belgian prinsessa Laetitia Maria (s. 23. huhtikuuta 2003, Itävalta-Esten arkkiherttuatar, Belgian prinsessa. Laurent Benoît Baudouin Marie (s. 19. lokakuuta 1963): Hän avioitui Claire Coombsin kanssa 12. huhtikuuta 2003, joka oli aiemmin toiminut kiinteistövälittäjänä. Ennen avioliittoaan hän sai Hänen kuninkaallisen korkeuden ja Belgian prinsessan tittelit. Louise (6. helmikuuta 2004) Nicolas (13. joulukuuta 2005) Aymeric (13. joulukuuta 2005).

Prinssivuosinaan Albertilla oli myös avioliiton ulkopuolinen suhde. Belgian hovioikeus määräsi syksyllä 2018 Albert II:lle tehtäväksi DNA-testin, jossa selvitetään onko hän tämän naisen isä. Tammikuussa 2020 DNA-testi vahvisti että Albert II on isä, ja myös hänen lakimiehensä vahvisti isyyden. Lokakuussa 2020 oikeus totesi, että tyttärellä ja tämän jälkeläisillä on oikeus prinsessan ja prinssin arvonimiin.

Prinsessa Delphine Boël (22. helmikuuta 1968). Tyttären äiti on belgialainen aristokraatti Selys Longchampsin paronitar Sybille, jonka suhde Albertiin naisen mukaan kesti 18 vuotta vuosina 1966–1984. Prinsessa Delphine on ammatiltaan kuvanveistäjä (asuu Lontoossa) ja hänellä on lapset Joséphine ja Oscar amerikkalaisen kumppaninsa Jim O'Hare’n kanssa.

Kunnianosoituksia Albertille on myönnetty seuraavat ulkomaalaiset kunniamerkit:

55x55px Itävallan tasavallan kunniamitali (Itävalta, 1958) 55x55px Marianmaan ristin ritarikunta (Viro, 2008) 55x55px Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta (Suomi, 1996) 55x55px Islannin Haukan ritarikunta (Islanti, 1979) 55x55px Italian tasavallan ansioritarikunta (Italia, 1973) 55x55px Vytautas Suuren ritarikunta (Liettua, 2006) 55x55px Pyhän Kaarlen ritarikunta (Monaco, 1957) 55x55px Pyhän Olavin ritarikunta (Norja, 1964) 55x55px Avizin sotilaallinen ritarikunta (Portugali, 1985) 55x55px Henrik Purjehtijan ritarikunta (Portugali, 1999) 55x55px Kultaisen taljan ritarikunta (Espanja, 1994)

Lähteet

Aiheesta muualla

Luokka:Belgian hallitsijat Luokka:Kansainvälisen olympiakomitean jäsenet Luokka:Vuonna 1934 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt