Kirka (oikealta nimeltään Kirill Babitzin, 22. syyskuuta 1950 Helsinki – 31. tammikuuta 2007 Helsinki) oli suomalainen laulaja. Hän oli Suomen suosituimpia rock- ja iskelmälaulajia, ja hänen levyjään on myyty yli miljoona kappaletta. Kirkalle myönnettiin uransa aikana viisi Emma-palkintoa.
Kirkan ura kesti miltei keskeytyksettä yli 40 vuotta. Hän aloitti laulamisen vuonna 1964 The Creatures -yhtyeessä, joka ei kuitenkaan koskaan levyttänyt. Soolouralle hän siirtyi 1967, ja hänen läpimurtonsa oli samana vuonna ilmestynyt kappale ”Hetki lyö”. Sitä seurasivat 1970-luvun puoliväliin asti lukuisat hitit, kuten ”Leijat” ja ”Varrella virran”. Kirka nousi uuteen menestykseen 1984, jolloin hän edusti Suomea Eurovision laulukilpailussa kappaleella ”Hengaillaan” ja hänen samanniminen albuminsa myi kultaa. Vuosina 1986–1987 Kirka levytti englanninkielistä hard rockia, mutta hän siirtyi pian takaisin suomenkieliseen iskelmään. Kirka voitti vuoden 1988 Syksyn sävel -kilpailun kappaleella ”Surun pyyhit silmistäni” ja samanniminen albumi myi viisinkertaista platinaa. Se aloitti hänen uransa menestyksekkäimmän kauden, jonka aikana hän levytti useita kulta- ja platinalevyjä. Vuosituhannen vaihteessa Kirka oli mukana suositussa Mestarit-kokoonpanossa. Hänen viimeinen albuminsa ilmestyi 2005.
Kirka tulkitsi uransa aikana hyvin erilaista musiikkia. Esiintyessään hän lauloi paljon mielimusiikkiaan rockia ja soulia, mutta levytti pääasiassa kevyempää materiaalia. Tämä ristiriita vaivasi häntä toisinaan, ja hän kuvasi itseään rocklaulajaksi, joka esittää poppia ja iskelmää.
Kirka oli taustaltaan suomenvenäläinen. Babitzinin sisaruksista Sammy, Muska, Ykä ja Anna ovat hekin tehneet uraa musiikin parissa. Myös Kirkan tytär Alexandra on esiintynyt laulajana.
Elämäkerta
Lapsuus ja nuoruus (1950–1966)
Tausta ja lapsuudenperhe
pienois|vasen|Babitzinin perhe 1960-luvun alussa Maunulan asunnossa. Kirka vasemmalla. Leo-isän sylissä Georgij (”Ykä”) ja Elisabeth-äidin sylissä Anna. Takana oikealla Marija (”Muska”) ja edessä oikealla Aleksandr (”Sammy”). Kirkan isä Leo Babitzin (s. 1914 Pietari) pakeni perheensä kanssa bolševikkien marraskuussa 1917 suorittamaa lokakuun vallankaappausta Suomeen. Kirkan äiti Jelizaveta eli Elisabeth (o.s. Zarubina, s. 1917) syntyi Suomen myöhemmin luovuttamassa osassa Karjalaa ja oli juuriltaan osittain saksalainen Reininmaalta. Äidin isä oli ollut komendantti Venäjän laivastossa ja teki itsemurhan, kun bolševikit tulivat hakemaan häntä. Kirkan vanhempien suvuissa oli muitakin tsaarin armeijan upseereita.
Kirill Babitzin syntyi putkimiehenä työskennelleen Leon ja kotiäiti Elisabethin kolmanneksi pojaksi 22. syyskuuta 1950 Helsingissä. Perhe asui Huvilakadulla ahtaasti talon alakerran huoneessa. Babitzinien sisaruksiin kuuluvat Kirkan lisäksi niin ikään musiikkiuraa luoneet Aleksandr (”Sammy”, 1948–1973), Marija (”Muska”, s. 1952), Georgij (”Ykä”, s. 1955) ja Anna, s. 1961) sekä kaksivuotiaana hukkunut Leo (1946–1948). Perheen kotikieli oli pääasiassa venäjä.Babitzin & Kinnunen 2007, s. 34. Lasten nimet olivat suomenkielisille leikkikavereille haastavia, joten Kirill muuntui heidän suussaan ensin Kiraksi ja sitten Kirkaksi.Miettinen 2022, s. 20. Babitzinit muuttivat 1961 Maunulaan,Miettinen 2022, s. 32. Pakilantie 20:n uusiin vuokrataloihin.
Musiikkikiinnostuksen herääminen ja The Creatures
Kirka innostui musiikista viisivuotiaana, kun hän sai Sofia-isoäidiltään harmonikan, jonka kanssa hän esiintyi esimerkiksi vanhainkodeissa. Leo Babitzin ilmoitti Kirkan ja Muskan pianotunneille, mutta he lopettivat sen turhauduttuaan iäkkään opettajan kurinalaiseen opetustapaan.Miettinen 2022, s. 28. Vuonna 1959 yhdeksänvuotias Kirka aloitti Lasse Pihlajamaan harmonikkakoulun. Seuraavana vuonna hän osallistui Kulttuuritalolla järjestettyyn televisioituun harmonikkakilpailuun, jossa hän saavutti alle 12-vuotiaiden piirinmestaruushopeaa.
Kirkan kiinnostus laulamiseen heräsi noin 11–12-vuotiaana, kun Musiikki-Fazerilla lähettinä työskennellyt isoveli Sammy toi kotiin levyjä. Niiltä hän kuunteli Elvis Presleytä ja Paul Ankaa, ja myöhemmin löytyivät muun muassa Beatles ja Rolling Stones. Suurimman vaikutuksen häneen teki kuitenkin raspiääninen Little Richard, joka vaikutti pysyvästi hänen laulutyyliinsä. Kirkan kiinnostuttua rockista myös harmonikkaharrastus jäi, ja hän opetteli sen sijaan kitaransoittoa.Babitzin & Kinnunen 2007, s. 56.
pienois|The Creatures -yhtye vuonna 1966. Oikealla Kirka, rummuissa Remu Aaltonen. Kirka liittyi syksyllä 1964 laulusolistiksi The Creatures -yhtyeeseen, joka esitti suoraviivaista rock and rollia ja rhythm and bluesia. Creatures oli havitellut laulajakseen ensin Sammya, joka kuitenkin halusi jatkaa The Steelers -yhtyeessä ja suositteli tilalleen pikkuveljeään.Lahti 2022, s. 12. Kirka esiintyi Creaturesin kanssa ensimmäisen kerran marraskuussa 1964 Tyttöjen ammattikoulussa Helsingissä. Yhtye soitti useita kertoja televisiossa ja 1966 elokuvissa Käpy selän alla ja Topralli, mutta levytyksiä se ei tehnyt.
Leo Babitzin piti rockmusiikkia ohimenevänä ilmiönä ja vaati Kirkaa keskittymään koulunkäyntiin, jotta tämä pääsisi yliopistoon ja valmistuisi insinööriksi, lääkäriksi tai tuomariksi.Miettinen 2022, s. 35–36. Kirka oli aloittanut koulunkäynnin venäjänkielisessä leikkikoulussa, mistä hän jatkoi vuonna 1957 Tabunovin kouluun.Miettinen 2022, s. 29. Koulun toiminta päättyi seuraavana vuonna, jolloin Kirka siirtyi Tehtaankadun kansakouluun.Miettinen 2022, s. 30. Hän läpäisi kansakoulun rimaa hipoen, minkä jälkeen hän opiskeli Mäkelänkadun kansalaiskoulussa.Lahti 2022, s. 22. Kirka lopetti koulunkäynnin jouluna 1966 seitsemänneltä luokalta Hän ei viihtynyt suomalaisessa koulussa vaan kertoi myöhemmin kammoksuneensa sen autoritatiivista ja tasapäistävää johtamistapaa. Kirka jäi myös pari kertaa luokalle runsaiden poissaolojensa vuoksi. Hän sai laulustakin arvosanaksi nelosen, sillä hän laiminlöi oppitunneilla käymisen keikkailun viedessä aikaa. Lastensuojeluviranomaiset kävivät Kirkan kotona huomauttamassa oppivelvollisuudesta, ja häntä uhkailtiin jopa kasvatuslaitokseen joutumisella.Popp 2002, s. 39. Kirka pyrki isänsä painostuksesta kolmesti oppikouluun, pääsi sisään, mutta ei koskaan mennyt tunneille.Babitzin & Kinnunen 2007, s. 63.
Soolouran ensivaiheet (1967–1974)
Ensilevytykset ja läpimurto
Creaturesin toiminta oli alkanut hiipua, mutta Kirkan lahjakkuus huomattiin ja hänelle riitti paljon kysyntää.Lahti 2022, s. 48–49. Kirka vieraili äänitysstudiossa ensimmäisen kerran kesällä 1967, jolloin hän levytti Love Recordsille laulut ”Anna suukko vain” ja ”Silloin ihminen kaunein on”. Otto Donnerin säveltämät ja sovittamat monimutkaiset kappaleet yhdistelivät jazzia, bluesia ja jopa progressiivisia elementtejä, ja taustalla soitti Blues Section. Love julkaisi kappaleet singlenä vasta myöhemmin samana vuonna ”Hetki lyö” -ensihitin ilmestyttyä, ja se jäi vähälle huomiolle.Lahti 2022, s. 59–60, 283, 74.
Creatures esiintyi viimeisen kerran syyskuussa 1967, minkä jälkeen Kirka toimi viikon tai kahden ajan Mosaic-yhtyeen solistina.Lahti 2022, s. 49–50, 53. Danny puolestaan etsi toista solistia The Islanders -yhtyeeseensä. Hänen perustamassaan ohjelmatoimistossa, D-tuotannossa, työskennellyt Kari Åkerberg oli nähnyt Kirkan esiintymässä Creaturesin kanssa ja vaikuttunut tämän äänestä.Miettinen 2022, s. 40. Kirka liittyi Islandersiin ja esiintyi sen kanssa ensimmäisen kerran lokakuussa. Samalla hän liittyi D-tuotantoon, jossa hänelle luotiin aiemman raggarirokkarin tilalle siistin popparin imago. Hänen pukeutumiseensa panostettiin ja siihen otettiin vaikutteita Britannian mod-kulttuurista. Kirkan mukaan hänen ohjailunsa meni kuitenkin toisinaan liian pitkälle, mikä ärsytti häntä.Babitzin & Kinnunen 2007, s. 120, 123. Kirka levytti mitä levy-yhtiö suositteli, kiersi Suomea muiden mukana, pukeutui kuten käskettiin ja piti seurustelusuhteensa salassa niin kuin neuvottiin.Babitzin & Kinnunen 2007, s. 125.
Kirka ja Islanders levyttivät lokakuussa 1967 Scandia-levy-yhtiölle kappaleen ”Hetki lyö”, joka oli Pertti Reposen sanoittama käännösversio yhdysvaltalaisen The McCoys -yhtyeen laulusta ”Beat the Clock”.Lahti 2022, s. 56–57. Kirka toimi levyllä Islandersin laulusolistina, mutta single julkaistiin Kirkan sijaan Islandersin nimellä.Latva & Tuunainen 2004, s. 189. Dannyn mukaan syynä oli se, että Islandersille haluttiin luoda nimeä, jotta se voisi esiintyä ilman varsinaista tähtisolistia.Miettinen 2022, s. 45. ”Hetki lyö” nousi nopeasti radion Kahdeksan kärjessä -musiikkiohjelman listan ykkössijalle.Popp 2002, s. 82. Singlen ilmestymisen myötä Kirka lähti Islandersin kanssa ensimmäiselle kiertueelleen Lappiin.Lahti 2022, s. 63.
pienois|vasen|Kirka vuonna 1968. Kirka ja Islanders levyttivät vuonna 1968 hitit ”Leijat” ja ”Ehkä suukon antaa saan”. Jälkimmäinen julkaistiin jo Kirkan nimellä. Kirkalla ja Dannylla oli myös yhteinen kesäshow Rock Side Story, joka rikkoi yleisöennätyksiä. Kiertue vahvisti Kirkan asemaa uutena tähtenä. Hän esimerkiksi nousi heinäkuussa 1968 nuortenlehti Stumpin äänestyslistan ykköseksi ja piti kärkitilaa hallussaan tammikuuhun 1970 asti.Lahti 2022, s. 78–79. Kirka oli kokemastaan hysteriasta aluksi imarreltu, mutta alkoi pian kokea sen rasittavaksi ja jopa pelottavaksi. Ihailijat saivat tietoonsa Kirkan kotiosoitteen ja kyttäsivät suosikkiaan rappukäytävässä ja asunnon ikkunoiden alla. Kirka joutui keksimään salareittejä päästäkseen ulos kotitalostaan, eikä hän juuri voinut liikkua kaupungilla.Miettinen 2022, s. 45–46. Kirkalle perustettiin myös oma fanikerho, jota pyöritti aluksi hänen silloinen tyttöystävänsä kotoaan käsin.Lahti 2022, s. 119.
Levyillä kuullun popin lisäksi Kirka lauloi edelleen myös englanninkielistä rockia ja soulia, jota on paljon hänen vuonna 1969 ilmestyneellä esikoisalbumillaan Kirka keikalla. Se on Suomen ensimmäinen livealbumi ja nousi listaykköseksi. Kesällä Kirka järjesti ensimmäisen oman kesäkiertueensa Rock and Roll Circus. D-tuotannolle tyypillisesti show oli kiinni ajan hengessä, tällä kertaa esillä olivat hippiteema ja Hair-musikaali. Rock and Roll Circus ei kuitenkaan yltänyt Rock Side Storyn katsojamääriin.Lahti 2022, s. 104–106. Kappale ”Viimeiseen mieheen” nousi samana vuonna 1969 Suomen myyntilistalla kärkiviisikkoon. Hyvin menestyi myös ”Pääsi rinnallein painuu”.Lahti 2022, s. 106. Molemmat hitit olivat mukana joulumarkkinoille ilmestyneellä albumilla Kirka, jolle oli koottu singleillä julkaistuja kappaleita.Lahti 2022, s. 288.
Kirka vapautettiin asepalveluksesta 1969 vatsavaivojen vuoksi. Myöhemmin hän myönsi liioitelleensa oireitaan, jottei armeija olisi katkaissut lupaavaa uraa.Babitzin & Kinnunen 2007, s. 102. Saman vuoden syksyllä Kirka osti Helsingin Konalassa sijaitsevalta Vuorikummuntieltä asunnon, jossa hän asui laulaja Kristianin kanssa.Lahti 2022, s. 108–109.
pienois|Kirka esiintymässä liikuntasalissa 1960-luvulla. Kirka oli 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa mukana myös elokuvissa. Love Recordsille levytetty ”Avaruuslaulu” kuultiin vuoden 1968 tammikuussa ensi-iltansa saaneessa filmissä Vihreä leski.Lahti 2022, s. 60. Jörn Donnerin vuonna 1969 ilmestyneessä Sixtynine 69 -elokuvassa soi neljä hänen lauluaan.Lahti 2022, s. 113. Varsinainen rooli Kirkalla oli vuoden 1970 elokuvassa Takiaispallo. Ennakkoon kohua aiheuttivat hänen ja vastanäyttelijänsä Terhi Panulan rakastelukohtaukset, joita Panulan äidin, näyttelijä Helena Haaviston pyynnöstä leikattiin pois lopullisesta versiosta. Kirkan ihailijat puolestaan pettyivät, koska he olivat ennakkokohun perusteella luulleet, että Kirka ja Panula olisivat elokuvassa pääosissa, vaikka todellisuudessa työnjohtajaperheen kapinallisen tyttären ja keikkamuusikon rakastuminen oli pelkkä sivujuonne.Babitzin & Kinnunen 2007, s. 129–131. Roolisuorituksen lisäksi Kirka esittää Eero Koivistoisen säveltämät kappaleet ”Saat kaiken” ja ”Kaukainen valo”.Lahti 2022, s. 130.
Menestyksen vakiintuminen